Paappa

5/2005 Paappa sai kodin Vantaalta ainoana koirana.

**’

Uros, noin 10v.

Paappa on vanhempi pikkuruinen uroskoira. Sen ikää ei eläinlääkäri osannut arvioida hampaiden perusteella, sillä hampaita oli jäljellä enää kaksi. Todennäköisesti se on jo pitkästi yli 10v.

Paappa oli tarhalla kovin peloissaan, eikä se ollut suostunut syömään eikä juomaan muutamaan päivään. Veimme sen lääkäriin, jossa se sai ensiavuksi nesteytystä ja muutaman vitamiinipistoksen ja sitten kotihoitoon Tallinnassa. Paappa painautuu ihmistä vasten koko hauraalla pienellä olemuksellaan ja nauttii ihmisen läheisyydestä todella. Todella rauhallinen ja herttainen vanhus. Paappa ei kuule enää kunnolla eikä näkökään enää ole hyvä, joten etsimme sille kotia jossa ei olisi nuoria riehakkaita koiria eikä pieniä lapsia.

13.4.2005 Kuulumisia kotihoidosta: Paappa on reipastunut kovasti, se ei enää vaikuta niin vanhalta kuin alunperin luultiin. Kotihoidossa Paappa on tullut hienosti toimeen perheen narttukoirien ja pienen lapsen kanssa. Paappa on kovin ihmisten perään eikä pidä yksin jäämisestä. Paappa on tosi pieni, painaa alle 5 kiloa.

4.4.2005 Paappa on Tampereella kotihoidossa. Paappa tulee toimeen narttukoirien kanssa. Myöskään 2 vuotiasta ihmispentua ei karsasta. Paappa osaa “köpöttää” hihnassa hienosti ja ruokakin maistuu:) Paappa viihtyy edelleen sylissä mieluiten ja nukkuu vain tyynyllä, selvästi ollut sylikoirana aikaisemmassa elämässään.