Irina (nyk. Hija de la Luna)

31.10.2009 Irina sai kodin Helsingistä.

***

Kuulumisia kodista:

17.11.2010 Meidän aran tytön kesä sujui loistavasti. Pääsi tutustumaan Myrskylän mökille ja Mikkelin-mökille myös. Huomattiin että tytsylle, vesi on todella kova juttu! Koira rakastaa vettä niin paljon että menee sinne makaamaan ja läiskyttelee sitä tassuillaan ja saa sitten hirveät hepulit ja juoksee rundin, lässähtää taas veteen ja sama uudestaan (jaksaa tätä n.8h). Ollaan harjoiteltu vuoden aikana laumassa elämistä ja kotikoiran käytöstapoja :) ei ole ollut mitään ongelmia, tähän asti :D Mitä nyt vähän tykkää välillä maistella kenkiä ja kaikkea uutta mitä ei ole aikaisemmin suuhunsa pistänyt…
Remmikävelyä harjoitellaan päivittäin, vapaana koira pysyy ihan hyvin, eilenkin mentiin city-pupun vierestä (1m) eikä edes yrittänyt perään kun kielsin :D
Joskus kuitenkin toisen koiran nähdessään innostuu hurjasti ja lähtee tekemään tuttavuutta. Uusien ihmisten kanassa ollaan edetty rauhassa, tulee jo ihan vierelle tutustumaan ja nuuskimaan, mutta paineistuu helposti katseesta ja kyykistymisestä. Meidän vierailla on tiukat säännöt: ei koskemista, katsekontaktia, äkkiliikkeitä eikä kyykistymistä :DD Kärsivällisyyttä opetan myös pienien harjotteiden kautta joka päivä, istumista ja odottamista… Edetään siinäkin pienin askelin <3

Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä että on mennyt todella hyvin ja rakastetaan Lunaa todella paljon, pitkä tie edessä, mutta hyvällä alulla ollaan :)

Alkavin jouluterveisin: Iina, Donna, Luna, Fauni ja Kimi

10.11.2009 On tuo irina ihana, nykyään kyllä ei enää irina vaan: Hija de la Luna -> LUNA Espanjaa ja tarkoittaa kuun tytärtä :) Tämä edesmenneen Nochemme muistoksi :)

Ensimmäinen viikko on mennyt todella hyvin ja heti kotiin tultuaan on ollut todella “reipas” ja ollaan tehty edistymisiä joka päivä. Pakko kyllä sanoa että tyttö on todella arka, vaikka tämä ei meille tullutkaan yllätyksenä. Luna liikkuu jo asunnossa vapaammin kuin ennen ja syökin hyvällä ruokahalulla, kun aikaisemmin oli hieman jännää syödä keittiössä. Remmissä osaa kävellä jo kauniisti ja on jo saanut hieman kiinni omasta nimestään. Meidän muiden koirien kanssa on ihan onnessaan ja leikkii ulkona paljon. Minulle heiluttaa häntäänsä paljon ja seuraakin vielä toistaiseksi minua jokapaikkaan… Miestäni Kimiä jännittää vielä ja saattaa juosta joskus karkuun, mutta on edistynyt siinäkin.

Ollaan oltu todella haltioissaan joka päivä tästä ihmeellisestä lahjasta!Mikään ei ole ollut niin palkitsevaa vielä, kun nähdä että luna on ruvennut avautumaan ja onkin todellinen aroruusu tai jalokivi meille. Joka päivä mennään pikkuhiljaa eteenpäin. Jo toisena päivänä tultuaan sain jo kovasti pusuja ja tuntuukin että tyttö tarkkailee minua paljon :) Tavallaan tuntuu siltä että ei olla kauheasti tehty mitään erikoista, kun koiramme-donna on ollut niin suuremmoinen lunan kanssa. Donnalta ei kärsivällisyys lopu kesken. IHANAA! Kiitos kovasti kaikille. Ja Tanja! Olit ihan oikeassa…
TÄSSÄ KOIRASSA ON AINESTA!

