Palle

2/2008 Palle sai kodin Piikkiöstä

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

20.3.2009 Palle on ollut meillä nyt hiukan päälle vuoden ja aika on mennyt uskomattoman nopeasti! Ensimmäinen kuukausi kun meni totutellessa yhteiseloon, puolin sun toisin, ja nyt voin kyllä sanoa että uskomattoman hienosti ja kivuttomasti meni tuo Pallen meille asettuminen =) Mitään sen suurempia ongelmia ei meillä tämän vuoden aikana ole ollut, autokammostakin päästiin sitkeästi harjoittelemalla ylitse ensimmäisen parin kuukauden aikana. Pallen luonne on pysynyt samanlaisena kuin se oli tullessakin, rauhallinen, tarkkaileva, ehkä ajoittain hiukan kärsimätön ;) ja ennen kaikkea todella, todella kiltti. Palle rakastaa edelleen lapsia, varmaan muistaa nuo´ajat kun asui lähellä koulua(?) ja täälläkin heiluttaa innokkaasti häntää jokaiselle vastaantulevalle lapselle, vaikka hiukan varovaisesti näihin lähikontaktissa suhtautuukin. Meillä useasti kylässä ollut nelivuotiasta Palle usein seuraa herkeämättä, ei kuitenkaan tunge väkisin lähelle vaan tyytyy yleensä tarkkailemaan kauempaa. Asettuu rauhassa silitettäväksi ja varoo tarkoin ettei vaan vahingossakaan tönäise pienempää kumoon :)

Talvi on selvästi Pallen lempivuodenaika! Lumi on hyvää syötäväksi ja siinä on
ihanaa peuhata ja kylmä ilma on ilmeisesti Pallelle helpotus kun se tuon mahtavan talviturkin itselleen kasvattaa. Kesällä sitten raasukka läkähtyy ja lenkkeilyt ajoittuukin kesällä aamu- ja iltahämäriin. Nyt kevättalvella mikään ulkoilu ei ole Pallelle liikaa, omasta kunnostani johtuen ollaankin käyty useamman kerran ulkona päivän mittaan ja vähän lyhennetty lenkkien pituutta. Onneksi on muutamia paikkoja missä Pallea voi pitää vapaana ja antaa sen peuhata mielin määrin koirakaverien kanssa =) Ai niin.. talvessa ehkä parasta on lumipallot!! Niitä Palle söisi/jahtaisi/hajottaisi/metsästäisi ihan kuinka paljon vaan ja jollei palloa muodostu tarpeeksi haipakkaa vauhtia niin johan alkaa kovaääninen komentaminen ;)

Terveenä ollaan oltu, muutamaa fatsaflunssaa lukuunottamatta (niin ihmisillä kuin eläimilläkin) ja muutenkin vanhapoika tuntuu edelleen olevan oikein vireässä kunnossa :) Ainut mitä taytyy tarkkailla on Pallen paino, jottei suotta tulisi liikaa rasitusta nivelille, mitkä muuten tuntuu toimivan ihan hyvin. Millekkään tottelevaisuuskurssille Pallen kanssa ei olla menty, vaikka alussa niin meinasinkin. Tämä ihan vain siitä syystä, että vaikka Palle ei nyt kaikkia kommervenkkejä osaakkaan enkä minä ole maailman paras opettaja, niin meillä menee yhteiselo niin uskomattoman sujuvasti, että kaikki mitä mä olen nähnyt tarpeelliseksi Pallelle opettaa, on opittu ja tehdään ilman sen ihmeempiä hötkyilyjä :) Aina välillä innostutaan jotain uutta opettelemaan, mutta se onnistuu ihan hyvin täällä kotimaisemissa.

