Robi

Robi on sai kodin Espoosta marraskuussa 2005

***

Kuulumisia kodista:

27.6.2006 Robi on löytänyt kiinnostavan “harrastuksen”: agilityn. Hän löysi sen itse parin tytön innostamana. Rakensimme pihalle jonkinlaisen radan, ja sitä Robi viilettää mielellään. Tietty kuivat kuoreet tms. on ihan mukava palkka, mutta ei hän vain palkkion vuoksi. Mukavaa on päästä joskus jollekin oikealle agilityradalle! Pikkumies on tosi polleaa poikaa onnistuessaan. Emme ole koskaan harrastaneet agilityä koiriemme kanssa, joten ei tullut Robinkaan kohdalla edes mieleen moinen. Onneksi nuoret tytöt toivat idean mukanaan. Ketteryys on Robin laji! Oikein aurinkoista ja virkistävää kesää kaikille! toivottaa Robin perhe

***

KUULUMISIA KOTIHOIDOSTA: Robi tuli kotihoitoon Vantaalle lauantaina 29.10 ja tuntuu että se olisi meillä jo paljon pidempään, sillä olo tuntuu kaikkien kannalta todella kotoisalta!

Ensimmäisen päivän Robi sai totutella Suomen oloihin omassa huoneessa, mutta koska seurankaipuu oli niin kova että muukin asunton kiinnosti päästettiin Robi takkujen leikkauksen ja pesun jälkeen tutustumaan muuhun “eläintarhaan”.

Kissoihin Robi ei ole reagoinut mitenkään, kunhan eivät tule liian lähelle ruokakuppia, sillä sillon täytyy välillä päästää pieni ärähdys, mutta sehän on ihan normaalia. Myös meidän uroskoirien kanssa on mennyt tosi hyvin, vaikka toinen meidän uros ei muista uroksista normaalisti pidäkään. Omat koiramme eivät Robin kanssa ole tehneet tarkemmin tuttavuutta, vaan ymmärtävät ettei vanhempaa herrasmiestä nuorten poikein rajut leikit kiinnosta.

Robi on oman arvonsa tunteva pikkumies ja sen pieni koko yllätti minut, sillä Robi matkusti Suomeen kantokopassa. Laiva-matkalla Robi oli kuulemma ollut stressaantunut ja läähätystä riitti myös automatkalla, mutta muuten autoilu sujui ihan hyvin. Painoa Robilla on arviolta vajaa kymmenisen kiloa ja vähän saisi tulla lisääkin, sillä ylimääräistä ei todellakaan ole.

Pesuun, harjaukseen, hampaiden tarkasteluun ja kaikkeen muuhinkin tutkiskeluun Robi on suhtautunut omana rauhallisena itsenään. Varsinkin turkin harjaus tuntuu olevan mukavaa, sillä silloin kellahdetaan oikein selälleen nauttimaan! Olemme kuulleet Robin haukkuvan vain muutaman kerran ja sekin on ollu ulkona muiden koiriemme innostuessa, joten Robi sopisi varmasti hyvin kerrostaloonkin (itsekin asumme eräänlaisessa pienkerrostalossa).

Nyt Robi nukkuun rauhallisena kyljellään keskellä eteisen lattiaa muiden koirien, kissojen ja ihmisten kulkiessa ohi, joten en usko sillä olevan minkäänmoisia suuria traumoja ja vaikka valjaiden laitto on Robista hieman pelottavaa on sekin sujunut hyvin. Robi on kuitenkin välillä todella hellyydenkipeä ja tulee mielellään viereen sohvalle pötköttelemään, joten sopisi varmasti rauhallisuutensa ansiosta mainiosti myös jollekin vanhemmalle henkilölle. En tiedä miten Robi suhtautuu lapsiin, mutta voisin kuvitella ettei siinäkään olisi mitään ongelmaa kunhan koiralle taattaan oma rauha. Jaana

Robi tuli Suomeen kotihoitoon Rekku Rescue ry:n sekä Petsin yhteistyön kautta