Pärnun Saima

31.5.2011 Saima sai kodin Tampereelta.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

26.8.2017 Kuvaterkkuja vauhdikkaalta Saimalta!

11.9.2016 Vuodet vierivät ja elo Saiman kanssa sujuu mukavasti. Vuosien viikonloppuvierailujen jälkeen päätimme muuttaa pysyvästi maalle. Nyt on laaja oma reviiri ja äiskä sekä iskä koko ajan rinnalla. Toissapäivänä Saiman tuuheasta turkista pumpsahti hirvikärpänen ja eilen taas.. Loppukesän ilmiöitä.

8.11.2014 Terveisiä täältä Saiman kotoa. Ihanasti menee edelleen ja miksi ei menisi? Terveyttä piisaa ja iloa sekä energiaa muillekin jaettavaksi. Saima on pippurinen tyttö joka pitää kyllä huolen ettei vieraita tule ovesta ilman lupaa :) Eli kovasti pitää vahtia, vähän liiankin kovasti… Saima on myös todella onnellisen ja tyytyväisen oloinen tyttö ja saa kaikki muutkin onnellisiksi. Aamuisin Saima makaa rentona ja unisen oloisena siihen saakka kunnes talutin hieman kilahtaa. Salamannopeasti ylös ja innokkaana heti on ulos lähdössä. Lenkkeily on mukavaa ja ruokailu parasta mitä olla voi. Leluja on kiva heitellä ja leikkiä ihmisen kanssa niillä. Hyvää jatkoa kaikille!

15.4.2014 Kuvaterveisiä Saimalta!

3.1.2014 Yhteiselo Saiman kanssa on sujunut varsin mutkattomasti. Terveyttä on piisannut ja luonne pysynyt itsepäisenä ja kilttinä. Edelleenkään toiset nelijalkaiset eivät ole Saiman juttu mutta me tutut ihmiset sitäkin tärkeämpiä. Voi sitä hellyyden ja uskollisuuden määrää mikä pienestä koirasta kumpuaa joka päivä. Toivottavasti saamme iloita terveistä onnellisista päivistä vielä pitkään.

31.5.2012 Tänään 31.5. juhlimme kotona Tampereella isoa asiaa: SAIMA TULI MEILLE TASAN VUOSI SITTEN. :) :) Ohjelmaan kuuluu tavallistakin enemmän rapsutuksia, hellittelyä ja halittelua. Herkut eivät kuulu, koska Saima on päässyt vähän pulskistumaan ja täytyy vähän rajoittaa. Tasapuolisuuden vuoksi muutkaan eivät herkuttele. :D “Kyllä on mukavaa tämä elämä”

2.2.2012 Saima on ollut nyt ilonamme jo 8 kuukautta!!! Älyttömän nopeasti on mennyt aika ja elämämme on oikein mukavaa. En oikein tiedä mistä kaikesta kertoisin mutta aloitetaan vaikka joulusta. Saima sai monta pakettia eli kilttinä oli ollut :D Mummut ja papat lähettivät herkkuja myös ja voi niitä ilmeitä kun kinkkua paistettiin ja koko koti tuoksui herkuille. Uloskaan ei olisi oikein malttanut lähteä. Ja sitten se kun tuotiin kuusi SISÄLLE!! Vähän etukäteen pelkäsin että Saima merkkaa kuusen kun sillä on kova tarve ulkona merkkailla, mutta kun kuusi oli nuuhkittu ei se enää kiinnostanut. Ja vaikka olimme tosi tosi varovaisia löysi Saima konvehtirasian. Siinä ehdittiin jo kovasti huolestua mutta ei siitä muuta seurausta tullut kuin pahaa oloa ja oksentelua.

