Lausunto Avin ohjeeseen kissapopulaatioiden hävittämisestä
Aluehallintovirasto (Avi) on julkaissut ohjeen Kissapopulaation hävittämisen hallintomenettely kunnallisessa viranomaisessa. Vaikka eläinsuojeluyhdistyksiltä ei olekaan pyydetty lausuntoa ohjeeseen, on Rekku Rescue jättänyt Aville oheisen lausunnon.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Viite: LSSAVI/5288/2021
Lausunto: Kissapopulaation hävittämisen hallintomenettely kunnallisessa viranomaisessa
Aluehallintovirasto (Avi) on julkaissut ohjeen Kissapopulaation hävittämisen hallintomenettely kunnallisessa viranomaisessa. Vaikka eläinsuojeluyhdistyksiltä ei olekaan pyydetty lausuntoa ohjeeseen, haluamme kuitenkin lausua siitä seuraavaa.
On erittäin hyvä asia, että myös Avi on herännyt huomaamaan Suomen merkittävän kissaongelman ja haluaa panostaa tilanteen parantamiseen yhtenäisellä ohjeistuksella.
Ohje on pääosin mielestämme hyvä ja asianmukainen sekä riittävän käytännönläheinen. Olemme iloisia myös siitä, että eläinsuojeluyhdistykset huomioidaan ohjeessa tärkeinä toimijoina ja viranomaisten yhteistyökumppaneina.
Erinomaista on myös, että ohjeessa kehotetaan aina laatimaan kirjalliset sopimukset kissapopulaation selvittämiseen osallistuvien toimijoiden sekä mahdollisen omistajan välille.
Hyvää on lisäksi, että ohjeeseen on koottu helposti saataville kissapopulaatioiden selvittämistä säätelevät eri lakien kohdat.
Ohje sisältää kuitenkin kohtia, jotka ovat epäeettisiä ja sotivat kaikkia eläinsuojelun perusperiaatteita vastaan. Esitämme, että seuraavia kohtia muutetaan/tarkennetaan.
Kohdat 3.3 ja 5.5
Kohdissa ohjeistetaan, että koko populaatio tulisi lopettaa, mikäli yhdeltäkin testattavalta kissalta löytyy jotain luetelluista taudeista. Kissaruton osalta ohje on perusteltu, mutta muilta osin ei. Vastuulliset eläinsuojelutoimijat eivät sijoita populaatiosta pelastettuja kissoja muiden kissojen kanssa samoihin tiloihin/samaan sijaiskotiin ennen kuin ne on testattu mahdollisten tarttuvien tautien varalta eivätkä luovuta virusten kantajiksi osoittautuneita kissoja uuteen kotiin, jossa on terveitä kissoja.
Calicivirus on erittäin yleinen populaatiokissoilla, mutta niin myös vapaana ulkoilevilla rokottamattomilla kotikissoilla ja niin sanotuilla navettakissoilla. Monet viruksen kantajat eivät koskaan saa oireita. Myös oireita saanut kissa on hoidettavissa ja voi elää hyvää elämää täysin oireettomana. Calicivirus ei ole zoonoosi, eikä siitä ole vaaraa ihmiselle.
FIV vaatii tarttuakseen verikontaktin, esimerkiksi puremahaavan, joten ei ole perusteltua olettaa, että jos yhdellä tai kahdella kissalla todetaan virus, koko populaatio kantaisi sitä. On todennäköistä, että suurin osa kissoista ei ole infektoitunut. Myöskään FeLV-tartuntaa ei välttämättä ole kuin pienellä osalla populaatiota. FIV ja FelV eivät ole zoonooseja, eikä niistä ole vaaraa ihmisille.
Sekä FIV- että FeLV-positiiviset kissat voivat hyvällä hoidolla elää useita vuosia hyvää elämää. Jos kissa on kuitenkin jo löydettäessä huonossa kunnossa tai sen sijoittaminen kotikissaksi ei muiden syiden vuoksi ole eläinsuojelullisesti kestävää, on kissan lopettaminen perusteltua. Yhden positiiviseksi todetun kissan perusteella muiden testaamattomien kissojen lopetus automaattisesti ei ole kuitenkaan mitenkään perusteltavissa.