Iina + kimi + dodo + fafa ja nyt rakas LUNA <3

***

Kuulumisia hoitokodista:

28.9.2009 Irina saapui meille kotihoitoon 2,5 viikoa sitten. Tullessaan tyttö oli kovin arka. Ihmisten läheisyydessä Irina jähmettyi paikalleen ja yritti tehdä itsestään näkymättömän. Edistystä on kuitenkin tapahtunut hitaasti mutta varmasti ja Irina on todennut että ainakin hoitotäti on ihan ok tyyppi. Muihin ihmisiin Irina ei vieläkään luota vaan jähmettyy paikoilleen tai tilaisuuden tullen juoksee karkuun. Hoitopaikassa Irinalla on kavereina 1,5- vuotias narttu ja 5-vuotias uros joiden kanssa Irina tulee hyvin toimeen, mutta ylivilkas narttukoira pelottaa välillä Irinaa. Tämän vuoksi Irinan uudessa kodissa tulisi olla rohkea ja rauhallinen koirakaveri joka rohkaisee Irinaa elämässä eteenpäin. Ainoaksi koiraksi Irina ei sovi. Irinaa on helppo käsitellä kun tytön luottamus on saavutettu. Kynnet antaa leikata hyvin ja peseminenkin sujui ongelmitta. Sisällä Irina on rauhallinen ja vähäeleinen. Kertaakaan ei tyttö ole haukkunut ja päivät pärjää hyvin yksin kotona koirakavereiden kanssa. Irina on myös sisäsiisti eikä tuhoile paikkoja.
Irina odottelee kotiaan Tampereella.

8.9.2009 Noin 7-8 kuukauden ikäinen Irina siirtyi Suomeen kotihoitoon

***

21.7.2009 Irina sai jo kerran kodin Tallinnasta, mutta tyttö palautettiin tarhalle jo viikon kuluttua. Syynä palautukseen oli Irinan arkuus. Tyttö ei kuitenkaan ole tippaakaan aggressiivinen.

Irina on nyt siirretty tarhalla aitauksesta ketjun päähän asumaan. Tyttö oli hypännyt aitauksen yli ja kiinnisaaminen oli ollut erittäin hankalaa.

Mennessäni Irinan luo on se varovaisen utelias, ja saan kuin saankin sitä hieman rapsutettua. Tulevalta kodilta vaaditaan kuitenkin suurta pitkäjänteisyyttä ja panostusta Irinan suhteen.

05/2009 Irina asustaa Virumaan tarhalla samassa aitauksessa neljän muun pentukoiran kanssa. Hyvin nopeasti käy selväksi, että Irina on tästä viisikosta se kaikkein arin tyttö. Muut pennut ottavat minut hyppien ja riehuen vastaan, mutta Irina seuraa aikeitani kauempaa. Irina ei kertaakaan tule oma-aloitteisesti minua haistelemaan vaan se nojailee kauempana häkin reunaa vasten. Pääsen kuitenkin Irinaa hiukan rapsuttelemaan, mutta kosketukseni selvästi jännittää tyttöä. Poistuessani aitauksesta Irina rentoutuu samantien. Tyttö leikkii innoissaan muiden pentujen kanssa ja kovasti toivonkin, että tämä herttainen tyttö pääsisi pian omaan kotiin sosiaalistumaan ja opettelemaan kotikoiran elämää.

Irinan tulevan kodin on mentävä tytön kanssa pentukouluun ja panostettava Irinan sosiaalistamiseen. Kodissa voisi hyvinkin olla rohkea ja ystävällinen uroskoira neitiä odottamassa.

Irina luovutetaan uuteen kotiin tunnistusmerkittynä, rokotettuna ja loishäädettynä. Lisäksi tytöllä on EU-lemmikkipassi josta toimenpiteet käyvät ilmi. Kulukorvaus 180 euroa.