Pelmu 2 (nyk. Ronja)

20.5.2006 Pelmu muutti omaan kotiin Laihialle.

***

Kuulumisia kodista:

24.12.2008 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta, aivan kaikille! Minä voin hyvin, täytän ensi kuussa kolme vuotta ja komistun vain vuosi vuodelta, niin kuin kuvatkin kertovat.

Jouluisin terveisin Ronja-Pelmu ja muu perhe.

31.8.2008 Hyvää syksyä kaikille! Minä voin hyvin, olen tasapainoinen ja aivan ihana koira neiti. Iän myötä olen rauhoittunut, mutta leikin kyllä kovasti sisaruksieni kanssa, joskus mennään tuhatta ja sataa pihan ympäri. Lenkki on päiväni kohokohta, tykkään laittaa tassua toisen eteen. En välitä muista tiellä kulkijoista, en ihmisistä, enkä koirista, kaikki saa kulkea aivan rauhassa.

Ei minusta ole, kuin iloa, tiedän sen kyllä itsekkin, että olen nii-iin rakas äiskälle ja sisaruksilleni. Muutama kuva seuraa: Freddyn kanssa kaivetaan tunnelia Kiinaan, Reijan kanssa ollaan narun kimpussa, Tatu kissan kanssa meillä on hellä hetki ja viimmeisessä sitten vahdin reviiriäni. Äiskä rakentaakin minulle parasta aikaa metrin korkuista telinettä, mistä saan sitten paremmin seurata maailman menoa, kun olen aina tuolla koirankopin katolla katselemassa ja äiskä on kuulemma kyllästynyt korjaamaan sitä kattoa, on aina rikki, kun olen jatkuvasti kopin katolla, en sisällä. Kaikille paljon terveisiä ja viettäkää ihana syksy.

Lämpimin terveisin Ronja tyttö.

25.5.2007 Hei vain kaikki! Minulle tuli nyt 20.5.2007, vuosi siitä, kun tulin Tehon tarhalta kotiin. Minusta on kasvanut, aivan mahdottoman upea koira neiti.
Laitan muutaman kuvan, että näette, miten kaunis olen ja miellyttävä
luonteeltanikin, aivan napakymppi! Kuvissa olen Julian kohta 4 v, Vaasan
koiratarhalta tulleen, isosiskoni kanssa meidän omassa sängyssä. Reija-Delin
pikkusiskoni kanssa 7 kk, me päivystetään naapuria pellon takaa ja hiekkatietä, joka kulkee aika kaukana, mutta hyvin nähdään sinne.

Reija on tullut Olgan tarhalta Viipurista ja on minulle erittäin rakas. Me kuljetaan ja leikitään yhdessä, melkein koko ajan. Kahdessa muussa kuvassa, äiskä kertoo minulle siitä päivästä, jolloin minut haettiin kotiin ja minä kuuntelen hyvin tarkkaavaisena. Onnen päivä, kertoo äiskä.

Oikein hyvää kesää kaikille koirille, kissoille ja ihmisille, etenkin niille,
jotka tekevät kallisarvoista työtä, eläinten hyvin voinnin eteen!
Sydämmellisin terveisin Ronja-Pelmu ja muu perhe.

15.1.2007 Hejpsan kukkuu, kaikki ihanat koirat, kissat ja ihmiset! Täällä on Ronja-Pelmu!

Minusta on kasvanut tasapainoinen ja veikeä koiraneiti, vaikka minua jatkuvasti luullaankin pojaksi. Juoksutkin on jo ollut ja minulle on sanottu, että toisia ei enään tule, mitään se nyt sitten mahtaa tarkoittaa, jotakin eläinlääkäriin liittyvää kuulemma. Olen tälläinen halinalle, viihdyn sylissä ja olen itsekkin kova tyttö pusuttelemaan. Muodon muutoksia olen tehnyt jatkuvasti, äiskä joskus kysyykin kun menemme nukkumaan, että minkään näköisenä minä aion huomen aamulla herätä.

Ensin muuttui parta punaisen ruskeaksi, sitten tuli harmaata nenänpäästä päälaelle saakka. Nyt harmaa on häipynyt, pikkuisen on harmaita haivenia siellä sun täällä. En tiedä lähteekö koko parta pois, kun on harventunut uhkaavasti. Sivuilla minulla on nykyään lyhyt, aivan silkinpehmeä karva. Nähtäväksi jää minkälaiseksi sitten lopuksi oikein jään.

Olen aika vilkas vieläkin, vaikka pentuajasta olen kyllä rauhoittunut, pentunahan minä olin sellainen ikiliikkuja. Olen tuon Virolaisen veljeni Freddyn paras kaveri, me leikitään tosi paljon kahdestaan. Mahtaisko olla syntyperällä osuutta asiaan, no ei, me nyt vaan tykätään niin kamalasti toisistamme. Leikin kyllä muidenkin kanssa aina joskus. Ongelmia minun kanssa ei ole ollut, kun tajusin alussa, että ruokaa ei tarvitse vartioida, niin muita ongelmia ei ole tullut.

Äiskä sanookin, että on aivan, kun ei meillä olis pentua ollutkaan, kun olin niin helppo. Olen nopea oppimaan ja hyvä kuuntelemaan ja pyrin tekemään mieliksi, että miinkäänlaista uhmaakan ei ole ainakaan vielä ollut. Istun automaattisesti, kun menen ulos tai tulen sisälle ja kun saan ruokaa.

