Gusti

2.12.2011 Gusti sai kodin Hyvinkäältä.

***

Kuulumisia kodista:

18.3.2012 Heipä hei, pitkästä aikaa kaikki eläinten ystävät! Vaikka tätä vuotta on jo ehditty pitkä tovi kulkea, niin ajattelin silti laittaa pätkän kuulumisia ihan viime vuoden puolelta: Ihan ensimmäiseksi on pakko kyllä sanoa, että meidän yhteiselo on alkanut kyllä uskomattoman hyvin ja joskus jopa unohtaa, että ollaan yhdessä tassuteltu vasta vajaat neljä kuukautta!

Ensimmäiset koiratuttavuudet saatiin ekan viikon sisällä, muttei vielä ihan kunnon kamuja. Kaupungille uskallettiin 8.12. ekan kerran ja meno oli kyllä aika hulvatonta ja eläinkaupassa kaynti aiheutti selvästikin pientä stressiä, josta selvittiin mainiosti läheisessä puistossa lumipalloja heittelemällä. Seuraavana päivänä, lumimyrskyssä, törmättiin kolmeen labradorin noutajaan, joista saatiinkin ihan leikkikavereita. Ja kyllä Gusti ottikin ilon irti painimisesta! Kavereiden saamisen vaikutukset näkyivät pitkään, kun kaverilla on siitä niin hyvä fiilis!!!!

Ekan viikon jälkeen ollaankin yritetty päästä kaikkia mahdollisia vastaantulijoita vähän nuuskuttamaan, huolimatta siitä, että Gustilla on hyvinkin innokas, joskus jopa puolustava lähestymistapa. Koira-aitauksella ollaan saatu jonkin verran lisää kamuja, jonka jälkeen aitaukselle onkin suunnistettu liki päivittäin, ihan Gustin omasta tahdosta ja sinne on matkattu usein todella reipasta tahtia.

Gusti kyllä vaatii päivittäin sitä vapaana juoksentelua ja kovasti myös leikkiä sen lisäksi. On näet huomattu niiden “laiskojen” päivien kostautuvan myöhemmin, etenkin remmilenkeillä, jotka eivät Gustin kanssa muutenkaan ole kovin helppoja olleet. Parin viikon yhdessä kulkemisen jälkeen on vasta alkanut kokeilemaan enempi omia rajojaan ja minusta on hyvä, että koirassa on luonnetta ja pikkusen sitä omaakin tahtoa!!

Vajaan parin kilsan päässä meiltä on hyvinkään pienlentokenttä, jonka ympäristöstä löytyy loistavia lenkkeily reittejä ja loistavasti tilaa juosta ja telmiä. Pallot on edelleen pojan ykkös juttu, jonka pelaamisen seurauksena matot onkin jatkuvasti järjestelty uudelleen. Sohvat ja sängyt on meillä täynnä piiloteltuja luita ja minun omaisuuttani löytyy kokoajan enemmän pojan piiloista.

Hihnassa kulkeminen tuo kyllä haastetta joka kerta ja tulee vaatimaan paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, jotta päästään siitä yhdessä ns. nauttimaan, sillä ensimmäisen kuukauden ajan olen oikeastaan ollut ulkona vain paino hihnan jatkona. Gustissa kun todella on kaksi ihan eri persoonaa: Koti-Gusti, joka rakastaa kaikkia ja kaikkea ja on hyvinkin läsnä sekä kuulolla. Ja sit se ulko-Gusti, joka ulos päästyään on vaan menossa täysillä kaikkialle yhtäaikaa, eikä malta mitään!!!!!! Usein metsästys mielellä liikkeellä ja mennessään usein tähyileekin lähimaaston puita oravien toivossa ja voi pojat, se muistaa ihan jokaisen paikan missä ikinä on oravan täällä nähnyt!

Ja vaikka poju onkin kovin perso kaikelle ruoalle, ei se häntä ulkona samoin kiinnosta. Ja kotihoitaja olikin oikeassa siinä, että tulee olemaan haastellista saada kunnollista ja pysyvää kontaktia ulkona ollessa, joten siihenkin panostetaan vielä hiukan enemmän koko ajan. Eihän kukaan tahdo olla kuin pulkka koiransa perässä, vai mitä?!

