Maissi (nyk. Rane), Turrin pentu

15.11.2007 Maissi sai kodin Tampereelta.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

6.7.2008 Kävimme katsomassa Ranea ja hänen kotiväkeään Tampereella. Oli ihana nähdä kuinka hyvin Rane oli sopeutunut kotiinsa ja perheeseensä! Rane on oikein iloinen vesseli! Ranen emäntä lähetti pari kuvaa, toinen on otettu ennen trimmausta ja toinen trimmauksen jälkeen. T: Hanna (Ranen kotihoitaja) ja Merja (Ranen varausassistentti)

9.1.2008 Marraskuun 15. päivä tuli meille Nekalaan 1,5 vuotias karvainen valopilkku. Rane on vekkuli sekoitus snautseria tai terrieriä ja on luonteeltaan aivan hurmaava! Koira otettiin Rekku rescuen kautta, joka välittää virolaisia kodittomia koiria ja kissoja. Harrastamme näitä eläinreppanoita, sillä meidän kissakin on viron tuontia (Pelastetaan koirat ry). Kodittomia ja kaltoin kohdeltuja eläimiä maailmassa on pilvin pimein, eikä niitä voi pelastaa. Itselleen saa kuitenkin hyvän mielen, kun voi edes muutamalle ressukalle tarjota hyvän elämän. Kävimme katsomassa Ranea ensin Porissa ja sitten myöhemmin haimme sen Turusta. Rekku rescuella on mielestäni hyvä käytäntö se, että ensin tullaan katsomaan koiraa, sitten mietitään vielä kotona yön yli, että onko se todella tervetullut taloon. Ei anneta koiraa heti ensimmäisellä tapaamisella.

Elämä Ranella ei ole ollut kovin hääviä ennen meille tuloa. Se asusti pitkiä aikoja maalla autotallissa ja ulkohäkissä ihan ypöyksin, eikä se todellakaan ole ulkokoira. Talven se oli kuulemma ollut autotallissa, koska siellä oli lämpöisempää. Kuulostaa aika karulta. Ilmeisesti Rane ei tullut toimeen perheen koiran ja muiden eläinten kanssa. En ihan tarkkaan tiedä syitä luopumiseen. Meillä koira on kyllä ollut aivan mahtava! Sylvi-kissasta se tykkää, eikä sillä ole muita koiriakaan vastaan mitään. Lenkkeilytämme Ranea monesti vapaana metsässä, siellä se tulee hyvin koirien kanssa juttuun, kun niitä tapaa. Minun yksin lenkkeilyttäessä, se saattaa haukkua muille koirille, mutta ei kuitenkaan ole agressiivinen. Ei minua kyllä pienet haukkumiset haittaa, vaihdetaan koiran kanssa toiselle puolelle tietä tai vaihdetaan suuntaa. Vieraat, sekä aikuiset ja lapset, se ottaa pusuin vastaan. Olimme uuden vuoden ystävillä, jossa vieraina oli n.10 aikuista ja 8 lasta ja sehän oli Ranelle varsinainen juhlapäivä! Siellä se meni ympäri taloa nuuskien ja ihmisiä tapaillen. Ei ollut myöskään moksiskaan raketeista. Katseli korvat pystyssä taivaalle, että “anti tulla vaan”.

Rane vaikuttaa helpolta kouluttaa. Se on hyvin aktiivinen koira ja on hyvin innoissaan palkinto-herkuista. Minulla ei ole ennestään kokemusta koirista (olen kyllä aina haaveillut koirasta), joten ajattelin ilman muuta mennä keväällä toko-kurssille, jos vaan mahdutaan porukkaan. Olen opettanut Ranelle helppoja käskyjä mm. istu, maahan, tänne, sivulle ja hyvin se tuntuu ne oppivan. Sivulle komento ei vielä ihan täydellisesti mene, mutta aika lailla nappiin. Kai se on kouluttajassakin vika. =) Mikäs kiire meillä, hiljaa hyvä tulee ja pienin askelein edetään. Tulevaisuudessa kiinnostaisi agility-harrastus! Rane selkeästi kaipaa vauhtia ja uusia haasteita.

Loppuyhteenvetona todeten, emme ole päivääkään katuneet koiran hankintaa. Melko kova työ koiran pitämisessä on (jos haluaa, että eläin on onnellinen), mutta kyllä eläimet tuovat niin paljon uutta sisältöä päivään, uusia harrastuksia ja aina iloisen ystävän, että mielellään sitä lenkille lähtee 4 kertaa päivässä ja laittaa säästönsä eläinlääkäreihin ym. No joo, välillä tietysti rahan meno ketuttaa, mutta ei sitä maksun suorittamisen jälkeen enää mieti. Eläimen kun ottaa, niin pitää valmistautua suuriinkin rahallisiin kuluihin.

