Mart

6.2.2012 Mart sai kodin Helsingistä.

***

Kuulumisia kodista:

15.2.2012 Heipä hei! Mart on ollut nyt reilun viikon kotona ja hyvin poju on sopeutunut meidän porukkaan. Asutaan rivitalossa Helsingissä ja meillä on toinen koira, 4-vuotias (värivirheellinen) hollannipaimenkoira-narttu. Nämä kaksi ovat kuin tehty toisilleen ainakin leikkien ja peuhamisten perusteella.

Aamut alkavat pienellä venyttelyllä ja nuuhkuttelulla jonka jälkeen emäntä päästää hyvin levänneet kaverukset pihalle ulos haistelemaan ja leikkimään. Emännän puettua voidaankin lähteä lenkille.

Lenkkeily on vielä aika haasteellista kahden energisen ja eteenpäinpyrkivän koiran kanssa jotenka olemme suunnanneet läheiseen metsikköön, missä pääsevät juoksemaan vapaasti paksussa lumihangessa. Kun polkuja on tallattu tarpeeksi ja kaatuneiden puiden oksia purtu poikki riittävästi, palataan kotiin syömään. Syöntikin onnistuu näiltä kaveruksilta varsin hyvin. Ei tarvitse teljetä eri huoneisiin, vaan molemmat syövät omalla paikallaan omasta kupista ja odottavat kunnes toinenkin on saanut ruokansa syötyä. Emäntähän on siis kertonut, että näin toimitaan! Sitten voikin ottaa pienet ruokalevot ja kuunnella radiota.

Aluksi Mart kuunteli ihan kaikki äänet mitä seinien takaa kuului ja haukahteli, mutta alkaa jo pikkuhiljaa tottumaan ympärillä oleviin ääniin. Toki kaverukset innostuvat haukkumaan ku joku tulee kotiin, mutta sehän kuuluu jo tervehdysrituaaleihinkin. Eli hyvin on meillä mennyt ensimmäinen viikko ja Mart on saanut pusuja ja rapsuja yllin kyllin tässä talossa. Pikkuhiljaa aletaan kouluttelemaan ja opettelemaan hihnassa kulkemista. Luoksetulokin onnistuu hyvin ainakin jos ei ole muita häiriötekijöitä. Samoin istu-maahan-tassu-jutut. Täytyy kuitenkin muistaa, että onhan Mart Virolainen koira ja eihän tätä suomenkieltä yhdessä yössä opita. :o)

Terkuin, Maiju

***

Kuulumisia kotihoidosta:

21.1.2012 Kävimme eilen Martin kanssa eläinlääkärissä ottamassa röntgenkuvat Martin olkapäistä ja lonkista. Mart antoi todella nätisti väännellä ja venyttää jalkojaan ja niskojaan, ja suhtutui lääkäreihin oikein rauhallisesti. Kuvista kävi ilmi, että kyynärpäät ja olkanivelet ovat hyvät ja lihaksisto täysin normaali, mutta lonkat ovat löysät. Lonkkien löysyys altistaa nivelrikolle, joten nyt on aika aloittaa ennaltaehkäisy. Martille kannattaa syöttää 2 vuoden ikään asti niveliä tukevaa ravintolisää ja lisäksi Mart on pidettävä hoikkana. Liikunta on hyväksi, joten metsiin vaan lenkille! Koska Mart on kasvuiässä, on vaikea ennustaa kuinka lonkat alkavat vaivata. Mart onkin hyvä käyttää n. 2 vuoden iässä uudestaan röntgenissä, kun kasvu on päättynyt, niin nähdään minkälaisiksi lonkat ovat lopulta kehittyneet.

Mart on edelleen aivan ihana luonne, leikki mastuu eikä vieläkään ole tullut vastaan koiraa tai ihmistä, jolle Mart olisi rähjännyt. Nytpä lähdetäänkin jälleen lenkille, vaikka joskus lenkit päätyvätkin suurelta osin lumihangessa ja lelujen kanssa peuhaamiseksi.

Paula ja Mart

10.1.2012 Martin kanssa on oikeastaan hyvin helppo elää. Se rakastaa läheisyyttä ja rapsutuksia, mutta ei seuraa jokapaikkaan tai tunge väkisin syliin. Se haukkuu kyllä ovea ja on paljon esineitä ja ääniä(kuten radio, televisio tai lenkillä yksinäinen katajapuska naapurin pihalla)jota se jää kummastelemaan tai varovaisesti haukkumaan. Ihmisille se heiluttaa lenkillä häntää, ja joillekin koirille haukahtelee tai ulisee, mutta ei ollenkaan ilkeästi vaan iloisesti ilmoittaen, että minä olen täällä, tule sinäkin niin leikitään! Mart on täysin sisäsiisti, mutta sen verran äijää Martista jo löytyy, että vieraassa paikassa sisällä nartun hajut merkattiin perinpohjaisen haistelun jälkeen pariin paikkaan päälle. Onneksi Mart ei vielä oikein osaa nostaa jalkaa, joten merkkailujälket sai pyyhkiä lattialta eikä sohvanpielestä:)