Oikein muuta en nyt keksi kirjoittaa, kaikki on mennyt niin hienosti ettei tuosta koiruudesta ole muuta sanottavaa kuin hyvää =) Rauhallista eloa, lenkkeilyä ja metsissä kuljeskelua me täällä harrastetaan ja odotellaan ensi vapun tienoilla saapuvaa perheenlisäystä :) Terv. Noora ja Palle

22.1.2009 Lisätty Pallelle kuvia kodista

27.8.2008 Elämä Pallen kanssa on sujunut todella hyvin, ei varmaan tule yllätyksenä kenellekään Pallen tavanneista, että herra vain tassutteli mun ja miehen elämään ja asettui sinne, niin kuin olisi aina meidän huusholliin kuulunutkin. Kissat tokenivat alkujärkytyksestä muutamassa viikossa, mies parketin naarmuista ehkä noin kuukaudessa ja mä pakon sanelemista iltakävelyistä pikipimeällä pellonreunalla.. no sanotaan, että mä en ihan pompahda ilmaan jokaisesta pienestä rasahduksesta enää:). Päiväkävelyt Pallen kanssa on nykyään aivan ihania, poika ei vedä juuri koskaan, kulkee vaan tyytyväisenä nenä kiini ojanpientareessa ja ajoittain önähtelee ohikulkeville tyttökoirille. Meillä kävelyt noudattelee melko rauhallista tahtia, ajoittain tosin kun emäntä kaipaa liikuntaa, joutuu poikakin pistämään tassua toisen eteen vähän rivakammin:).

Me ollaan käyty koirapuistoilemassa Pallen hoitotädin kanssa muutamia kertoja ja hyvin on sujunut. Palle ei juurikaan aloita mitään kähinöitä, jollei sitä tosissaan provosoida (Pallen mielestä hoitotädin oman koiran ja hoitokoiran ahdistelu on todella vakavaa provosointia ja vaati pientä rinnan röyhistelyä, takaa ajoa ja yleistä mörinää). Pallen mielestä puistot on ihan ok, mutta jotenkin tulee sellainen tunne, että jos puistossa olisimme vain me kaksi, ei se jaksaisi kiinnostaa kuin hyvin pienen hetken. Pallot ja kepit on superkivoja, mutta niitä ei voi heitellä paljoa silloin kun on muita koiria.. Ne on niin kivoja että niistä pidetään kiinni kynsin ja hampain!

Palle on kaiken kaikkiaan ollut todella terve, mitään särkyilyä tai tulehduksia tai vatsavaivoja ei ole missään vaiheessa ollut, vaikka alussa vähän syynäsinkin että kipuileeko se astetta rajumman riehusession jälkeen lonkkiaan, mutta eipä ne näytä yhtään vaivaavan. Ruoka maistuu hyvin ja herkut vielä paremmin! Alkava pulskiintuminenkin saatiin kuriin hoitotädin ystävällisellä kommentilla: “Mitä sä oot tehny tolle koirallles!” tai jotain sinne päin.. Palle joutui luopumaan joistakin herkuista ja emäntä otti itseään niskasta kiinni ja pidensi päivittäistä kävelymäärää surkeista lopputalven keleistä huolimatta. Nyt poika on omaan silmääni sopivan kokoinen, ei liian laiha, mutta ei mikään pullukka.

Autoiluongelma on historiaa, nykyään Palle kulkee ihan sujuvasti melkein missä tahansa autossa, ainakin auton takapenkillä. Ahkerasti sitä harjoiteltiin ja herkkujen avulla päästiin siihen tulokseen, että autot ei ole koiransyöjähirviöitä ja että autossa ei tarvitse tönköttää seisaaltaan koko matkaa.. siellä voi ihan oikeasti ottaa vaikka makullaan torkut.

Koitan houkutella Elinan joku päivä kameroineen ja koirineen koirapuistoon, että saataisiin Pallesta muutamia kuvia ennen kun sille iskee sulkasato.. Viimeksi kun Palle tiputti karvansa, alkukeväästä, se kesti kuukauden ja koko tämän ajan mamman pikku silmänilo näytti kynityltä mopilta millä on paha hilseongelma.. Siitä kun päästiin ohitse niin uusi karva oli entistä ehompi ja koira on komia kuin mikä! Terveisin: Noora ja Palle