Paljon eläimemme tuo myös iloa sukulaisille ja ystäville. Suosittelen lämpimästi myös vaihtoehtoa ottaa löytöeläin! Onhan niitä kauhujuttuja, mutta tällainen kokematon koirankouluttaja voi hyvin joukosta löytää reippaan ja mukavan treenikaverin, jolleka kelpaa aloittelija emännäksi. Enemmän koirista kokemusta omaava voi sitten ottaa haasteellisemman karvaturrin. Terkuin, Johanna

9.11.2007 Kita on nyt 1 1/2-vuotias nuorimies, painoa 13 kg. Kitan lähimenneisyys ei ole ollut mitään ruusuista eloa, se on joutunut elämään yksin ulkona tuulessa ja tuiskussa, pakkasyöt se on viettänyt autotallissa. Nyt Kita on hoidossa sisätiloissa kerrostalossa. Kita rakastaa ihmisiä. Se on todella kiltti ja sitä on helppo vieraankin ihmisen käsitellä. Ulkona elämisen jäljet, lika ja takut, on hoidettu pois shampoolla ja saksilla. Kita taisi salaa nauttia luksushoidosta, eikä siksi sanonut mitään vastalauseita vaan odotti hiljaa, mitä tarjolla oli. Tulevan omistajan kannattaa varautua säännölliseen turkin hoitamiseen.

Luonteeltaan Kita on iloinen höseltäjä. Se puhkeaa kukkaan saadessaan kiitosta ihmiseltä ja ryntää luo. Kita olisi luultavasti mahtava koira agilityyn. Se on kuin luotu nopeisiin käännöksiin ja vauhdikkaaseen menoon. Aina saadessaan ihmisen huomion Kita on niin onnellinen, että pyörii ja hyörii kuin väkkärä samalla kun jakelee pusuja. Toisaalta tälle vilkkaalle veijarille tekisi hyvää harjoitella rauhoittumista ja keskittymistä erilaisin tottelevaisuustehtävin ja tempuin.

Kita on sisäsiisti, saattaa tosin merkkailla. Kita elelee nyt siis kerrostalossa. Suurempia ongelmia kerrostaloasuminen ei ole aiheuttanut. Jonkin verran Kita vinkuu ja haukahtelee kimeällä äänellään silloin kun jää yksin, jos lähtijä ei noudata tiettyjä rutiineja. Olemme tehneet yksinjäämisharjoituksia siten, että aina lähtiessämme Kitalle on jätetty ruokakippo niin, ettei näköyhteyttä ovelle ole. Tällöin Kita on rauhassa jäänyt syömään ruokaansa, eikä ole ehtinyt vinkua perään.

Kitalle ulkoilu on sydämen asia ja siksipä se etsiikin omistajakseen ihmistä, joka tykkää lenkkeilystä. Kitan suhtautumisesta toisiin koiriin olen huomannut sellaista, että vastaantulijat haukutaan, jonka jälkeen Kita katsoo taluttajaansa kuin todeten, että enkös vain tehnytkin tosimiehen työn. Uskon, että tuota katsekontaktia hyödyntämällä koiran huomion saisi houkuteltua pois muista haukuttavista koirista. Vaikka Kita saattaakin haukkua vieraita koiria, niin lenkkeily yhdessä samaan suuntaan sekä urosten että narttujen kanssa sujuu moitteetta. Joskus Kita saattaa alkaa häiritsemään narttuja ja tulevan omistajan tehtävä onkin kastroida Kita. Kitaa ei voi luonnehtia muiden koirien seurassa nössykäksi, päin vastoin Kita kyllä pitää huolen siitä, ettei esim. sen luihin ole muilla koirilla asiaa.

Kita odottaa kotia Turussa. Kulukorvaus 150 e.

9.9.2007 Kita on hurmaava nuori koirapoika. Kita on normaali koira, joka pitää ihmisistä ja pallolla leikkimisestä. Kun me vieraat ihmiset menimme Kitan kotipihalle, Kita haukkui häkissään. Päästyään häkistä ulos Kita oli kuitenkin koko ajan hiljaa ja tuli heti kaveeraamaan kanssamme, ei siis aristanut vierasta miestä tai naista. Päinvastoin Kita oli iloinen saadessaan rapsuja, kieri selällään jaloissamme ja jakeli pusuja. Lähtiessämme avasin auton oven, ja ennen kuin huomasinkaan, oli Kita hypännyt autoon. Vaikuttaa siltä, että Kita rakastaa autoilua. Kita jää kuulemma kuitenkin hiljaa kotiin odottamaan omistajien paluuta.

Kitassa lienee terrieriä tai snautseria, karva on karkeahko. Kita on älykäs ja varmasti helposti koulutettavissa. Säkäkorkeutta Kitalla on siinä 45 senttiä, joten kyseessä on melko pieni koiruus. Kita joutuu vaihtamaan kotia, koska Kita ei tule nykyisen perheen uroskoiran kanssa toimeen. Näin pojat yhdessä, eikä Kita ainakaan sillä kertaa ollut aloitteellinen riidan haastaja, mutta Kitaa ei varmuuden vuoksi luovuteta toisen uroksen kaveriksi. Nykyisessä perheessä koirien välejä saattaa rassata se, että isompi ja vanhempi koira on kastroitu, kun taas Kitaa ei ole. Kastrointia suositellaan olipa uudessa perheessä koiria tai ei. Lapsia Kita voi omistajan mukaan kiihtyessään näykkiä, kissoista pitää kovasti.

