Ransu

18.1.2008 Ransu sai kodin Lohjalta ainoana koirana.

***

Kastroitu uros, noin 4,5v.

28.12.07 Ransu etsii uutta kotia omistajan muuttuneen elämäntilanteen vuoksi.

Omistajan kertomaa Ransusta: Ransu on 4,5v (synt kesäkuu 03) sekarotuinen uros. Muistuttaa ehkä eniten lapinkoiraa, mutta edes Ransun emon omistanut henkilö ei tiennyt kuin muutaman rodun jota Ransussa on eli Ransu on oikein kunnon coctail rotuja. Ransu on rokotettu aina ajallaan ja lisäksi leikattu aikoinaan. Näistä kaikista löytyy tietenkin eläinlääkäripaperit.

Ransu on tottunut syömään aamulla ja illalla koirannappuloita. Eläinlääkärin kehoituksesta vain 2 dl aamulla ja 4 dl illalla, Ransulla on ehkä hieman ylipainoa eläinlääkärin mielestä. Mielestäni ei ole. Toki Ransu saa myös kotiruokaakin välillä kaikista ehdotuksista huolimatta. Eli turkki ja koko koira on hyvässä kunnossa.

Ransu on erittäin kiltti, rauhallinen ja tottelevainen koira, mutta pienet lapset Ransun lähellä ja uros koirat lenkeillä saavat Ransun murisemaan. Itselläni on kolme lasta joista vanhin on 7v ja hänelle Ransu ei enää murise. Voisin sanoa, että lapset siinä 6-7v iässä eivät enää ole Ransun murinan alaisena. Niin ja naaras koirille Ransu ei murise vaan leikkii iloisesti niiden kanssa.

Ransu osaa peruskäskyt ja lisäksi Ransulle on opetettu aikoinaan hyvin ettei pöydiltä oteta mitään ruokia tai lattialle tippunutta ruokaa oteta ilman lupaa. Lisäksi Ransu on opetettu olemaan järsimättä mitään huonekaluja tai kenkiä/ vaatteita. Ransu tykkää myös autoilusta ja mökille mentäessä Ransua ei tartte edes komentaa hyppäämään farmarin perään vaan luukun auettua Ransu on jo kyydissä.

Ransu rakastaa silitystä ja rapsutusta siinä määrin, että aina on puskemassa viereen istumaan eli on erittäin ihmisrakas ja seuraa kaipaava koira. Lisäksi Ransu hyökkää heti viereen makaamaan. kun näkee karstan tai kynsisakset eli perushoito koiralle onnistuu enemmän kuin helposti. Ransu tykkää pitkistä lenkeistä, mutta ei joudu apatian kouriin vaikka lenkit eivät olisi niin pitkiä. Minullakin jäänyt lenkit lyhyiksi viime aikoina työni takia. Ransu on tosiaan niin tottelevainen koira, että esim. Nuuksiossa Ransua on voinut aivan huoletta pitää vapaana lenkeillä -> ei ole koskaan lähtenyt minkään eläimen perään.

En tosiaan olisi luopumassa rakkaasta koirastani, mutta työni ja eron jälkeinen elämän tilanteeni on sellainen, että Ransu joutuu viettämään keveitä 10h päiviä yksin kotona ja tämä ei ole oikein Ransulle. Ja lisäksi kun vielä olen joutunut karsimaan lenkkien pituutta niin olen tullut tähän tulokseen, että Ransulle on parempi saada koti, jossa Ransu saa kaipaamaansa huomiota. Koville luopuminen ottaa, mutta tähän päätökseen olen siis tullut pitkän harkinnan jälkeen.