Niki 1

6/2006 Niki sai oman kodin Turusta.

***

Kuulumisia kodista:

7.10.2006 No niin! Vietin tuossa hurjat puolivuotis-synttärit ja käytiin kaveriporukalla koirapuistossa sitä juhlistamassa. Olen saanut paljon kavereita, äiti viihtyy toisten ihmisten kanssa hyvin siellä. Minä puolestani saan painaa sydämeni kyllyydestä. Meillä oli tosi kiva kesä, pääsin uimaan ja sotkemaan sitten äidin auton verhoilut. Mutta se kävi ostamassa jotain ainetta kaupasta ja pari tuntia putsaili, niin auton takapenkki oli kuin uusi vain…

Äiti sitten vei minut sinne kouluun niin kuin lupasiki. Olen saanut tosi paljon positiivista palautetta, opin nopeasti, silloin kun haluan. Välillä olen päättänyt olla kunntelematta äitiä ollenkaan, koska sitä saa kuunnella päivät pitkät. Koulun lisäksi päivät kuluvat koirapuistossa, metsälenkeillä ja sitten poikaystävän kanssa juoksennellessa… Niin aivan, minulla on ystävä, joka on poikapuolinen. Meidän lempipuuhaamme on juokseminen. Juoksemista harrastetaan isolla hiekkakentällä ja asiaan kuuluu saada hervottomia hepuleita. Nukkuminen on jäänyt yhä vähemmälle vaikka se yksi lempipuuhistani onkin. Hyvin aktiivinen rasavilli minusta on tullut, lainaten äitin sanoja. Vieläkään en ole älynnyt mitään kotona tuhota, kenkiä kannan paikasta toiseen, mutten niitäkään syö.

Taluttimessa kulkeminen onnistuu hienosti ilman toisia koiria ja lintuja, jotka ovat suosikkielukoitani koirien ja siilien lisäksi. Nyt äidin kanssa harjoitellaan jotain ohittamista, niin että joskus sitten mua ei muka kiinnostaisi ryntäillä lintujen perään… Onnea vaan yritykselle. Kotona menee mukavasti, oikea ruokakin löytyi etsintöjen jälkeen. Nykyään ei vatsa enää ole niin herkkä kuin ennen toisaalta olen kyllä jättänyt syömättä pullon korkit ja purukumit sekä tupakan tumpit… Ohessa vielä kuvani 7.10.2006, 6 kk ja 3 vkoa Terveisin Niki Turusta

7.7.2006 Kuukausi on vierähtänyt omassa kodissa. Kasvan huimaa vauhtia ja korvani nousivat pystyyn, niin kuin ennustettiinkin. Painoa tulee tasaisesti ja pentukarva on vaihtunut upeaan mustaan turkkiin valkoisin merkein. Opin päivittäin uusia asioita ja äiskä ja iskä ovat opettaneet istumisen ja maahan menemisen. Kyllä minä osaan nämä jutut tehdä, mutta toinen on, että onko kuuloni juuri sillä hetkellä päällä. Äiskän kanssa meni kesäloma ihan loistavasti, käytiin mökkeilemässä ja uimassa, jota siis rakastan ihan kympillä. Paljon olen saanut uusia ystäviä, myös samanikäisiä pentukavereita, joiden kanssa painiminen on hauskaa puuhaa. Koirapuistossakin ollaan äiskän ja iskän kanssa käyty, viihdyn oikein hyvin, mitä enemmän porukkaa, sen parempi. Vuorokausirytmi on pysynyt koko aika miltei samana. Herätän äiskän kuudelta aamulla ja sitten mennään pissalle ulos. Aina se ei oikein onnistu, välillä saattaa lirahtaa lattialle. Siistinä pysyn kuitenkin ne ajat, kun olen yksin kotona, vasta sitten lirautan lattialle, kun tiedän, että joku sen siivoaa!!!! Ruokaa saan kolme kertaa päivässä ja sitten jälkiruuaksi ulkona syön kiviä ja tikkuja sekä käpyjä. Kovin solakassa kunnossa olen pysynyt, pentumainen pyöreys alkaa pikkuhiljaa häviämään.

Lempihommiani on solmuluiden syöminen, äiskän varvastossujen kanssa peuhaaminen, vesikupilla lotraaminen ja sitten tietenkin nukkuminen. Kivasti meillä on mennyt, olen nopea oppimaan uutta, hyvin vähän olen aiheuttanut minkänlaista mielipahaa äiskälle ja iskälle, koska järsin ainoastaan omia lelujani ja en hauku yksin jäädessäni. Kaikki uudet ihmiset ovat ihania ja uudet koirakaverit vielä ihanampia!!! Jatkan kesäeloani täällä Turussa, kunnes sitten äiti vie minut joskus ajan päästä johonkin kouluun… Vielä en ole ihan varma haluanko edes mennä, toisaalta siellä olisi kuulemma toisiakin koiria. Kun tästä hieman kasvan ja saan järkeä lisää päähän, niin kuulemma sitten mentäisiin. Sitä odotellessa, terveisiä tutuille, terveisin Niki p.s. äiskä ja iskä haluavat kiittää Rekkujen porukkaa arvokkaasta työstä. Ilman teitä heillä ei olisi minua!!!! :) Sanna Kulmala

***

Narttupentu

Niki (Tehon no. 1409)on kodista tuotu narttupentu. Musta värinen, pieni valkoinen merkki rinnassa. Tuotu kodista siskojen-veljien kanssa, mutta jäänyt ainoaksi. Perhe vähintään rokotti pennut ennen Teholle tuontia ja hän saisi lähtea heti. Yhdessa häkissa Nenan, Ninan ja Niken kanssa. Kaikki on ihmisystävälliset ja leikkisät pennut.

Niki on varsinainen ilopilleri joka rakastaa vettä, liottaa mielellään tassujaan vedessä ja menee uimaankin. Ei arkaile ihmistä vaan tulee mielellään syliin ja kiusaa muita koiriakin, vanhuksen viereen ja päällekin menee nukkumaan. Kotihoidossa Paimiossa. Ei ole vielä sisäsiisti.