Kita elää tällä hetkellä hoitamattomana ulkohäkissä. Kita ei tietenkään ole ulkokoira, joten se etsii kotia, jossa pääsee sisälle ihmisen viereen lämmittelemään. Kita tarvitsee aktiivisen kodin, joka tarjoaa Kitalle lenkkejä ja puuhaa.

28.8.2007 Kita etsii uutta kotia.

Koti kertoo: Kita on 3.5.2006 syntynyt Turri-koiran urospentu. Kita on asunut maaseudulla lasten, kissojen ja muiden eläinten keskellä, mutta ei ongelmitta. Sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen ongelmia on tullut roppakaupalla, nuori herra ei kunnioita mitään eikä ketään perheen vanhempia lukuunottamatta. Kita käy sumeilematta niin hovawartin kuin hevostenkin kimppuun ja on suoraan sanottuna hengenvaarassa jatkuvasti, tämä on syy luopumiseen. Kita on muuten erittäin mukava koira muttei voi sietää sitä että muille annetaan huomiota, se herättää kunnon mustasukkaisuuskohtauksen. Kissojen kanssa Kita tulee -ihme ja kumma- toimeen erinomaisesti niin kauan kunhan kissaa ei hellitellä Kitan nähden. Kitan perimässä on hyvin ilmeisesti aimo annos terrieriä ja haukku on todella herkässä ja melkoisen kimeää kunnon terrierin tapaan. Unelmapaikka Kitan kannalta olisi koiraton ja lapseton perhe maaseudulla tai omakotitalossa.

Kita on suunnattoman energinen pikkukoira joka rakastaa vapaana juoksemista, vauhti ei lopu kesken varmasti koko päivänä… Kita ei ole koskaan käynyt koulutuskentällä, joten siellä käyttäytymisestä on mahdoton sanoa mutta kotipiirissä harrastettu agility on pikkuherran lempipuuhaa. Pomppua riittää ja kaikki uusi on huippukivaa. Voi olla että koirakentällä menisi hyvin, jos koko ajan olisi muuta ohjelmaa kuin toisten koirien ahdistelu. Kita ei ole koskaan ollut vanhemman arvonsa tuntevan narttukoiran kanssa tekemisissä, joten se saattaisi toimia -tai sitten ei-… Kokeilemisen arvoinen vaihtoehto se kuitenkin saattaisi olla, joten jos tulevasta kotiehdokkaasta löytyy vanhempi narttu niin sen kanssa kannattaa tulla käymään Kitaa katsomassa. Kitan säkäkorkeus on 40cm. Kitalle suositellaan kastrointia.

***

Kuulumisia kodista:

23.8.2006 Nuori herra kasvaa ja on muuttunut pallerosta melkoiseksi menokoneeksi. Näyttää siltä että kohdalle on osunut 100% oikea valinta harrastekoiraksi, Kita on oppivainen, iloinen, utelias ja erittäin aktiivinen tyyppi jota mikään ei tunnu pelottavan. Kaikki kissoista hevosiin on niin ihanaa ja mielenkiintoista että sitä olisi ihan pakko päästä tutkimaan nenäkontaktilla joten vähän täytyy toppuutella välillä. Itsesuojeluvaisto siis on täysin tuntematon tällä tyypillä… Ehkäpä sitä tulee lisää iän myötä. Kodin säännöt ovat tuttuja ja hyvin mielessä mutta pakkohan on aina välillä vähän kokeilla ovatko ne voimassa myös silloin kun mamma kääntää selkänsä ;) Tuhoja on tullut ihmeen vähän mutta eniten huolestuttaa se että Kita syö tilaisuuden tullen sähköjohtoja, onneksi tuo tuli ilmi kun oli juuri ollut ukkonen ja johto oli irti seinästä. Nyt ei enään tuohon harrastukseen ole mahdollisuutta. Meno vanhemman koiran kanssa toimii jo hyvin, pojat tulevat juttuun loistavasti mitä nyt Jose on välillä sitä mieltä että vauvalla on liikaa leikkienergiaa ja hän haluaa mennä loitommalle huilimaan. Lenkit sujuvat nätisti molempien poikien kanssa. Eläinlääkäri tuntui olevan hauska paikka, saihan siellä namia ja kaikkea, yhtään ei tullut ongelmia. Autoilu sujuu myös hyvin. Iloisia kuulumisia siis täältäpäin =)

***

6/2006 Maissi (nyk. Kita) sai kodin Salosta.

***

Urospentu, synt. 3.5.2006

2006 Kielo, Maissi, Orvokki ja Vuokko ovat Turri-koiran pentuja, jotka ovat syntyneet 3.5.2006. Maissi (pentueen ainoa uros) on pennuista reippain ja rohkein, eniten äitinsä näköinen, aina tulossa ensimmäisenä haistelemaan ja nuolemaan käsiä, kova hinku päästä tutkimaan maailmaa laajemmaltikin.