Uutena vuotena Saima ei ensin välittänyt raketeista ollenkaan, mutta sit kun vähän enemmän alkoi paukkumaan menimme sisälle katselemaan televisiota ja syömään possunkorvaa :) kun ei ne raketit olleetkaan sit kivoja vaan aivan tosi hermostuttavia ja pikkuisen pelottavia. Toisista koirista Saima ei pidä. Se on ikävä tosiasia joka oli jo etukäteen tiedossa ja sille emme voi mitään joten sen asian kanssa olemme oppineet elämään. Jos ulkona tulee muita koiria vastaan (ja niitähän täällä on aika paljon) on Saiman reaktio yleensä rähinää tai ainakin kovat haukut. Tietysti olisi ihanaa jos Saimalla olisi kavereita mutta onhan sillä nyt meitä kaksijalkaisia :) Saima kuuluu rakastavaan ja huolehtivaan
perheeseen ja elämä ilman Saimaa olisi asia jota ei osaa edes kuvitella. Terveenä Saima on ollut ja juuri nyt on aika mahtava karvanlähtö joka varmaankin johtuu vuodenajasta. Turkki on todella kiiltävä ja Saima on muutenkin valtavan kaunis koira.

Ruokahalu on loputon :) :) :) ja possunkorvat parasta mitä voi olla. Viime viikonloppuna Saima sitten yllätti meidät tulemalla saunaan. Siellä se istui keskimmäisellä lauteella tyytyväisenä mutta suihkuun ei välittänyt tulla :D :D Saima on erittäin seurallinen siis ja olenkin miettinyt monesti kuinka noin iloinen ja ihmisistä pitävä koira on pärjännyt tarhalla ja kuinka mahtavaa että me saimme sen. Täytyy kyllä myöntää että ei Saima kaikista ihmisistä välitä. Varsinkin miesten suhteen tyttö on aika epäluuloinen ja varauksellinen. Mutta sitten kun tutustuu niin on ystävä koko suuresta sydämestään. Tällä hetkellä Saima makoilee lattialla tässä minun vieressäni ja kuuntelee kun luen ääneen mitä kirjoitan :)

28.8.2011 3 kuukautta on Saima ollut nyt kotona. Takanamme on kiva yhteinen kesä ja nyt on palattu jo “arkeen” joka ei ole hassumpaa ollenkaan. Aamulla kun talo tyhjenee Saima jää rauhallisesti makoilemaan. Kesällä kun vähän harjoittelimme jättämällä Saima yksin esim. kauppareissun ajaksi niin pari kertaa kuulin kuinka se saattoi haukahtaa ja raapaista ovea mutta enää ei sellaisia ole kuulunut joten nopeasti Saima oppi jäämään yksin. Turkki on niin kiiltävä että silmiä häikäisee :) ja sen ovat naapuritkin huomanneet :)
Ruoka maistuu oikein hyvin eikä mitään mahaongelmia ole ollut. Ensimmäisten viikkojen aikana Saima saattoi ottaa ruokaa jos ruokapöydälle oli unohtunut jotain (esim. lautasellinen pyttipannua…) ja todennäköisesti tekisi sen vieläkin jos houkutuksen kanssa yksin jäisi. Kerran Saima sai vahingossa kokonaisen tomaatin ja hetken sitä pyöriteltyään ja ihmeteltyään söi senkin :)

Edelleenkään Saima ei voi sietää muita koiria ja varsinkin kissat saavat aikaan todellisen hermojen menetyksen. Mutta nykyään sentään suurin osa pyöräilijöistä, mopoista, moottoripyöristä ja skoottereista jää ilman huomiota. Jossain vaiheessa jo mopoautonkin ääni ärsytti. Silloin tuntui taluttajastakin jo että tulisi pian talvi niin ainakin osa edellämainituista katoaisi liikenteestä.

Kesällä kävimme lapissa autoreissulla; kävimme Levin huipulla ja näimme poroja. Ensin Saima vaan tuijotti poroja mutta kun niitä oli useamman kerran nähty niin pitihän niillekin vähän haukahtaa :) Todella hienoja hetkiä koimme Ounasjoen rannalla, varsinkin iltaisin kun nuotiolla paistoimme makkaraa yhdessä.
Viikonloput vietämme lähes poikkeuksetta maalla ja siellä Saima voi nykyään olla jo ihan vapaana. Kerran tosin lähti kissan perään ja löytyi sitten heti äänen perusteella. Eli kissa oli puussa ja Saima haukkui puun juurella. Onneksi selvittiin säikähdyksellä, myös kissa.

