Piki (nyk. Viki)

1/2007 Piki sai uuden kodin Piikkiöstä

***

Kuulumisia kodista:

26.4.2011 Hei Rekku Rescue! Ranskasta käsin teitä tervehtii entinen rescue-koiranne Piki, nykyiseltä nimeltään Viki! Viki sai kodin luotamme Piikkiöstä tammikussa 2007. Puolisen vuotta sitten Viki muutti perheemme mukana (tietysti!) tänne Ranskan alppiseudulle, Sveitsin rajalle.

Viki sai aloittaa tutustumisen normaaliin koiranelämään maaseudun rauhassa Piikkiön kodissamme. Vähitellen tytön luottamuksen voittivat niin naapurin eukot kuin ohi huristelevat traktoritkin, pyöräilevistä lapsista puhumattakaan. Rauhallinen ja hitaasti etenevä työ tuotti tulosta. Vaikka Vikistä tuskin koskaan saa kitkettyä tiettyä varautuneisuutta pois on Viki ulkopuolisten silmissä näinä päivinä jo aivan normaali koira. Vikille kaikkein tärkein kehitysaskel on ollut oivaltaa oma paikkansa laumassa ja osata luottaa siihen että tarvittaessa häntä suojellaan. Parasta antia nykyään onkin se kun Viki vieraassa paikassa ja oudossa tilanteessa turvautuu meihin ihmisiin eikä paniikissa pyri säntäämään poispäin. Enempää ei voisi toivoakaan, kun muistaa sen mistä lähdettiin.

Hienoja toko-kuvioita tärkeämpänä on Vikin koulutuksessa pidetty luottamuksen saavuttamista ja sosiaalistamista niin ihmisiin, tilanteisiin kuin erilaisiin ympäristöihin. Viki on edelleen loistava sosiaalisista tilanteissa muiden koirien kanssa. Mitä nyt välillä hormonit hieman vievät tyttöä ja varautuneisuus saattaa nostaa päätään tai saada jopa uhittelemaan, vaikka steriloinnista on aikaa jo vuosia. Koirakavereina täällä on pari suomalaista vesikoiraa ja lauma muita lähinnä pohjoismaista tulleita koiria. Yhteislenkit viinipeltojen keskellä on mitä loistavinta energianpurkua! Ranskalaiseen kulttuuriin kuuluu ulkoiluttaa koiria vapaina, ja olen enemmän kuin tyytyväinen Vikin loistavaan kykyyn osoittaa joko passiivista kiinnostusta tai jopa alistumista tarpeen tullen. Niin on vältetty monet yllättävät tilanteet.

Saimme perheenlisäystä vuosi Vikin tulon jälkeen, ja nykyisin Vikin laumaan kuuluu siis 3-vuotias tyttäremme. Viki on ollut mitä loistavin koira lapsemme kanssa. Toki olemme alusta asti ottaneet huomioon ettei Viki missään vaiheessa koe lasta uhkana tai rasitteena ja että lapsi kunnioittaa koiran omaa tilaa. Ja tänäkin päivänä jos meillä vierailee lapsiperheitä Viki saa ennemmin mennä omaan rauhaansa, kuin altistua tilanteeseen jossa se kokisi olevansa itse vastuussa oman reviirinsä tai laumansa suojelusta. Sillä suojeluviettiäkin neidistä löytyy varsinkin tyttäremme ja minun suhteen =)

Viki on ollut perusterve koira. Sisäsiisteys oli pitkään ongelmana mutta tänä päivänä on säännöllisillä, erityisesti ruokinnanjälkeisillä, ulkoilutuksilla päästy siihen, että Vikin pissailut sisätiloihin on todella harvassa. Ennen Viki saattoi esim käydä tarpeilla alakerrassa meidän nukkuessa yläkerrassa, ennemmin kuin pyytää ulos kesken yön.Yksinoloa helpotti aluksi erilaiset aktivointilelut joita piiloteltiin etsittäväksi ja osa päivän ruuasta tarjottiin usein pakastettuna kongista. Nykyään Viki on jo “vanha tekijä” kotiinjäämisessä. Ainoa paheena mainittakoon salaa sohvalla nukkuminen =)

Nykyinen elinympäristömme on paljon entistä vilkkaampi mutta Viki on suhtautunut kaikkeen todella hienosti. Joskus sunnuntaisin kävellään kylän markkinoilla koko perheen voimin ja vaikka Vikiä se vähän jännittääkin on se takuulla mieluummin mukana kuin yksin kotona. Näissä maisemissa kyllä kelpaa lenkkeillä! Laitan tähän liitteeksi pari kuvaa Vikistä. Kiitos Rekku Rescuelle Vikistä! Erityisesti kiitos niille henkilöille. jotka osallistuivat Vikin hoitamiseen. Sain juuri sellaisen koiran kuin mitä olitte kertoneet. On taito lukea koiraa, kertoa sen ominaisuuksista muille ja löytää sille oikea perhe. Kesäisin terveisin, Tiina ja Viki

***

Narttukoira, noin 1 v.

