Helga (nyk. Iines)

7.1.2012 Helga sai kodin Säkylästä.

***

Kuulumisia kodista:

3.11.2013 Vajaa kaksi vuotta sitten loppiaisena starttasimme auton kohti Mynämäkeä illan hämärtyessä. Meillä oli hankittuna uudet säädettävät valjaat, hihna sekä säädettävä kaulapanta, halusimme varautua kaikkeen. Uudessa kodissa odotti jo oma viltti, kori, naudan reisiluu, pari lelua sekä iltapalaksi turvotettuja kana-lammas nappuloita. Puhumattakaan uudesta perheestä; Pekka-isä, Tuula-äiti ja Minni-koira (vanhempi shetlanninlammaskoira-rouva). Muistan kuinka nauraen mietimme Mustin ja Mirrin hyllyjen välissä mahtuuko kuvassa oleva koira valitsemiimme valjaisiin.

Ajovaloissa näimme kadun perällä pihalla terhakkaan koiran, joka kummasteli ensin autoa, sitten kipitti turvaan ja hyppäsi Katia vasten. Tulimme ulos autosta ja saimme kuulla sekä huomata että nuori neiti oli jo päivän aikana ottanut tukipuun Katista. Menimme sisälle ja vaihdoimme kaulapannan, Iines vaikutti hieman levottomalta, mutta ei ollenkaan agressiiviselta. Iines oli kovin hiljainen, tepsutteli vain mietteliäänä kun lähestyimme autoa.

Iines matkusti kotimatkan Tonin sylissä, vaikka olikin hieman kömpelön suuri sylikoiraksi, mutta halusimme hänen olevan tiiviisti meidän seurassamme, sillä edessä olisi vielä Minni-rouvaan tutustuminen ja uusi koti. Puhuimme koko matkan niitä näitä pidättäytyen rauhallisessa äänensävyssä, jotta Iines tottuisi meidän ääneemme hajujen lisäksi.

Uusi perhe tuli meitä pihalle vastaan kun purkauduimme autosta. Iines vaikutti valppaalta ja hämärässä näimme epävarmuuden pörhistyneistä niskakarvoista, mutta tilanteen onneksi Minni-rouva nuuskaisi kerran Iineksen suuntaan ja käänsi sen jälkeen hänelle selkänsä ilmoittaen halunsa palata sisälle – miksi ihmeessä pitää tähän yön aikaan olla ulkona pimeässä ja kylmässä kun rouvan nukkumaanmenoaika oli mennyt jo aikoja sitten. Kävelimme kaikki jonossa sisälle, annoimme Iineksen ottaa hajutuntumaa kulkemalla Minni-rouvan takana. Olimme hankkineet DAP-sprayn joka oli ensimmäisen kuukauden toiminnassa levittäen “tuoksua” kotiin.

Pidimme Iineksen aluksi hihnassa kun hän tutki Tonin kanssa talon läpi, me muut odotimme rauhallisesti istuskellen sillä aikaa keittiössä joka on tämän kodin keskeisin paikka. Minni-rouva seurasi toimitusta kiinnostuneena, mutta kuitenkin arkaili sen verran että pysyi koko ajan kosketuksen ulottumattomissa, eikä Iineskään kummempaa kiinnostusta osoittanut tehdäkseen tuttavuutta Minnin kanssa. Taloon tutustumisen jälkeen Iines palasi muiden pariin ja hakeutui huuliaan lipoen suoraan Irenen luokse, Iines oli pannut merkille ensimmäiset ystävänsä automatkalta. Annoimme kummallekin koiralle pienen iltapalan, jonka jälkeen Minni-rouva lähti nukkumaan Pekan ja Tuulan kanssa. Me kävimme vielä ulkona Iineksen kanssa, tulimme sisälle ja päästimme hänet vapaaksi, annoimme vielä myöhemmin uuden pienen iltapalan, että Iineksen maha täyttyisi pikkuhiljaa, sillä nälkä näytti olevan suuri.

Iines nukkui ensimmäisen yön Irenen ja Tonin kanssa. En tiedä ketä jännitti eniten, havahduimme vuorotellen Iineksen liikkeisiin huoneessa. Usein Iines rauhoittui omaan koriinsa, mutta nukkui silti vain pätkissä. Rauhattomuudesta huolimatta Iines oli hiljaa koko yön ja me seurasimme salaa sen touhuja hiljaa. Aamuyöllä annoimme Iinekselle naudan reisiluun puuhasteltavaksi ja sen parissa hän viihtyi aamuun saakka.

Nousimme aamulla aikaisin ja kävimme molempien koirien kanssa ulkona, Minni vapaana ja Iines hihnassa. Kun tulimme sisälle päästimme molemmat koirat vapaaksi sisälle. Sama tilanne kuin illalla, ei kummempaa kiinnostusta, mutta välillä nuuskittiin toista salaa takaapäin ohi mennessä. Iines seurasi Ireneä ja Tonia kuin hai laivaa, vaikeusaste nousi kun menimme eri suuntiin, silloin Iines muuttui levottomaksi. Vietimme koko päivän rauhallisesti kaikki yhdessä istuskellen ja seuraten televisiota. Päivän mittaan kun tutustuimme entistä paremmin Iineksen kanssa, päätimme viedä Iineksen pesulle sillä se haisi. Otimme paljon nameja mukaan ja suuntasimme saunaan. Hieman ajattelimme että tuleekohan pesuhetki shokkina liian aikaisin, mutta Iines oli niin miellyttämisenhaluinen Irenelle ja Tonille, että pesuhetki sujui erittäin hyvin ja saimme kuonan irtoamaan Iineksen turkista ja tuloksena oli puhdas, raikkaan tuoksuinen vilkas nuori koira joka sukelteli keskellä lattiaa omalla viltillään häntä heiluen. Samalla onnistumisen tunteella leikkasimme Iineksen kynnet – ilman minkäänlaista ongelmaa: uskomaton, rohkea ja ihana koira!