Kaikessa edistytään joka päivä kovaa vauhtia ja opitaan toisiamme paremmin ymmärtämään. Eli meillä menee oikein loistavasti! Oma elämänikin on jälleen saanut tarvittavaa sisältöä ja hupia! Pojun kanssa kun ei oikein tylsää päivää ole tullut. Meidät onkin ihan oikeasti tarkoitettu yhteen ja ollaan jo nyt kuin “paita ja peppu”.

Siinä varmaankin ne tärkeimmät asiat ekan kuukauden ajalta ja voi pojat kuinka paljon onkaan tältä vuodelta jo kerrottavaa, mut siitä sitten seuraavalla kerralla, johon toivottavasti ei mene ihan näin kauan aikaa..

Ihanaa kevättä ja aurinkoisia ulkoilupäiviä kaikille toivottaen: Gusti-poika ja Petra.

5.12.2011 Gusti saapui 2.12.2011 pitkän odottelun jälkeen kotiin Hyvinkäälle.
Pojalle olikin keittiössä odottamassa maukas lumpioluu, jonka saatuaan, kävi hyvin huolellisesti sen jemmaamassa kulmasohvani kulmaan ja peitteli vielä huolellisesti tyynyillä. Alun ihmettelystä kun selvittiin, alkoi pallotemppujen esittely, johon myös sain kutsun mukaan! Palloilun päätyttyä poika kipaisikin noutamaan piilottamansa luun ja lähti makuuhuoneen pehmeälle matolle nauttimaan siitä. Iltalenkiksi kävimme läpi liki kaikki lähistön polut ja hajut. Virtaa pojassa todellakin on!! Ensimmäinen ilta rauhoittuikin mukavasti luuta rouskuttaen. : ) !

Ensimmäisenä aamuna kun avasin silmäni, oli Gusti-poika siinä iloisesti minua vastassa. Tuntuipa hyvältä herätä ja nousta ylös yhteisiin aamutoimiin. Katsastelin siinä ympäristöäni hetken ja huomasin sängyssäni olleen oikein luiset pippalot! Joka paikka täynnä luun muruja. Kaveri oli sitten syönyt yön aikana koko lumpion!! No, eipä siinä mitään, siivotaan sotkut sitten ulkoilun jälkeen. Lenkki meni muuten mukavasti, mutta tavallinen talutin on Gustin kanssa liikkuessa aivan liian lyhyt. aamupalan aika.

Päivällä, kun aurinkokin paistoi meille niin mukavasti, lähdettiin sitten tutustumaan ympäristöön vähän paremmin ja ihan ajan kanssa. Metsään asti kun päästiin, vaihdoin taluttimen tilalle 10 metrin “juoksunarun”, jotta poika pääsee edes vähän purkamaan menohalujaan. Tutkittiin ensi metsäpolut lentokentälle asti, jossa sitten vedettiin pieni “keppijumppa tuokio” ennen kuin jatkettiin taas matkaa. Karvakorvakamujakin nähtiin ainakin yhdeksän, joista neljään päästiin tutustumaankin vähän lähemmin. Viimeisin oli pieni “sakemanni” pentu, jonka kanssa Gusti olisi mieluusti telminyt enemmänkin. Ehkäpä sitten seuraavalla kerralla. Koko ulkoilun aikana ei poika kovin pikälle luotani lähtenyt ja usein minua odotteli. Innolla tuli luokse kun vihelsi ja taputti. Ihmisiä ja karvakorvia nähdessä pysähtyi paikalleen katsomaan ja kuin odottamaan minua lähemmäs. Hirmuinen halu päästä tutustumaan toisiin koiriin, lähestyy vain turhan innokkaasti ja örähdellen. Päivä meni suorastaan mainiosti ja on kyllä ihan totta, ettei Gustin kanssa aika tule pitkäksi saatika että olisi tylsää tahi tekemisestä puutetta.

Ainoa varjopuoli lauantaipäivässä toki ilmeni ja se oli se kerralla syöty lumpioluu! Vatsa kun pojalla ottikin siitä itseensä ja meni sekaisin. Ja kun kakan seassa on tullut ulos myös luun paloja, on sen laatu ollut tarkemmassa syynissä. Toisena yönä ei sitten nukuttu kovin montaa tuntia kumpikaan, ainakaan yhteen menoon, kun oli tuota tarvetta meillä käydä ulkona useastikin. Otettiin sitten parin tunnin päikkärit kainalokkain sohvalla, jotta jaksetaan taas. Masu voi jo huomattavasti paremmin ja sen myötä on myös energiataso noussut takaisin oikealle tasolle! Kolmasti ollaan näin sunnuntainakin käyty jo ulkoilemassa, joista yksi pidempi metsälenkki. Suunnitteilla vielä maittava iltalenkki: lisää uusia hajuja sekä toivottavasti myös uusia tuttavuuksia. Terkuin : Gusti ja Petra