Joka päivä Saima hurmaa meidät uudelleen ja kotiintulo on aina yhtä juhlaa kun pieni ilopilleri onnellisena pyörii ympärillä. Kaikkein uusin juttu Saimasta paljastui pari viikkoa sitten kun Saima alkoi juttelemaan meille. Se istuu tai makoilee ja urisee önisee hymisee samalla jos sille kertoilee vaikkapa päivän kuulumisia. Siinä vierähtää hetki jos toinenkin jutellessa.

2.6.2011 Saimasta tuli tamperelainen 31.5. Arki on lähtenyt mukavasti käyntiin ja Saima on sopeutunut hyvin. Saima tykkää kovasti ulkoilla ja rusakon nähtyään olisi mielellään tutustunut siihen läheisemmin. :D Saima tykkää katsella ikkunasta ulos ja on erittäin leikkisä. Aivan ihana pikku touhottaja.

***

Steriloitu narttukoira, noin 5v.

15.5.2011 Lisätty Saimalle uusia kuvia.

5.4.2011 Saima edelleen odottaa sitä omaa kotiaan Pärnun tarhalla. Saima on jälleen hyvin iloinen, kun tyttöä pysähtyy rapsuttamaan. Häntä heiluu vimmatusti ja koko koira pyörii ympyrää, jotta ihmisen huomiosta saisi kaiken irti. :)

5.1.2011 Nuuskutuksista, vipeltämisestä ja hännänheilutuksista, niistä Saima on edelleen tehty. Aika kuluu ja Saima vain kärsivällisesti odottaa omaa kotiaan. Jo yli vuoden on tämä pikkuneiti sitä jo odotellutkin..

Saima kävi yhteislenkillä Milkon kanssa ja siellä neiti näytti parhaat puolensa. Tämän uroksen Saima hyväksyi lähietäisyydelläkin, mutta takaisin tullessa toinen uros sai kunnon haukut niskaansa. Saima etsii siis edelleen kotia ainoana koirana.

Lenkin aikana pysähdyimme tien varteen. Ensin Saima ei huomioinut minua, vaan tuttuun tapaan nuuskutteli innostuneesti tienpientareen hajuja. Kun kärsivällisesti pyysin Saimaa luokseni ja silittelin, tyttö laski päänsä syliini ja unohti hetkeksi kaiken muun. Saima on koira, joka vaikuttaa sopeutuvan kohtuullisen hyvin tarhaoloihin. Kuitenkin Saimastakin alkaa pikkuhiljaa näkyä kaipuu kotiin ikiomalle pedille herkkuluun ja omien ihmisten seuraan.

11.11.2010 Tarhalla häkissään Saima oli hieman levottoman oloinen, kiersi omaa
aluettaan kun ihmisiä oli lähistöllä. Rapsutuksia, hellyyttä ja huomiota tämä neito kyllä ottaa vastaan mielellään!

Korvat ja hampaat Saima antoi tutkia hyvin, samoin kuin kokeilla kynnet sekä etu- että takatassuista ilman ongelmia. Lenkkeily sujui jälleen oikein iloisissa tunnelmissa Saiman kanssa, monet hajut piti haistella ja märässä lumessa välillä pyöriä selällään kunnes matkaa voitiin jälleen jatkaa:) Lenkin jälkeen ennen poislähtöäni annoin oikean luun Saimalle, joka päätti heti mennä syömään sen omaan koppiinsa, vain pikaisesti malttoi enää tulla sanomaan heippa taas hetkeksi…

10/2010 Saima on palannut kodista takaisin tarhalla ja jatkaa kodin etsintää. Palautuksen syynä oli kodin huono taloudellinen tilanne.