27.2.2008 Elo on sujunut mukavan leppoisasti, tuntuu että joka päivä side tuohon karvaiseen hurmuriin vahvistuu, niin mulla kuin isännälläkin :) Viime lauantaina käytiin taas metsässä juoksemassa hoitotödin ja Ronja-tyttösen kanssa ja kivaa oli! Alkuun koirat ottivat pienet välien selvittelyt, Palle lupasi olla herrasmies ja Ronja lupasi olla syömättä meitin poikaa;) Tämän jälkeen alkoikin sitten sellainen ralli että tanner tömisi ja metsä raikui. Oli taas hienoa nähdä kuinka Palle nautti olostaan, ei ikinä olisi uskonut että arvokkaan iän saavuttaneesta herrasta olisi lähtenyt niin paljon virtaa, mennä viipotti tyttösen kanssa kuin nuorimies konsanaan :D

Elina lupasi lähteä tekemään jälkeä meidän lähimettään, ajattelin että Palle saattaisi moisesta kinnostuakkin kun on ainakin lenkillä niin kovasti hajujen perään. Ollaan myös varovasti lähdetty opettelemaan että autot ei oikeasti ole hirviöitä ja niiden ovet ei syö viattomia koiria… Palle ei oikein usko sitä vielä mutta namien houkutus on liian suuri ja hetkellisesti uskalletaan jo käydä auton vieressä kun ovet on visusti kiinni :) Hissukseen, hissukseen… kesään mennessä toivottavasti olla edistytty siihen pisteeseen että päästään arkitottelevaisuuskurssille ilman että tarvii koiraa väkisin kantaa autoon.

Siirryttiin nyt ihan tavallisiin raksuihin, kun saatiin tuo säkillinen extraenergiaruokaa loppuun ja kana-riisi näyttää sopivan pojan massulle hyvin. Vaikka kyllä se edelleen päästelee kirkkopierujaan niin että välillä saa paeta sohvalta vedet silmissä :) Piimää, raejuustoa tai Jahti & Vahti liharuokaa laitan välillä joukkoon lisäherkuksi, aika pienissä määrin tosin etten vahingossa lihota nyt hoikkaa koiraa liikaa :P Vaikka saisi se vielä muutaman kilon saada lihaa luittensa päälle. Terv. Noora

***

Kastroitu uros, noin 6-7v.

16.1.2008 Palle-poika on arviolta noin 6-7 vuotias uroskoira, joka odottelee tällä hetkellä omaa kotia Turussa. Korkeutta tällä komealla herrasmiehellä on noin 65cm.

Kuulumisia kotihoidosta: Palle on nyt sitten käynyt pesulla ja siistiytymässä. Karvaa kerättiin pojasta varmaan muovipussillinen ja vieläkin sitä putoilee aika reilusti. Suihkua pelkää kovasti, mutta nauttii kuivauksesta kuten kaikesta muustakin harjailusta ja rahnutuksesta. Kaulan alueelta rapsuttaminen saa kuonon kohoamaan kohti kattoa lisää kerjäten.

Ulkona kaikki hajut kiinnostaa ja eteenpäin mennään kovaa vauhtia, puhtia pojalla riittäisi vaikka muille jakaa. Toistaiseksi ollaan tyydytty kuitenkin pienempiin lenkkeihin ja kasvateltu kuntoa hiljaksilleen. Ulkoilut sujuu ihan mukavasti ja muut koirat eivät aiheuta suurempaa innostusta. Toki on kiinnostunut, mutta tyytyy lähinnä önisemään ja pyytämällä jättää muut omaan arvoonsa. Urosten kohdalla tosin hieman tomerammin ottaa asennon ja mulkoilee, vielä ollaan kuitenkin päästy kaikista ohi aika kauniisti.

Palle on aika hoikassa kunnossa, mutta eiköhän tilanne lähiviikkojen aikana korjaannu kun ruoka maistuu. Suurinta herkkua tällä hetkellä on siankorvat, joita nautinnollisesti mennään jonnekin syrjempään syömään. Piimä on myöskin saavuttanut suurta suosiota ja sillä ollaankin ruokaa turvoteltu veden lisäksi kun hampaat on niin huonot kovaan ruokaan.