Ehdottomasti Mart olisi vailla pitkähermoista, leikkisää koirakaveria.Yksikseen se osaa yhä olla, mutta paljon leppoisammin, jos muutkin koirani jäävät kotiin, kuin jos se jää vailla koiraseuraakin. Autoon Mart ei joka kerta halua itse tulla, mutta pienellä avustuksella kyytiin kyllä hypätään. Autoilu sujuu jo aikas hyvin, reippaat 60 km meni ilman puklua, kun matkaa oli jäljellä 1 km, Mart antoi periksi. Takaisinpäin sama reitti kyllä sujui ilman välikohtauksia, ja suurimman osan matkasta Mart nukkui, joten eiköhän se siitä! Tälle karvaturrille ei myöskään kylmä yllätä pakkasella, vaan lumileikkejä jaksettaisiin vielä vaikka lenkittäjällä on nenä kuurassa ja varpaat jäässä villasukissa, säärystimissä ja kuomissaan. Tämä myös varmaan selittää sen, ettei Mart aina halua tulla kiltisti sisään, missä ilmeisesti on läkähdyttävän kuuma, vaan jarruttaa portaiden edessä ja menee löhöämään lumikasaan. Niinpä, kokeilepa itse olla villapipo päässä ja toppatakki päällä sisällä juostuasi ensin 5 km lenkin…

6.1.2012 Mart on rauhoittunut paljon ja sen kanssa on ilo käydä lenkillä. Oikeastaan Martin kanssa on ilo tehdä mitä vaan! Toisten koirien kanssa se tulee toimeen erinomaisesti, vaikka leikkiessään onkin täysi koheltaja, eikä pienet murinat paljon tätä poikaa nöyryytä, vaan se pyytää kahta kovemmin niiaten ja tassulla lätkien leikkiin.

Istu- ja maahan-käskyjä on harjoiteltu menestyksekkäästi, ja Mart oppiikin helposti kun löytyy oikea motivointikeino, joka ei aina tunnu olevan namit, vaan toisinaan rapsutukset tai palloleikki. Vielä ei keskittymiskyky riitä kuin pariin minuuttiin kerrallaan, mutta kunhan poika vielä tuosta kasvaa niin taatusti tästä koirasta saa tottelevaisen, uskollisen ja rakastavan ystävän! Ovea Mart vahtii isolla äänellään, mutta suhtautuu kuitenkin sisääntulijoihin rauhallisen uteliaasti eikä onneksi mitenkään yli-innokkaasti. Muutenkaan Mart ei edes innoissaan hypi vasten tai muutenkaan kohella ihmisiä kumoon. Martilla ei ole ainakaan toistaiseksi minkäänlaista eroahdistusta, mutta jos on tylsää (kuten yöllä kun muut haluaisivat nukkua) Mart viihdyttää itseään keksimällä tavaroidenkasauspuuhia. Mart ei pureskele esineitä, ei edes isompia herkkunamejaan, vaan kuljettelee ja kasailee sattumanvaraisia tavaroita, ja nukahtaa sitten joksikin aikaa aarrekekonsa viereen. Tässä varmasti täytyykin olla tarkkana, ettei käyttäytyminen etene kenkien pureskeluksi tai särkyvien esineiden kohtaloksi. Päivällä on helppo korvata jokin luvaton esine, jonka Mart aikoo ottaa, lelulla tai estää pienellä kiellolla, mutta tämä poika osaa myös pitää sinnikkästi päänsä, jos se on jonkun asian keksinyt, ja hakee tavaran monta kertaa ennen kuin uskoo.

Mart ei ole varmaankaan elänyt sisällä, ja jo ensimmäinen suostuttelemisen paikka olivat puiset ulkoportaat, joiden edessä vieläkin hieman epäröidään. Huonekaluillekaan Mart ei hypi, mutta yöllä se tunkee sänkyyn etupäänsä ja´köllöttää reunalla, takajalat maassa.

4.1.2012 Mart saapui Pärnusta Suomeen kotihoitoon. Uusia kuulumisia tulossa.
Lisätty kuvia kotihoidosta.

***

23.11.2011 Mart on arviolta noin 8 kuukauden ikäinen urospentu Pärnun tarhalla.

Mart on energinen ja touhukas ilopilleri. :) Se suhtautuu kaikkiin ihmisiin tarhalla erittäin avoimesti ja luottavaisesti joten selvästi Martilla on hyviä kokemuksia ihmisistä.

Mart asuttaa yhteistä häkkiä samanikäisen Reedik-pennun kanssa ja pojat tulevatkin erittäin hyvin keskenään toimeen. Uudessa kodissa Martia voisikin odottaa ystävällinen koirakaveri, joka jaksaa energistä ja leikkisää Martia. Hihnan päässä Mart hyppii ja saa “hepulikohtauksia” joten tähän ja muuhunkin tapakoulutukseen uuden kodin täytyy luonnollisesti panostaa. Martista ei ole sohvaperunaksi joten hakusessa on myös aktiivinen koti.
Vaikka Martissa virtaa piisaakin niin hyvin nopeasti poika myös rauhoittuu syliini nauttimaan rapsutuksista ja pojasta paljastuu tämä herkempikin ja rauhallisempi puoli.

Martin säkäkorkeus on tällä hetkellä arviolta noin 50 senttimetriä.

Mart vaikuttaa samanikäiseltä tarhalla olevan Martan kanssa ja myös ulkonäöllisesti nämä pennut ovat hyvin samantyylisiä, tarhan työntekijät epäilevätkin pentujen olevan sisaruksia. Koirat on kuitenkin löydetty eri aikoihin kadulta.

Mart luovutetaan uuteen kotiin tunnistusmerikittynä, rokotettuna ja loishäädettynä.
Kulukorvaus 180 euroa.