Nasser (nyk. Nasse)
Lisätty sivulle: 2007-01-14
Sukupuoli: uros
Alkuperä: Viro
***
Kuulumisia kodista:
04/2006 Minun elämäni alkutaipale: Syntymänimeni Virossa oli Nasser, täällä olen uudessa kodissa saanut monta nimeä Nasse, Nasu-possu, Nassu, Riivinrauta -kaikki käy kunhan ropelikorvani ovat vain auki. Pienen elämäni varrelle on mahtunut jo monta merkittävää tapahtumaa. En muista ensimmäisistä elinviikoistani muuta kuin että minut löysi muutama mukava ihminen roskalaatikosta pienen siskoni kanssa neljä viikkoisina. Siellä oli kylmää ja pimeää ja kukaan ei pitänyt meistä huolta. Siitä kääntyi elämäni toiseen suuntaan. Rakkaudella hoivattuina pääsimme elämästä kiinni, kiitos kuuluu kasvatti matelle joka jaksoi rakastaa meitä pieninä. Antoi eväät elämään. Pian matte kertoi että siskolle oli löytynyt koti, minulle sitä ei ollut vielä löytynyt. Tosin en tiennyt mitä tai mikä se oma koti on -joten en osannut enää edes odottaa mitään. Aikaa kului ja kuulin että saan joululahjaksi itselleni kodin. Koti..onko se syötävää, sitä en tiennyt mitä se on, nyt tiedän että se oli paras lahja minkä pieni orpokoiranpentu voi saada. Pääsisin Suomeen ja saisin oman perheen. Matte toi minut Helsinkiin laivalla ja satamassa oli vastassa mukavia ihmisiä, jotka olivat odottaneet minua. Sylin vaihtamisen ja kuulumisten jälkeen matkasin ihan uuteen maailmaan. Minua kyllä pelotti että mitä nyt tapahtuu -mutta niin kuuluu pienen pennun pelätäkkin.
Kotiuduin nopeasti ja huomasin että tästä tuli minulle nyt ihan oma koti ja ihan ikiomat ihmis aikuiset. Mamma kertoo että minulla on kuulemma ADHD. Se on semmoinen että on kuulemma joko aina menossa tai vähintään tulossa. Jos en kumpaakaan liikuntaa voi harrastaa ihan paikallaankin -kokemuksella. Nuorena tulevana viriilinä miehenalkuna tiedän että kunnon poikamies pitää huolen hengityksestään. Eihän niitä tyttöjä mitenkään muuten vikitellä. Minun mielestä paras tuoksu hengessä on reipas ja raikas tuore kissan kakka -mutta mamma on erimieltä ja joka kerta pesee suuni ja hampaani. Höh-kumma juttu ettei saa toteuttaa itseään. Olen varsinainen herkkupeppu. Kaikki ruoka käy mutta erityisesti pidän Mynthon karkeista. Ne raikastavat hengityksen. Joskus saan sellaisen kun otan tuon harjoitellun Nasse-ilmeen. Istun täpäkkänä ja tuijotan. Ilme pitää olla kuin biafralaisen lapsen ja korvat hörössä. Kyllä se mamma yleensä huomaa kun tarpeeksi kauan napottaa.
Nyt olen alkanut vähän vahtia mammia kun mamma tuntuu olevan välillä vähän kipeä. Minun mielestäni mamman paras apu olen minä vaikka en osaakkaan auttaa sukkia jalkaan. Kukaan muu ei saisi auttaa mammaa ja olen tiukkana nenu auttajan kädessä jos vaikka mammaan vahingossa sattuisi ja sitä en siedä. Tosin nyt kun olen jättänyt vain tuijottamiseen, olen saanut paljon kehuja siitä-ilmeisesti teen jotain oikein. Joskus mamma tai isi suuttuu kun teen tuhmia esim. varastella hanskoja. Itse en pidä sitä varasteluna vaan lainaamisena. Kiva nunnuttaa pehmeää kinnasta..minun mielestä sitä ei sanota tuhmuudeksi vaan aktiiviseksi keksimiseksi. Olen sitä mieltä että paras virike on se itse keksitty. Kun mamma suuttuu ja sanoo.. minun mielestä jos asiasta turhaan kielletään se on mielenosoituksen paikka. Levitän vain jalkani ja pissin ja katson suoraan..Siitäs saitte varsinkin kun makuuhuoneen ovi on kiinni. Sänky on meinaan paras paikka. Tämäkin suurella kokemuksella.
Olen kummastellut muiden koirien tapaa juoda lattialta kupista vettä. Paljon siistimpää on juoda suoraan kraanasta kun vesi lorisee. Saa paljon raikkaampaa vettä. Taitaa olla kaverit vähän hölmöjä tyytyvät tuollaiseen-taitaa olla aika perustaa joku koirien ammattiliitto pitämään huolen että kaikki koirat saisivat juoda suoraan kraanasta. Haluaisin kovasti touhuta kun on nukkumaanmenon aika. Isi ja mami taas kieltää. Kaipa se on pakko totella. Niinpä menen isin ja mamin väliin ja saan iltahalin pusujen kera ja sitten kömmin sängyn alle nukkumaan zzzzzzzz….. Terkkuja Stadista kaikille kasvatti mammoille ja siskolle ja heidän omistajilleen ja kaikille jotka ovat vielä ilman kotia siellä Eestissä-kuono pystyyn kyllä teillekkin paikka vielä löytyy lipsautus terveisin Nasse vt.poikamies.
***
Urospentu, noin 2-3kk
KUVAUS VIROSTA: Urospentu Nasser on noin 2-3kk vanha. Siitä kasvaa oletettavasti suurikokoinen. Nasserilla on pitkä karva. Se tuotiin tarhalle kodista sisarensa kanssa, sisar löysi kodin samana päivänä. Nasser on ystävällinen ja leikkisä pentu, ei pelkää ihmistä. Sisäsiisteyskasvatus on aloitettu. Nasser on kotihoidossa Tallinnassa.