9/2010 Saima on hoitokodissa ja alustavasti varattu Viroon.

30.6.2010 Saima on hauska koira. Vaikka häntä ja jalat ovat puolipituiset, runko on ihan koiran kokoinen. Saima muistuttaakin hieman muskelimimmiä ylhäältä katsottuna. Saiman tavanneena ymmärrän hyvin miksi se on kaikenlaisten lenkittäjien suosiossa. Iloisesta ja innokkaasta tervehdyksestä johtuen odotin remmin päähän hinaajaa, mutta Saima olikin mukava lenkitettävä kulkiessaan ihan mukavasti remmissä.

Ohikulkevat koirat eivät ole Saiman mieleen, mutta muuten Saima vaikutti oikein mukavalta ja iloiselta koiralta. Lisäksi Saima on varsin leikkisä ja varsinkin pallot ovat Saiman juttu.

2.2.2010 Lisätty kuvia.

4.2.2010 Lisätty Saimalle uusia kuvia.

14.12.2009 Kun mukana tarhalla on pienemmän koiran omistaja, ei Saiman ohitse kuulemma voi kävellä sitä lenkittämättä ;) No mikäs siinä! Saima ottaa meidät innokkaana vastaan ja hakee rapsutuksia ensin tälle puolelle ja sitten tälle ja sitten tähän kohtaan ja sitten tänne. Lenkille Saima lähtee yllättävälläkin vauhdilla, mutta pienen kokonsa ansiosta Saimaa on helppo lenkittää, myös toisten koirien ohituksen nostattamissa rähinätilanteissa.

Lenkillä Saima ei juuri taluttajaansa huomioi, vaan kulkee nenä maassa nostaen aina välillä koipeaan. Mutta kyllä Saima tottelevainen silti on. Kun neitosen nimeä hiukan huikkaisee, tulee Saima viivana taluttajan luokse. Saima ottaa namit nätisti ja istuu niiden vuoksi kiltisti. Rapsutukset tuntuvat silti olevan tämän tytön ykkösjuttu. Lenkin lopuksi Saima innostui vielä pyörimään ja kierimään lumessa oikein urakalla!

18.11.2009 Nuuskutuksesta, vipeltämisestä ja hännänheilutuksista, niistä on pieni Saima tehty.

Pelkästään Saiman ohi kulkeminen jo aiheuttaa tytössä innokasta hännänheilutusta, mutta lenkille lähdettäessä ilo vasta yltyy. Pienistä töpöjaloista huolimatta Saima on innokkas lenkkeilijä. Neiti haistelee uteliaana hajuja ja kipittää vauhdikkaasti eteenpäin. Kutsuttaessa Saima kuitenkin pysähtyy ja juoksee nopeasti luokse. Istuminenkin sujuu nakkien avulla. Vipeltäminen jatkuu taas herkkujen ja pikaisten rapsujen jälkeen. Tätä tyttöä on ilo seurata, neiti on jo hetken viipynyt tarhalla, mutta elämänilo ei ole haihtunut.

Saima etsii kotia, jossa saisi viettää tulevat vuodet kodin ainoana silmäteränä, koska tyttö ei oikein sulata koirakavereita. Tulevan kodin ei siitä kuitenkaan kannata olla huolissaan, sillä tässä koirassa on kaikki mitä karvaiselta perheenjäseneltä tarvitsee. Saima on pieni pakkaus täynnä sympatiaa ja elämäniloa. Jonkinlainen koirakokemus tulevassa kodissa olisi kuitenkin suositeltavaa, sillä neidistä löytyy myös ripaus sitä kuuluisaa omantunnonarvoa. :)

Saima luovutetaan uuteen kotiin tunnistusmerkittynä, rokotettuna ja loishäädettynä. Lisäksi tytöllä on EU-lemmikkipassi josta toimenpiteet käyvät ilmi. Kulukorvaus steriloidusta koirasta on 250 euroa.