***

Leikattu uros, noin 1-1,5v. kotihoidossa Suomessa

17.10.2011 Gusti on odottanut omaa kotia jo melko kauan ja toivoisikin löytävänsä sellaisen pian. Gustin elämäniloa ja ihmisrakkautta ei kyllä sammuta mikään, mutta kaikki ylimääräinen koheltaminen, hammastelu ja hyppiminen on vähentynyt todella paljon ja Gustin kanssa elo onkin jo aika leppoisaa oman porukan kesken. Kotona Gusti osaa olla rauhallinen ja se katselee mielellään tv:tä jonkun kainalossa tai on tarkkana mukana ruoanlaitossa. Jos liian tylsäksi käy, Gusti viihdyttää itseään leikkimällä itsekseen pallolla. :) Kotiin tulevista vieraista poika ilahtuu niin mahdottomasti, että kaikki opitut käytöstavat unohtuu, kun Gusti toivottaa vieraat tervetulleiksi. Se ei arastele tuntemattomia ihmisiä tippaakaan, vaan juoksee suorasukaiseen tyyliinsä innokkaana tutustumaan jokaiseen eikä jää epäselväksi, että tämä poika rakastaa ihan kaikkia. :) Rauhallisella käytöksellä tosin Gustinkin saa kyllä melko tehokkaasti rauhoittumaan. Myös lapsista Gusti tykkää ihan hirveästi, mutta ei osaa varoa rakkaudenosoituksiaan ja isoja läpsiviä tassujaan lasten(kaan) seurassa, joten se ei siitä syystä sovellu pienten lasten perheeseen. Pojasta on vaikea keksiä paljonkaan uutta kerrottavaa, se kun on ollut ihan samanlainen halinalle jo ensimmäisestä päivästä lähtien eikä ole luonteensa puolesta tarjonnut mitään –ainakaan ikäviä- yllätyksiä. Jo ensimmäisenä iltana kotihoitopaikassa Gusti hyppäsi sohvalle kainaloon niin kuin se olisi aina tehnyt, kietoi tassut ympärille ja painoi pään syliin. Gusti on ihan äärettömän hyväsydäminen, kiltti, todella leikkisä ja seurallinen poika, josta tulee johdonmukaisella ja kärsivällisellä koulutuksella vielä upeampi. :)

4.10.2011 Lisätty Gustille kuvia sekä video.

18.8.2011 Gusti on ollut pian kaksi kuukautta Suomessa ja toivoisi löytävänsä jo pian oman kodin. Gusti vaikuttaa edelleen luonteeltaan upealta; tasapainoiselta, kiltiltä ja hyvähermoiselta koiralta. Gustin ihmisrakkaus ja hellyydenkipeys on aivan ihana piirre, se tuntuu rakastavan varauksetta jokaista tapaamaansa ihmistä ja kiipeää mielellään ihan vieraankin syliin (tai istuu päälle) jos siltä tuntuu. Hieman poika tuntuu rauhoittuneenkin ja useimpina päivinä selvitään sen rakkaudenosoituksista jopa ilman mustelmia! On Gusti käytöstapojakin opiskellut ja sen suurimmat synnit ovatkin tällä hetkellä lähinnä huonohko hihnakäytös, intohimoinen siilien metsästys ja toisille koirille haukkuminen. Kotona Gusti viihtyy sohvaperunan asemassa ja arvostaa pehmeitä petejä ja lämpöä. Ja tyynyä pään alla:) Vaikka Gusti on energinen kaveri ja vaatii toki liikuntaa sekä muuta virikkeistämistä, se ei ole jatkuvasti vaatimassa toimintaa, vaan osaa laiskotellakin ihan kunnolla. Gustin mielestä parasta on laiskottelu ihmisen kainalossa, tassut kaulan ympärillä, niin lähellä kuin mahdollista:) Välillä Gusti myös osaa ”virikkeistää” itse itseään ja sen pedistä voi löytää kadoksissa olleita asioita kuten sokeria, valkosipuleita, kuolaisia tohveleita, tiskirättejä tai tyhjiä keksipaketteja. Gusti on -sille päälle sattuessaan- nopea oppimaan ja harrastuskaverinkin siitä voisi saada, mutta vain extra-annoksella huumorintajua ja piiiitkää pinnaa:) Gusti on tainnut elää ensimmäiset vuotensa vailla minkäänlaisia rajoja ja koulutusta, joten omistajalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja taitoa kouluttaa tällaista villikkoa:) Gusti on kuitenkin nuori, vasta noin 2-vuotias poika, joten koulutuksen myötä siitä varmasti tulee aivan upea koira. Perusjutut kuten sisäsiisteys, luvan odottaminen ovesta/autosta kuljettaessa tai ruokaa saadessa, kotiin yksin jääminen ja autossa rauhallisesti matkustaminen ovat hienosti hallussa.

