20.3.2023
Elokuussa isosta populaatiosta pelastettu Vesku haettiin kolmanteen sijaiskotiin helmikuun alkupuolella. Kotihoitaja kuvaili sijaiskotiin tuloa näin: ”Hän on 15 minuutin pituisen matkan ajan täysin hiljaa. Koppa oli peitelty pyyhkeellä, jotta matka taittuisi mahdollisimman rauhallisesti ja pelottomasti.
Häneen huoneensa oli valmistettu etukäteen. Feliway haihdutin oli hurissut aamusta alkaen seinässä, sohva suojattu ja vesi laitettu valmiiksi. Tottakai lattialla oli myös leluja sekä useita erilaisia piilopaikkoja.
Kun luukku avautui, Vesku katseli hetken tilannetta boxistaan. Nopeasti hän sujahtikin ison lippaan alle, jonne oli aseteltu pyyhe. Hänelle laitettiin ruokaa ja astia sijoitettiin lähelle.
Vesku vaikuttaa olevan ”jäätyvää/lamaantuvaa” sorttia pelätessään. Toiset arat kissat taas sähisevät ja murisevat. Sinänsä pelon ilmaisutavalla ei ole merkistystä, kumpaakin tapaa hoidetaan samalla lailla. Kissan annetaan olla alkuun rauhassa, kun todetaan ja nähdään ettei mitään akuuttia hätää ole.”
Tätä ilmoitusta kirjoittaessani Vesku on siis ollut kolmannessa sijaiskodissaan vähän yli kuukauden. Tuona aikana Vesku on ottanut kodikseen sille varta vasten sisustetun nurkan, missä se saa kokea olevansa turvassa. Vesku syö edelleen mieluiten silloin kun ihminen ei ole paikalla, mutta tässäkin on edistytty ja Vesku on hieman vahingossa maistellut ruokaansa myös ihmisen läsnäollessa. Vesku liikuskelee enimmäkseen yöaikaan ja sijaiskodilla onkin hauska kamera, joilla Veskun touhuja voidaan seurata salaapäin.
Kameran avulla huomattiinkin, että Vesku ravistelee päätään, mikä vaikutti merkiltä, että Veskun korvissa on jotain kipua tai kutinaa. Veskun korvia on putsailtu sijaiskodissa (mikä onkin omanlaisensa operaatio näin villin/aran kissan kanssa) ja sille varattiin eläinlääkäriaika. Eläinlääkärissä korvista ei löytynyt onneksi tulehdusta, mutta korvia pitää putsailla säännöllisesti, jotta tulehdusta ei pääsekään syntymään.
Tällä hetkellä sijaiskodissa kuvaillaan Veskun kuulumisia näin: ”Yölliset valvontakameran kuvat ovat antaneet meille toivoa ja iloa. Hän ei enää ravistele päätään, eikä kaivele korviaan! Ainakin alkuun hoitotoimenpiteet ovat auttaneet. Aloitimme myös samaan aikaan erikoisruon tarjoilun, joka auttaisi korvien kutinaan.
Iloksemme Vesku ei ole vetäytynyt kuoreensa niin paljoa, mitä pelkäsimme pakkohoitojen aiheuttavan. Olemme tarjoilleet alusta asti hänelle pitkällä teleskooppivarrella makutahnaa. Siitä hän pitää ja toisinaan tuleekin piilostaan nuolemaan herkkua. Rapsuttelipa mieheni eräänä iltana tahnaa lipovaa kisua poskestakin kepukallaan”
Veskun sponsorina pääset siis seuraamaan, kuinka kokenut sijaiskoti pyrkii sosiaalistamaan erittäin arkaa kissaa. Veskun pienetkin edistysaskeleet sulattavat sydämen välittömästi!