12.12.2006 Piki on varttunut vanhemman narttukoiran kanssa ja tulevassa kodissa voisi olla vanhempi rauhallinen uroskoira, tai jopa narttukoira kunhan arvojärjestys on selvä. Piki asustaa nyt hoitokodissa kolmen huomattavasti isomman nartun kanssa ongelmitta. Pikin arkuus ilmenee ensimmäisellä tutustumiskerralla ja sen jälkeen tulee hakemaan rapsutuksia luottavaisesti. Piki on hyvin monisärmäinen koira, fiksu, oppivainen, uudet asiat ensin pelottavat, kärsii eroahdistuksesta ilman ihmisen tai koirakaverin seuraa. Pentuaika on ollut ankea ja se on jättänyt jälkensä, mutta ongelmakoira Piki ei ole, tarvitsee vain oman ymmärtävän ihmisensä.

09.11.2006 Piki odottaa edelleen omaa kotiaan. Tyttö on rohkaistunut paljon kotihoidossa ja oma luonnekin alkaa paljastumaan. Vaikka arasteleekin ihmisiä vielä, hakee kuitenkin itse kontaktia. Huomattuaan ettei pelättävää ole,hakeutuu lähelle rapsutuksia hakemaan. Toisten koirien kanssa tulee toimeen,kunhan osaavat tarpeen tullen pitää puolensa.Pikin aran kuoren alta löytyy nimittäin luonnetta. Piki on aika pomottava ja kiltit koirat saavat sen tuntea nahoissaan. Tulevassa kodissa olisikin hyvä olla koirakaverina vahvaluonteinen uros joka ei anna tytön hyppiä silmilleen.Nartun kaveriksi Pikiä ei suositella. Piki ei myöskään viihdy yksinään joten koirakaveri varmaan helpottaisi oloa. Yksinjäädessään ei ole tuhonnut mitään,mutta pitää meteliä hetken. Kissojen kanssa tulee toimeen ja on myös sisäsiisti. Kouluttamista tämä tyttö suorastaan janoaa ja onkin innolla mukana kotihoitajan oman koiran koulutuksessa ja seuraa vierestä,mitä seuraavaksi opitaan.Pikille pääasia on saada olla mukana touhuissa. Vaikka heittäisi lumipalloja sekin on tytön mielestä mahtavaa. Piki on hieno ja kiltti tyttö jonka soisi jo löytävän sen oman kodin.

21.10.2006 Piki saapui meille kotihoitoon torstai-iltana. Tyttö on todella arka,mutta onneksi myös utelias.Pikin kanssa täytyy olla aikaa,jos haluaa tämän neidon luottamuksen voittaa.Äkkinäiset liikkeet ja kaikki kolahdukset pelottavat nuorta neitiä.Rauhallisella puheella ja itsensä kyykyttämisellä saa rohkaistua tytön luokseen.Palkinnoksi kärsivällisyydestäsi saat pusun poskelle:) Piki on kiltti ja suloinen tyttö.Lenkillä ollessa vetää hieman,mutta kuuntelee hyvin taluttajaansa. Piki nauttii suuresti metsässä kävelystä ja kun pysähtyy istumaan hetkeksi Piki hakeutuu heti vierelle rapsutettavaksi ja vaan nauttii olostaan. Yksin jäädessään hypähtää pari kertaa ovea vasten,mutta sen jälkeen on hiljaista. Eikä riemulla ole rajoja kun palaat tytön luokse.Vasten hyppiminen onkin ainoa “ikävä”asia mitä tästä tytöstä voin sanoa ja sekin on korjattavissa. Miehiä kohtaan on enemmän varauksellinen.Lapsiin Piki ei oikein tiedä miten suhtautua,ne ovat jotenkin liian pieniä ihmisiksi, joten lapsiperheeseen ei Pikiä arkuutensa vuoksi kannattaisi ajatella. Piki on kotihoidossa Pukkilassa. -Minna-

***

2/2006 Piki sai kodin Helsingistä.

***

2/2006 Piki on noin kahden kuukauden ikäinen narttupentu. Ulkomuodoltaan siinä on jotain akitatyyppistä, mutta mitään varmuutta siinä olevista roduista ei ole. Piki on valmis lähtemään omaan kotiin 24.2 lähtien. Siitä kasvaa aikuisena arviolta keskikokoinen.