Tarhalla Gusti on tullut toisten koirien kanssa toimeen. Suomessa ollessaan se on viettänyt muutaman viikon vanhemman nartun kanssa, jonka kanssa se on tullut
tutustumisen jälkeen toimeen. Gusti vaikuttaa alkuun toisia koiria kohtaan hieman ärhäkältä ja dominoivalta ja koirat ottivatkin yhteen pari kertaa ihan tosissaan, mutta muutaman päivän siedätyksen ja yhdessä lenkkeilyn jälkeen oli taas rauha maassa. Kaikkien kanssa toimeentulevaksi koirapuistoilijaksi Gustista ei kuitenkaan välttämättä ole, vaan se saattaa vaatia vähän rauhallisemman lähestymistavan muihin koiriin tutustuttaessa. Kivaksi havaitun koirakaverin kanssa Gusti kyllä tykkää leikkiä niin että maa pöllyää:)

Kotona Gusti on melko hiljainen poika satunnaisia sängyn pohjalta kuuluvia venyttelyyn ja rentoutumiseen liittyviä mölähdyksiä ja äänekkäitä haukotuksia lukuunottamatta. Vahtiviettiäkin Gustissa on, mutta vielä melko vähän. Sen verran komea haukku pojalla kyllä on, että ei-kutsutut vieraat varmasti vähintään pelästyvät, mutta ihan oikeisiin vahdin hommiin taitaa Gusti-poika olla ihan liian ihmisrakas:)

Haussa on huumorintajuinen koti, jolla on tarjota tälle iloiselle pojalle aikaa, rakkautta ja rajoja. Gusti lupaa antaa perheelleen ainakin naurua ja rakkautta moninverroin takaisin! Ja ehkä vähän koetella isäntänsä hermojakin välillä;)

30.6.2011 Reipas, rempseä ja ihmisrakas Gusti on ollut nyt viikon verran kotihoidossa ja ehtinyt valloittaa jo monet sydämet! Gusti on ihanan elämäniloinen ja melkoisen touhukas kaveri. Sisällä Gusti osaa kuitenkin jo kivasti rauhoittua ja yöt se on nukkunut sikeästi omalla pedillään – kunhan sen on ensin saanut kammettua alas sängystä, missä se mieluiten yönsä viettäisi.

Koostaan huolimatta Gusti on omasta mielestään täysin syliin sopiva pakkaus ja onpa sen hellyydenkipeys saanut aikaan muutamia mustelmia ja naarmujakin… Gusti siis tykkää olla lähellä :) Gustia voisi luonnehtia ainakin tällä hetkellä hieman sähläksi, mutta se on ehdottomasti hyväntahtoinen ja niin kultasydäminen poika. Gusti on reipas lenkkeilijä ja tykkää kovasti ulkoilla, mutta kotona siitä löytyy myös toinen puoli – hieman mukavuudenhaluinen sohvaperuna :) Sohvaperuna-Gustia tapaa muina kuin ulkoilu, leikki –ja ruoka-aikoina kodin pehmeimmistä paikoista rentoutumasta.

Arkuutta tai varsinaista pelkoa aiheuttavia asioita ei ainakaan vielä ole tullut esille, päinvastoin Gusti on erittäin uteliaan ja rohkean oloinen poika. Kovaan liikenteeseen tai ihmispaljouteen se ei kuitenkaan liene tottunut, eikä sillä muutenkaan taida järin paljon olla kokemuksia muualta kuin tarhalta. Gusti etsiikin kotia rauhallisemmalta seudulta, kuin kaupungin hälinästä. Gusti vaikuttaa kuitenkin todella ihmisrakkaalta, leikkisältä ja avoimelta koiralta, eikä sen luottamus ihmisiin näytä kärsineen. Poika on selvästi täysin kouluttamaton tapaus, eikä sillä siis ole vielä juurikaan käytöstapoja. Tosin jo viikon aikana se on alkanut sisäistää tietyt rajat ja pahimmat ylilyönnit alkavat olla jo mennyttä :)