Kohta 4
Mikäli maanomistaja tapaa tontillaan vieraita kissoja, tulee ehdottomasti varmistua siitä, että ne ovat villiintyneitä ennen kuin metsästysoikeutta aletaan toteuttaa. Kissan pyydystäminen elävänä on ainoa suositeltava tapa, koska yleensä on mahdotonta varmistaa kissa villiintyneeksi kissaksi. Tämän toteaa myös Ruokavirasto omassa suosituksessaan.
Yksittäiset kissat tulee aina pyydystää ja toimittaa kunnan löytöeläimistä huolehtivalle taholle.
Kohta 6
”Kissat ovat rahalliselta arvoltaan vähäisiä ja niiden hoitamisesta koituu kustannuksia. Mikäli kissa ei ole terve, kissan laajamittainen sairaudenhoito ei ole tyypillisesti tarkoituksenmukaista.”
Edellä lainattu kohta ohjeesta on julma, epäeettinen ja edustaa vuosikymmenien takaista arvomaailmaa.
Kohta kissan rahallisesta arvosta on mielestämme myös täysin tarpeeton ja asenteellinen, eikä sovi viranomaisohjeistukseen.
Eläinsuojelun lähtökohtana on, että jokaisella eläinyksilöllä on itseisarvo, jota ei mitata rahalla. Sairaan tai vammautuneen kissan hoito- tai lopetuspäätös tulee tehdä kissan parasta ajatellen, ei ikinä rahallisen arvon perusteella. Populaatiokissojen kohdalla eutanasia on usein kissan kannalta eettisin ratkaisu, mutta päätöstä ei tule tehdä ensisijaisesti taloudellisten seikkojen nojalla.
Eläinsuojelijat ovat tehneet vuosikausia työtä maatiaiskissan arvon parantamiseksi. Viime vuosina työ on selvästi kantanut hedelmää, vaikka paljon on vielä tehtävää. Avin määritelmä kissan arvosta on kuin märkä rätti eläinsuojelijoiden ja kissojen kasvoille ja heikentää kissan arvoa entisestään.
Kissan arvostus on suoraan verrannollinen kissaongelmaan. Mitä vähäisemmäksi kissan arvo mielletään, sitä helpommin kissoja jätetään heitteille ja sitä vähemmän kissoja leikkautetaan ja tunnistusmerkitään.
On käsittämätöntä, että eläinsuojeluviranomainen on julkaissut näin harkitsemattoman kannanoton.
Yleistä
Esitämme, että ohjeessa käytetty termi kissapopulaation ”hävittäminen” muutetaan termiksi ”selvittäminen” tai ”hoitaminen”. Hävittäminen viittaa suoraan lopettamiseen, mikä ei ole ainoa eikä läheskään aina ensisijainen vaihtoehto.
Toivoisimme ohjeistuksessa kiinnitettävän huomiota myös ongelmien ennaltaehkäisyyn. Eläinlääkärien tulisi aktiivisesti lisätä tietoa leikkautuksen, rokotusten, tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin hyödyistä. Löytöeläintoimijat on velvoitettava tarkastamaan tunnistusmerkinnät kaikilta vastaanottamiltaan eläimiltä.
Kaiken kaikkiaan tällaisen ohjeistuksen julkaiseminen on mielestämme erinomainen asia ja uskomme, että se osaltaan selkiyttää eri toimijoiden työtä kissapopulaatioiden auttamiseksi ja antaa työkaluja ongelmaan puuttumiseksi. Jatkossa voisi olla hyvä ottaa myös kissatyötä tekeviä eläinsuojeluyhdistyksiä mukaan vastaavien ohjeistusten valmisteluun.
Ystävällisin terveisin,
REKKU RESCUE RY
Sadri Wirzenius Laura Pulli
puheenjohtaja varapuheenjohtaja