Poika on innokas oppimaan uusia asioita ja pelkkä istumisen opettelu saa tassut tärisemään innokkaan ininän saattelemana. Kovin äänekäs ei kuitenkaan ole, mutta ilmaisee ajatuksiaan hiljaisilla vinkunoilla ja öninöillä. Ihmisen kotiin tuleminen ja ensimmäisen possunkorvan saaminen sai pojan jo kaksi kertaa haukahtamaan. Yötkin on menneet hyvin ja Palle on ottanut oman nukkumapaikkansa pienen pienen kynnysmaton päältä.

Hyvin on tullut toimeen nartun kanssa, tosin kiukustuessaan sen hosumiseen yrittää toisinaan astua, mutta lopettaa kyllä käskystä. Pari kertaa on tytön ajanut pienellä ärinälläkin pois. Poika pitää rauhallisuudesta kotona ja kaikki hosuminen saa Pallen hermostumaan, jolloin jalka saattaa nousta ja narttu saada huutia. Hermostuessan ja stressaantuessaan on myös kova poika läähättämään, rauhoittelemalla ja rapsuttelemalla saa Pallen kuitenkin rauhoittumaan.

Pojan mielestä ihmiset ovat ihania, sillä niiltähän saa aina rahnutuksia. Riittää kun tulee kauniisti viereen makaamaan niin eihän ihmiset voi olla rapsuttamatta. Huonojakin tapoja tottakai on löytynyt, ruokaa kyllä varastaa jos silmä välttää, ruuan saa kuitenkin takaisin kun hieman asiasta huomauttaa. pöydilläkään ei mikään ole turvassa, sillä kuono ylettyy mainiosti ilman kurkottelua reunan yli. Inhokiksi on osoittautunut autoon meneminen ja lähellekään ei suostu tulemaan vaan pojan saa sinne vähintään kymmenen metrin päästä kantaa.

Palle sopii varmasti hyvin rauhalliseen kotiin, jossa ollaan paljon kotona ja ei matkustella, sillä autoilun suhteen on tosi paljon työtä jäljellä ja pitkä projekti tiedossa. Maltti ei myöskään ole pojan vahvuuksia ja “kaikki tehdään täysillä tai ei ollenkaan”-periaatteella.

6.1.2008 Ensikuulumiset kotihoidosta: Yö meni suht mukavasti, rauhoittui kahden jälkeen ja muuten kuorsaa;.) Sitä ennen läähätykseltä ja vaeltelulta ei saanut kukaan nukuttua. Kissat kiinnostaa kovin kun pääsi ne vilaukselta näkemään oven raosta. Omakoira ja Palle tulee mainiosti toimeen, pääsi neiti hiukan pomottamaankin Pallea. Ulkona mennään kuin veturi, koira suorastaan kaksinkerroin, voimaa ei pahemmin onneksi ole, muuten mua hinattais pyllyllään narun jatkeena.

Yöllä ei haukkunut edes lehdenjakajaa =O, vaan tepasteli tyynenä ovelle katsomaan ja poistui kun tilanne oli tarkastettu. Kamalan kamalaa oli meiän aamuinen töihin ja kouluun lähtö, loikintaa ja hiljaista parkunaa kuului portin takaa. Kiltisti oli päivän ollut, mutta sirkus uraa vissiin haaveilee, sen verran komeita oli loikat kun mä 7 tunnin jälkeen palasin kotiin.

Sisäsiistikin taitaa olla, niin ei tarvi pahemmin asiasta Pallen kanssa neuvotella. Koko päivän oli pidättänyt ja kun ulos päästiin niin siihenhän
sitten lirahti heti ulko-oven viereen. Aikamoinen herrasmies täällä asustelee, riitti sanoa vain “pöh” kun meinasi neitiä astua, heti lopetti eikä uudelleen koittanut. Toivottavasti saisi pian kodin kun nyt jo seuraa mua kuin varjo, mitä se onkaan viikon päästä? Näyttää rakastuvan kovin nopsasti ihmisiin ja on sitten ihan myyty.

Pallen kulukorvaus on 150 euroa.