Perusluonteeni on hyvin hellä, vaikka minusta löytyy se räväkämpikin puoli jos on tarve, eipä sille just tarvetta ole. Kerronpa miten kävi, kun tuli ensilumi. Menin ulos aivan niinkun ennenkin ja voi kauhistus, kun pelästyin, kun sieltä taivaalta tippui sellaisia lumihiutaleita, niin vikkelään en ole kyllä koskaan ennen juossut sisälle. Minua piti aivan pyydellä uudelleen ulos ja kyllä minä sitten totesin, että aivan vaarattomia ne lumihiutaleet olivat. Vaikka en minä tykännyt, kun äiskä nauroi aivan kaksinkerroin. Mukavaa oli, kun sai hangessa temmeltää. Olemme nyt saanut aidankin, että saan juosta vapaana pihassa ja se vasta jotakin on, kun ne narut oli aina tiellä ja miljoonassa solmussa, kun leikittiin. Näin hyvin minulla on mennyt ja olen kyllä onnellinen. Kaitpa se vaikutti, kun olin tarhalla sisarusteni kanssa samassa häkissä ja kotiin tullessa minulla oli taas sisaruksia ja varmaan minä heiltä opinkin käytöstavat.

Äiskää huvitti, kun Freddyä koulutti ja olin siinä vieressä niin tein kaikki samat jutut, kun Freddykin, että niin fiksu minä olen! Laitan taas kuvia minusta söpöliinistä ja sisaruksistani. On yksi kuva, jossa olen Turkulaisen Tyyne neidinkin kanssa. Oikein hyvää vuotta 2007, teille kaikille Rekkulaisille, kun muillekin ja Viroon kanssa kaikille tarhalla.
Toivotaan, että kaikille haukuille ja kisuille löytyisi koti, jossa on hyvä olla. Sydämellisin terveisin Ronja-Pelmu ja muu perhe.

20.6.2006 Heipsan kaikki!! Ronja-Pelmu täällä!! Olen ollut tänään just kuukauden kotona ja hyvin menee. Olen kyllä ylpeä itsestäni, kun olen jo sisäsiisti ja muutenkin mukava. Vauhtia minulla kyllä riittää, vaikka muille jakaa. Sanovatkin, että kyllä minun täytyy olla jotain sukua jänöjusseille, kun hypin ja pompin ja olenhan minä aivan jänöjussin näköinenkin tuossa kuvassa, missä olen Miiran sylissä!

Olen hyvin sulautunut laumaan, eikä minulla ole riitaa kenenkään “sisarukseni” kassa. Tuota Julia koiraa minä kyllä olen aika lailla pyöritellyt, että äiskän piti välillä viedä meidät eri aikaan pihaan leikkimään, että Julia saisi vähän huilata. Nyt olen kuitenkin kasvanut aivan hurjasti tämän kuukauden aikana, että me jo leikitään tasavertaisesti. Minusta tulee varmaankin aika iso ja kaunis koira, nythän olen suloinen ja keskenkasvuinen. No, kyllä minä niille näytän, meinaan kasvaa oikein isoksi. Vaikka en minä niin isoksi kyllä aio kasvaa, kun tuo minun Virolainen velipoikani on, hänenkin kanssa me joskus innostutaan jyskäämään oikein kunnolla, että maa vain tömisee. Paremmin ei olisi voinut mennä!! Laitan itsestäni joitakin kuvia, että saatte ihailla minua “pientä”. Siinä on yksi kuva jossa on äiskän tyttö Niina ja Tyyne koira, joka on tullut Paidesta. Kävin moikkaamassa heitä Turussa ja kyllä me Tyynen kanssa jyskättiin. Miiralle, Kairelle ja Tommille sydämmelliset kiitokset, aivan kaikesta!! Jakselkaa!! Terveisin Ronja-Pelmu. Hyvää kesää kaikille!! Ps. Me jännityksellä odotetaan tekstiä äiskän kanssa, Pulmusta ja Pepestä, että onko he yhtä vilkkaita koiria, kun minä olen! Terveisiä vain sisaruksille!!

***

Narttupentu, noin 3-4kk

Pelmu-narttupentu Pulmu, Palmu ja Pelmu -narttupennut ovat sisaruksia, toukokuun alussa ikää noin 3-4 kuukautta. Ainakin terrieriä näyttäisi olevan rodussa pienestä parrasta päätellen. Virtaa kolmikolla riittää, kuten pennuilla kuuluukin. Ovat uteliaita ja vilkkaita, taskusta tippunut namipussi revittiin tehokkaasti kappaleiksi. Ihminen kiinnostaa paljon, eli sosiaalisia ovat. Ihmiseltä haettiin heti silityksiä ja nameja, syliinkin sai ottaa, kunhan ei kovin kauaa joutunut olemaan. Osasivat kyllä rauhoittuakin, kun niiden tarhassa oli jonkin aikaa ollut, luita oli ihana nakertaa ja vähän piti auringostakin nauttia tarhan nurkassa. Todella herttainen kolmikko, hyvässä kunnossa tuntuivat olevan kaikin puolin. Olisi helposti lähtenyt kainalossa mukaan…