Otti (nyk. Onni)

2/2007 Otti sai kodin Tampereelta

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

Hyvin on mennyt; molemmat koirat tykkäävät peuhata metsässä ja kuopia myyränkoloja nenä mudassa. Peurat ovat erityisen (eli liiankin) kiinnostavia otuksia, ja pari kertaa ovat molemmat olleet karkuteillä valkohäntien perässä. Parin tunnin päästä tulivat katuvina kotipihaan… Tottelevaisuutta ollaan harjoiteltu ja nakinpalasilla oppivat kumpikin vaikka puuhun kiipeämään :) Kissojen kanssa sujuu hyvin, Kora kirputtaa aina kun on mahdollisuus ja Onni vahtii, josko ruuasta jäisi jotain tähteeksi. Liitän mukaan kuvia, ja kaikki karvaiset lähettävät terveisiä! t. Krisse

13.4.2007 Hei! Otti (nykyinen Onni) on sopeutunut hyvin tänne Tampereelle, vaikka toisaalta Onnille taitaa koko maailma olla yhtä Puuhamaata. Koran kanssa nujuavat yhtenään ja kiva on siskon kanssa muutenkin peuhata, vaikkei ihan perässä aina pysykään. Jos Koraa kuvailisi bébé -leivokseksi, niin Onni on rynnäkkösämpylä. Se on aika tyypillinen “äijä”: syö kaiken mitä eteen tulee, osaa juoda ja pissata yhtä aikaa, ei tykkää harjaamisesta mutta sängyssä änkee kainaloon, mitä isompi auto sen parempi, eivätkä pikku kolhut tunnu missään. :)

Viikon sisällä muutetaan kokonaan maalle Vesilahdelle, missä ollaan viikonloppuisin tehty ahkerasti remonttia. Kora pitää tyylikkäästi vahtia tassut ristissä ja Onni ryntäilee ympäriinsä turkki täynnä takiaisia ja lateksimaalia – ja kakkaa sahanpurua. Joten mallikkaasti meillä menee, vielä meille löytökissakin mahtuisi kunhan kotiudutaan! Hyvää jatkoa kaikenkarvaisille! terv. Kora, Onni ja Kristiina

***

Urospnetu, synt. 15.8.2006

5.2.2007 Otti on yksi Haapsalun neljästä mustasta pennusta, jotka tulivat Suomeen eilen illalla. Syntynyt 15.8.06.

Kuulumisia hoitokodista: Tässä pari uutta kuvaa pojasta aamun ulkoilureissulta. Pesulle joutui heti,saatiin hajuhaitat pois ja nyt turkki on pehmoisen pörröinen. Itse pesutapahtuma sujui todella hienosti,nätisti oli poika paikalla… tajusi varmaan itsekin pääsevänsä haisulin roolista eroon:) Ottista tulee mieleen pikku kakkosen Ransu-koira. On ystävällinen ja kovasti haluaa rapsutuksia,oikea sylivauva. Hieman arka, mutta varmasti rohkaistuu kunhan kunnolla tutustuu.

Remmissä kävelee nätisti ja kaikki hädät on tehty ulos. Otti on kyllä suloinen kaveri,jolle toivoisin pian sen oman kodin, josta ei ole osannut edes tarhalla haaveilla. Kodin,jossa Otti tietää olevansa rakastettu perheenjäsen juuri omalle ihmiselleen.