Vollike, Zonjan pentu (nyk. Dino)

Lisätty sivulle: 2007-01-14

Sukupuoli: uros

Alkuperä: Viro

Vollike, Zonjan pentu (nyk. Dino)
5.11.2006 Vollike, Zonjan pentu (nyk. Dino) sai kodin Kotkasta

***

Kuulumisia kodista:

15.12.2008 Terveppä täältä Kotkasta ja hyvät Joulut kaikille hauvoille ja ihmis otuksille. Minulle kuuluu hyvää, kesä meni ja talvi tuli. Lunta saisi tulla, minä nimittäin tykkään pelata lumi kinoksissa. Juhannus viikko oli surullinen, kaverini Puppe nukkui pois. Puppe oli 17v ja 1.5 kk ikäinen. Ehdimme viettää onneksi Pupen kanssa hänen 17v synttärit ja mukavaa oli. Minulle tehtiin kesällä kastraatio, mutta en minä siitä mihinkään rauhoittunut. Edelleen mörisen muille uros koirille sekä vieraille ihmisille etenkin postin jakajalle. Koti oloissa olen kiltti kuin enkeli ja tottelen hyvin varsinkin isäntää.

Uusia temppuja opin jatkuvasti ja osaan myös totella eri käskyjä paitsi sitä mörisemistä muille. Nyt vasta 2-vuotiaana, olen alkanut oppia käyttämään metsässä kuonoani, seuraan kaikkia mettän elävien jälkiä. Näinpä tossa kesällä hirvenkin, jäniksiä,oravia,siiliä. Mulla on kaverina yks Orava, se asuu tos meitin taka mettässä. Kutsun sitä vaa Kurre herraksi, se on aika hiljanen tyyppi, ei oo kerton oikeeta nimeää. Mua se on vastassa harvasa aamu ku lähen lenkille, mä tykkään seurata sitä, mut se yleensä kipittää puuhun. Kurre ei pelkää mua olenkaa, eikä varsinkaa se sen kaveri Herra Siili. Herra Siili asustelee samas paikas ku Kurre, et sellast. Mut terkkui kaikille ja toivottavasti Pukki tuo luita ja muita herkkui kaikille.
T- Dino

19.9.2007 Terveiset täältä Kotkasta. Elämä täällä sujuu hyvin. Olen nyt sitten jo yksivuotias, mutta edelleen aika villi ja tottelematon. En edelleenkään tykkää postimiehestä ja muutkin vieraat ihmiset ovat pelottavia, joten otan kaikki rähinällä vastaan. Koira kavereita minulla on ja ne ovat melkein kaikki narttuja. Uroskoirien kanssa en mahdu samalle kadulle – minulla on muka suuri ego, niin emäntä sanoo. Enää en ole kasvanut eikä minulle ole tullut painoakaan lisää (onneksi,emäntä sanoo) .Vanha koiraveikkani Puppekin voi hyvin, mutta välillä minusta on kiva kiusata sitä. Yrittää muka komentaa, mutta vähän kun minä kannikalla sitä tönäsen, niin pyllylleenhän se tippuu. Minulla oli vattan alla ihottumaa, mutta onneksi se lähti pois kun vaihdoimme kuivamuonan merkkiä. Isäntäni aloitti uuden työn koiranruokatehtaalla Siltakylässä, ja sieltä saimme vinkkejä ihottuman hoitoon.Se oli pienestä kiinni,pelkästään kuivamuonan vaihto auttoi noin viikossa.Nyt popsin terveellistä lisäaineetonta, väriaineetonta, säilöntäaineetonta ja vehnätöntä pampulaa.Jos teillä muilla on samoja ongelmia niin suosittelen Pupen kanssa siirtymistä Jahti & Vahti kana-riisi pampukoihin. Toki syömme myös lihaa päivittän. Isäntä toi kerran maistiaisiksi kypsää lohta jauhettuna, yäk oli pahaa. Puppe sai syödä kaiken, sille kelpaa kaikki ruoka. Minä poika olen välillä aika ronkeli. Autolla ajelusta tykkään isännän mielestä ehkä liikaakin ainakun menemme ulos vedän vain autotallille päin, että nyt ajelemaan, mutta se ei aina onnistu, ihme juttu. Kaikille sisaruksilleni hyvää syksyä T:Dino ja Puppe

5.5.2007 Hau hau sisarukset! Olen jo iso poika, ja kasvan koko ajan. Säkäkorkeuteni on 63 cm ja painoa on 32 Kg. Kotona olen kiltti kuin enkeli, mutta ulkona välillä ärripurraan muille hauvoille sekä ihmisille. Isoveikkani Puppe täytti juuri 16 vuotta, ja meillä oli kivat synttärit herkkuluitten muodossa. Osaan totella erilaisia käskyjä, silloin kun lopetan leikkimisen. Olen harjoitellut iltaisin Äitin ja tytön kanssa erilaisia asioita. Olen kyllä fiksu ja opin nopeasti, jahka viitsin keskittyä. Ulkona en malta vielä totella käskyjä, on kaikkea muuta kivaa. Kuten huomaatte olen aika paljon koira-äitini näköinen(komea).

