Jonttu

26.12.2008 Jonttu sai kodin hoitopaikastaan!

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

13.11.2009 Jonttu elelee ja voi hyvin, lonkat eivät ole vaivanneet ja elämänilo näkyy ja kuuluu Jontusta kauas :)

26.12.2008 Possupoikanen on nyt kotona :), enää ei odotella lähtöä minnekään. Puoli vuotta koeaikaa oli ihan riittävästi, puolin ja toisin toisiimme tykästytty. Ei sitä enää osaisi nukkuakaan ilman etä aamulla ei ensimmäinen ääni ois Jontun kuorsaus ja näkymä ruttuturvasta, joka erehdyttävästi muistuttaa vanhaa hampaatonta papparaista :D.

Jotenkin vaan tuntui, että olisi äärimmäisen ilkeä teko Jontulle siirtää se uuteen ympäristöön pois rakkaiden koira-, kissa- ja ihmiskavereiden luota, ei, kyllä Jonttu on jo riittävästi muuttanut, ja kuurona sen sopeutuminen uusiin ympäristöihin ei olisi muutenkaan kovin helppoa.

Jonttu on hurmannut kaikki, kenet se on tavannut ja hihnalenkkeilyt meillä sujuvat jo mainiosti, luottamusta löytyy puolin ja toisin. Nyt katsellaan päivä kerrallaan miten lonkkavaiva etenee….toivottavasti ei mitenkään!

***

Uros, noin 1,5v.

19.12.2008 Jonttu lähettää kaikille jouluiset terveiset!

Kuulumisia kotihoidosta

11.11.2008 Jontun lonkat kuvattiin lokakuussa, ja Jontun lonkat ovat E-luokkaa.
“Ensiavuksi” annettiin 4 viikon ajan Cartrophen-pistoksia, ja seuraillaan liikkumista, mikäli jatkossa vaikuttaa siltä, että Jontulla on kipuja, voidaan aloittaa kipulääkitys. Mutta lonkkavaivasta huolimatta Jonttu voi hyvin, liikkuu mielellään ja nauttii elämästä. Ennaltaehkäiselvällä hoidolla Jonttu voi hyvinkin elellä pitkään hyvää koiranelämää.

11.10.2008 Jaahas, onkin tovi jo kulunut kuulumisten laittamisesta. Jontun kanssa sujuu entiseen tapaan, varsin kotiutunut herra tänne on. Välillä Jonttu saa hepuleita, jolloin testataan kuka käskee ja ketä, mutta pääsääntöisesti poitsu on mallikelpoinen koirakansalainen. Ensi viikolla Jonttu käy eläinlääkärillä katsastamassa, onko tarvetta lonkkakuvaukseen.

24.8.2008 Kastraatio ja toipuminen ovat sujuneet hyvin, Jonttu on toisten koirien kanssa ok, tosin keskenään en niitä uskalla jättää. Yksinjääminen saa aikaan haukku- ja ulinaryöpyn, mutta tovin kuluttua Jonttu kyllä hiljentyy.

10.8.2008 Jonttu on sopeutunut uuteen hoitokotiin ihan hyvin :), se vaan tuli, katseli ympärilleen ja totesi että jaahas, tämmöinen paikka tällä kertaa. Kävelylenkeillä Jonttu on pari kertaa yrittänyt hihnatemppuja, ja parasta on että alkuun Jonttua lenkkeilyttää yksinään, koska ainakin omat koirani hermostuivat Jontun reuhaamiseen, lenkillä kun on tarkoitus haistella tienvieriä ja edetä eteenpäin, eikä pyöriä säkkärää hihna suussa :). Mutta makupaloilla, tärinäpannalla ja huomiomattomuudella saa kyllä ihmeitä aikaan, eli pahimmat riehunnat saa tuolla talttumaan. Autossa matkustus sujuu loistavasti. Yksinjääminen saa aikaan noin puolen tunnin haukkusession, jonka jälkeen Jonttu kyllä rauhoittuu ja yleensä suuremmitta ongelmitta vaipuu porsaanpunaisiin uniin :) ja löytyykin peittonsa päältä nukkumasta tassut kohti kattoa.