Gusti on melko ahne, joten se on ruoalla suhteellisen helposti motivoitavissa. Myös pallot ja muut lelut ovat Gustin mieleen. Gustissa tuntuisi olevan kuitenkin myös ripaus tietynlaista itsenäisyyttä ja omaa tahtoa, ja esim. paimenkoiramaiseen koulutettavuuteen ja miellyttämisenhaluun tottuneesta ihmisestä se saattaa vaikuttaa joskus jopa hieman itsepäiseltä :) Fiksu poika kuitenkin on kyseessä, motivoituneena se oppii asioita hyvinkin nopeasti. Tämä noin 68cm korkea komistus tuntuisi tarvitsevan selkeät rajat sekä pitkäpinnaisen ja tarvittaessa jämäkän omistajan. Liian vakavasti ei kuitenkaan kaikkea eloa Gustin kaltaisen hassuttelijan kanssa oikein voi ottaa :) Ensimmäiseksi koiraksi Gusti tuskin soveltuu.

Hihnassa kulkemista ja monia muita normaalin arjen taitoja opetellaan hoitopaikassa Gustin kanssa hyvällä menestyksellä. Rauhallisessa pihapiirissä Gusti on jopa pysynyt todella hienosti vapaana. Autossa Gusti on matkustanut pidemmätkin matkat rauhallisesti löhöillen. Yksinjääminen on myös tähän asti sujunut hienosti, useimmiten kotiin tullessa poika löytyy unisena sängystä, pää tyynyllä tietenkin :)

Gustilla on tällä hetkellä useampi kilo ylipainoa, joten tuleva koti sitoutuu myös auttamaan sen takaisin ihanteellisiin mittoihinsa. Gusti on kuitenkin todella komean ja veikeän näköinen kaveri; jos sen sisältämää rotuperimää pitäisi arvailla, veikkaisin ihan ehdottomasti bordercollieta ja tanskandoggia!:) Gustiin voi tulla tutustumaan hoitopaikkaan Haminaan sopimuksen mukaan.

21.6.2011 Gusti tuli Suomeen kotihoitoon. Gustin tuoreita kuulumisia tulossa.

3.12.2010 Iloinen ja energinen Gusti odottelee edelleen uutta kotia tarhalla. Vauhtia Gustissa edelleen piisaa ja meno on varsin railakasta tämän nuorukaisen kanssa. Jokaisessa vastaantulevassa koirassa Gusti näkee mahdollisen leikkikaverin ja ihmiset se tervehtii uteliaan innokkaasti häntää heiluttaen ja hyppien.

Gustin kanssa tulee ehdottomasti mennä koirakouluun esimerkiksi arkitottelevaisuuskurssille jotta tästäkin ilopilleristä saadaan mallikelpoisesti käyttäytyvä koirakansalainen:)

7.10.2010 Gusti on arviolta noin 1-1,5 vuotias kastroitu uroskoira Pärnun tarhalla

Katsellessani veikeän oloista Gustia häkissänsä arvaan jo mitä tuleman pitää, sen verran energiseltä tapaukselta nuorukainen vaikuttaa:)

Gusti on erittäin avoin ja ystävällinen koira ihmisiä kohtaan. Se hyppii ja pomppii iloissaan kaikkia kohti:) Vien Gustin aivan ensimmäiseksi ulkoaitaukseen jossa se saa rauhassa päästellä pahimpiä höyryjänsä ulos. Ja sitä Gusti tekeekin:) Se juoksentelee onnellisena aitauksessa ja tämän solakan uroksen menoa on ilo seurata. Hyvin nopeasti käy myös selväksi se tosiasia, että Gustia ei ole koulutettu lainkaan. Se hyppii ja pomppii ihmistä vasten miten sattuu ja käy leikkisästi minua jatkuvasti hampailla käsistä ja vaatteista kiinni. Saanpa tässä tohinassa vekinkin huuleeni:) Gustin meno on siis täysin hulvatonta eikä se ymmärrä vahingossa satuttavansa ihmistä. Säkäkorkeus kun tällä pojalla on kuitenkin arviolta jopa noin 65-70 senttimetriä. Pahantahtoinen leikkisä Gusti ei kuitenkaan missään nimessä ole.