Kotiani vahdin kuin haukka, ovesta ei vieraat ihmiset tule noin vain sisälle. Kaverini Pupen päikkärit katkeavat usein antamisistani vääristä hälyytyksistä,kuten postin tulo.Tapasin elämäni ensimmäisen ihmis-vauvan. Se oli outo pakkaus. Ensin vähän ihmettelin sitä, mutta pesin sitten sen päälaen kun sillä oli jotain töhnää (vauvvakarstaa). Kyllä siitä hyvä kaveri tulee kunhn kasvaa vähän. Mökille en ole vielä päässyt, mutta venerannassa olen käynyt tutustumassa veneisiin. Outoja hökötyksiä. Isäntäni saan aamuisin aina pahalle päälle herättämällä hänet nenään puremalla (mielestäni nukkuu niin pitkään 5.30). Isoveikkaani kiusaan välillä liikaa, laiska tapaus (okei vanhahan toi on jo). Olen oppinut Pupelta jalan noston ja namusten kerjuun. Pallojen kanssa on kiva leikkiä, mutta ne eivät kestää leikeissäni kauaa kun menevät rikki. Kevät terveisin Hanipöö Dino (emännän antama lempinimi).

14.1.2007 Dinosta kasvaa kovaa kyytiä iso poika,tällä hetkellä painoa 18.5Kg. Energiaa piisaa leikkimiseen, mutta vanhasta Pupesta 15v ei oikein ole enää leikki kaveriksi. Dino nauttii veden kanssa pelaamisesta. Perheestä ei kukaan pääse suihkuun ilman, että Dino haluaisi mukaan kylpyhuoneeseen. Autossa myös nauttii olla mukana. Dinolla on kova kodin suojelu vietti. Ruoka maistuu aina ja ihan mikä laatu vain koiran makkarat, kotiruoka sekä banaani, omena, kurkku, porkkana, kiiwi, appelsiini, rypäleet, keitetty sipuli. Dino osaa peruskäskyjä kuten istua ja antaa tassua sekä noutaa tavaroita. Se on erittäin fiksu ja nopea oppimaan uusia asioita. Dino on ollut myös hoidossa Paapalla ja Mummilla. Siellä on kaverina ollut 13v Beagle herra Jacky. Hyvin on hoitopäivätkin sujuneet. Dino ja Puppe pärjäävät arkisin kahdestaan, kun olemme työssä ja lapset koulussa. Tuhoja ei ole tehty toistaiseksi. Tällaista kuuluu Dinolle täältä Kotkasta.

11.11.2006 Vollike (nyk. Dino) Kotiutui tänne Kotkaan sunnuntaina 5.11-06 klo:22.35. Automatka meni leppoisasti pentu muonaa maiskutellen ja nokoset ottaen, kävipä jopa puolivälissä matkaa pisulla levähdyspaikalla, ei tullut autoon pisuja. Kotona tutustuttiin ensin uuteen isoveljeen, 15-vuotiaaseen Puppeen. Puppe ei ollut moksiskaan uudesta tulokkaasta, mutta Dinoa Puppe kiinnosti ja juostiin peräkanaa ympäri huushollia, kunnes Puppe kyllästyi ja häipyi nukkumaan sohvalle jonne Dino ei päässyt hyppäämään. Oma paikka oli Dinolle mieluinen ja siinä pentu sitten nukkuikin yön. Aamulla taas ruoka maistui ja lumisateessa pisulenkillä käynti. Erittäin energinen ja terhakka poika.

***

Urospentu, 6 viikkoa

16.10.2006 Vollike on urospentu, syntynyt 29.8.06. V2-pentujen emo on Zonja, joka tuli Viljandin tarhalle 8.4.2006. Lokakuussa Zonja ja pennut siirrettiin Pärnun tarhalle. V2-pentuja ovat Valloke, Valveke, Vellike, Velloke, Villeke, Villike, Villuke, Vilmake, Vilveke ja Vollike.