6.8.2008 Jonttu etsii edelleen omaa kotia. Se tulee toimeen tyttökoirien kanssa, samoin myös leikatut urokset vaikuttavat olevan ok. Kissat kiinnostavat, mutta ei syöntimielessä :). Jonttu on Tampereen lähellä hoitokodissa.

20.7.2008 Pojille toivotaan löytyvän oma koti mahdollisimman nopeasti! Sijoitetaan eri koteihin, ei perheeseen jossa toisia uroksia tai ihan pieniä lapsia. Vain aktiiviseen, koirakokemusta omaavaan kotiin, jossa sitoudutaan Jontun koulutukseen! HUOM! JONTTU ON KUURO/ERITTÄIN HUONOSTI KUULEVA KOIRA!! TUTUSTUTHAN HUOLELLA MYÖS AMERIKANBULLDOGIN ROTUMÄÄRITELMÄÄN ENNENKUIN HARKITSET KODIN TARJOAMISTA JONTULLE!!

18.7.2008 Jontulle toivotaan löytyväksi kiireellä oma koti, ovat Jessen kanssa alkaneet ottamaan yhteen, ja tämän vuoksi niille etsitään eri kotia! Ei toisen uroksen kanssa samaan kotiin, ei kerros- eikä rivitaloon!

5.7.2008 Jesse ja Jonttu etsivät edelleen kotia. Pojat ovat välillä vähän kokeilleet välejään, joten olemme miettineet, että ne voidaan sijoittaa myös erikseen. Tärkeintä on löytää hyvä ja pysyvä koti molemmille, mieluiten tulevan kodin olisi hyvä olla ok- tai rivitalossa ja erityisesti Jonttu tarvitsee paljon toimintaa, jotta sen energiat kanavoituisivat oikeaan suuntaan :)

Jonttu on yksivuotias amerikanbulldoggin ja bokserin sekoitus, joka etsii kiireellä uutta kotia. Mieluiten samaan kotiin isänsä Jessen kanssa.

10.6.2008 Jonttu on pentumainen höseltäjä, joka hakeutuu joka paikkaan häntä iloisesti heiluen ja sen kyllä tuntee, sen verran napakka on hännänheilautus=). Jonttu tahtoo olla touhuissa mukana ja varsinkin niissä mihin ei varmasti tuolla massalla mahdu, mutta mukaan on päästävä. Ja kun Jesseä rapsuttaa, Jonttu vyöryy myös paikalle jonka seurauksena Jesse tekee työtä pysyäkseen paikallaan.

Jonttu on ystävällinen, rapsutuksia hakeva jätti joka ei kuitenkaan ymmärrä aina
varoa muita. Lisäksi pojan kuulo-ongelmien vuoksi, ei suositella pienten lasten
perheeseen. Jontun hihnakäyttäytyminen on osittain hukassa. Osaa kävellä rauhallisesti, mutta poukkoilee puolelta toiselle. Kävellessä saattaa myös alkaa repimään hihnaa, murahtelujen ja pomppimisen kera ja tätä on aloitettu kitkemään pois huomioimattomuudella sekä pysähtymällä kunnes poika on rauhoittunut. Vaatii siis koulutusta ja aktivointia turhautuneisuuden välttämiseksi. Jonttu on sisäsiisti.

Aivan mahtava parivaljakko, joille toivottavasti löytyisi yhteinen koti. Olisi sääli erottaa näitä kahta, jotka ovat toisilleen todella tärkeitä.
Jonttu on kotihoidossa Pukkilassa.

8.6.2008 Jesse ja Jonttu päätyivät yhdistyksen sijoitettaviksi avioeron vuoksi.

Jesse ja Jonttu ovat tällä hetkellä hoitokodissa Itä-Uusimaalla. Jonttu on bokserin ja bokseri-amerikanbulldoggin sekoitus. Korkeutta sillä on arviolta 65-70 cm ja painoa tulee olemaan aikuisena n 50 kiloa. Jonttu tulee toimeen lasten kanssa. Narttukoirat ovat Jontulle myös ok, toisista uroksista Jesseä lukuunottamatta ei ole tietoa.

Jonttu on mahdollisesti joko osittain tai kokonaan kuuro. Jontun kivekset eivät ole laskeutuneet, joten tulevaisuudessa se tarvitsee leikata.