Tästä lähti liikkeelle Iineksen uusi elämä maalla. Irene ja Toni viipyivät Säkylässä neljä päivää jonka aikana Iines reipastui ja tutustui uuteen perheeseensä. Irenen ja Tonin lähtö tietenkin vaikutti Iinekseen, mutta jo samana iltana se hakeutui nukkumaan omaan koriinsa joka oli siirretty Pekan ja Tuulan makuuhuoneeseen Minni-rouvan nukkuessa sängyllä (nykyään kori on jo muuttunut omaan sänkypaikkaan jalkopäässä)

Aluksi Iines oli hihnassa, mutta jo pian se pääsi juoksemaan vapaana koska Minni-rouva oli hyvä paimentamaan vintiön kotiin. Vanha rouva nuortui silmissä kun se sai kaverin, kaksi koiraa leikkimässä ovat mitä miellyttävin näky! Tämän lisäksi Minni- rouva tiputti vuosien mittaan kertynyttä ylimääräistä painoa 2kg kesään mennessä, mikä on erittäin hieno saavutus vanhalta pienikokoiselta koiralta, jolla kuultiin “vanhan koiran sydämen sivuääniä” kun Minni kävi eläinlääkärissä ennen Iineksen saapumista.

Kun keväällä lumi suli alkoi Iineksen kiinnostus ulkomaailmaa kohtaan kasvamaan ja enää Minnikään ei saanut aina paimennettua Iinestä kotiin. Iines käy kesäisin joitakin kertoja omilla seikkailuillaan. Joskus seikkailuja ja uusia hajuja haetaan naapurista, välillä pellon ojasta, mutta aina tutkimusmatkat päätyvät kotiin. Ainut kenen käskyjä Iines ei tänä päivänäkään kyseenalaista on Toni ja Irene, heidän kutsuun Iines vastaa aina, vaikka tottakai muutaman kerran on tahtojen taisto käyty. Ja edelleen Irenen ja Tonin ollessa kylässä Iines seuraa heitä kuin hai laivaa.

Iines painoi tullessaan n.12kg, nykyään painoa on noin 18kg, mutta on edelleen sporttisessa kunnossa, on vain kasvanut aikuisiin mittoihinsa. Voimaa ja vauhtia siis löytyy! Ensimmäiset juoksut tulivat ja menivät ongelmitta. Kun vuosi tuli täyteen alkoi aikuistuminen näkymään käytöksessä, sillä Iines ei ihan kaikessa anna Minni-rouvan enää pomottaa itseään. Minni-rouva saa kyllä komentaa ja roikkua Iineksen niskassa toisinaan kiinni yllättävänkin pitkään ennen kuin Iines menettää pinnansa, mutta edelleen vain ärhennellään, kovia yhteenottoja ei ole ollut emmekä usko että tuleekaan. Emmekä herkästi halua puuttua heidän väleihinsä, arvojärjestys on kuitenkin oltava.

Kaiken kaikkiaan Iines on tuonut uuteen kotiinsa valoa, iloa, touhua ja toimintaa. Minnin kanssa ne ovat parhaat kaverukset, Tuulan kanssa rutiineihin kuuluu päivittäin yli tunnin lenkki säässä kuin säässä, muuten leikitään suurella kotipihalla ja arkena iltapäivisin neljä korvaa ja kaksi kuonoa odottaa terhakkaana ikkunan takana kun alkaa olemaan Pekan töistä paluun aika. Toisinaan Irene ja Toni käyvät kylässä. Syksyllä Iines osoittautui oivaksi sienikaveriksi metsään, metsässä Iineksen voi huoletta pitää vapaana, siellä se tulee aina luokse kutsusta eikä lähde pitkälle. Joulukuusen hakureissulla se oli reippaana mukana, Iines on sen verran iso ja siitä löytyy omaa voimaa että se pärjää metsässä syvässäkin lumihangessa mainiosti. Iines oppi myös nopeasti että vaikka aluksi autoon meno jännitti, niin automatkasta seurasi aina jotain kivaa: lenkki uusissa maisemissa tai vaikka uimareissu, mikä oli erinomainen motivaattori hänelle.

Ensimmäinen vuosi kului kerrotuissa merkeissä, eikä toinenkaan vuosi ole tuonut tullessaan tavallista arkea kummempaa. Liitteenä vielä muutama kuva Iineksestä Rekku Rescuella nykyisin! Kiitos Rekku Rescuelle!

Iloisin syysterveisin, Toni, Irene, Tuula, Pekka, Minni & Iines

***

Narttupentu, noin 3,5-4kk

23.11.2011 Helga on noin 3,5 – 4 kuukauden ikäinen, keskikokoinen mukava ja söpö tyttökoiran pentu Raplan tarhalla. Helga on iloinen ja leikkisä pentu. Helga tulee toimeen toisten koirien kanssa. Helga pitää lapsista. Helga on löydetty 8.11.2011 Jöhvistä. Helga on valmis rokotusten puolesta matkustamaan Suomeen 6.1.2012 lähtien.

Luovutusmaksu pennusta on 200 e, mikä sisältää EU-passin, mikrosirun, rokotukset, loishäädöt sekä traces-tarkastuksen. Uusi omistaja noutaa koiran Tallinnastaja. Koira tulee Suomeen kaupallisen tuonnin vaatimuksia noudattaen ja tuonnista tehdään ilmoitus Eviralle.