Bella’s Precious (nyk. Leona)

02/2007 Precious sai kodin Tampereelta.

***

Kuulumisia kodista:

7.2.2009¨Meillä kaikki hyvin pitkien vaikeuksien jälkeen. Leonalla todettiin 1,5 v iässä paha lonkkamaljan dysplasia molemmin puolin ja alkoi ontumaan oikeata takasta. Lääkehoidoista ja fysioterapiasta saime hyvän alkuavun mutta ortopedin konsultaatiossa selvisi sen verran huono ennuste, että päädyttiin sitten laitatuttamaan tytölle lonkkaproteesi. Tämä onnistui yli odotusten ja nyt Leona jatkaa kanssamme normaalia nuoren koiran elämää. Ainoastaan agilityn säännönmukainen treenaaminen on kielletty.

Riehuminen, ajo-ja taisteluleikit sekä metsässä viilettäminen ovat edelleen tytön lempijuttuja. Nuorempia komennetaan entisen alistumisen sijaan ja reviirin merkkaus on tärkeä juttu sterilisaatiosta huolimatta. Vahtiviettiäkin on tytöstä paljastunut yllättävän paljon.
Tokon treenaaminen alkaa taas kevään tullessa. Saa nähdä päästäisiinkö ensi kesänä jo kisoihinkin.

Leona on ihana, kultanen, intoa täynnä oleva koira, jota ilman perheemme ei osaisi enää elää. Kiitos vielä Rekkurescuelle, että saatiin tyttö laumaamme!

t. Päivi

29.4.2007 Kaikki hienosti tytön kanssa. Lenkit on pikku hiljaa pidentyny ja pentukurssikin suoritettiin kunniakkaasti loppuun.
Käydään paljon tytön kanssa metsässä juoksee vapaana. Se on kovin mieluisaa, kun joka päivä löytyy jotain uutta kun kesä tekee tuloaan. Ensimmäiset leskenlehdet on pistetty poskeen ja kimalaisia ajettu takaa. Ojat on ollu ihan erityisen kivoja paikkoja, niissä juostaan ja ryvetään mudassa. Samoin heinäpellot on aivan ihania, väritkin sointuu niin yhteen, että mamilla on ollu välillä hankaluuksia nähdä missä se pikku riiviö taas vipeltää. Ruohon kasvaminen on kanssa aivan ihmeellistä, sitä täytyy haistella joka paikassa pitkään ja tietty myös syödä. Leona on myöskin oppinut lähiaikoina kuoppien tekemisen ihanuuden ja on alkanut piilotella luitakin, tosin ei hirveen hyvällä menestyksellä.
Syömisongelmasta aletaan toivon mukaan päästä jo yli, nappulat menee nyt pieneen määrään pentupurkkiruokaa sekotettuna. Painoa tulee taas lisää ja energiaa riittää.
Pieni takauma tuli kahtena yönä sisäsiistiyden kanssa kun olohuoneen matolta löytyikin yllättäen kolme kasaa ja lammikko. Viime yö selvittiin ilman asioita liikkumistilan rajoittamisella ja nyt toivottavasti jatketaan samaan malliin.
Itsepäisyyttä on alkanu vähän ilmaantua (lähinnä luoksetulossa, jos paikalla on muita koiria), mutta edelleen koulutuksissa ja kotona tottelee hyvin. Toisten koirien kanssa tulee hienosti toimeen, suorastaan rakastaa kaikkia. Välillä ei tahtois antautua lähes aikuisten rotikoidenkaan alle ja näin ollen on saanu osakseen vähän komenteluakin, mikä on varmaan ihan hyvä.
Eli kaikki sujuu oikein kivasti. Kuvia laitoin lisää taas. t. Päivi

22.3.2007 Moikka!
Tyttö täytti muutama päivä sitten 4 kk..kylläpä aika kuluu nopeesti. Painoa ja kokoa tulee hurjasti lisää ja pentukurssi sujuu hienosti. Istu, maahan, vierelle, katsekontakti sujuvasti, seuraamista, paikkaa ja liikkeestä istumista vielä hiotaan. Enpä olis uskonu, että näin pikkunen jo pystyy keskittyy noin hienosti:)
Puruleikit on edelleen ykkösjuttu mutta on jo alkanut oppimaan varomaan käsiä. Ensimmäiset varsinaiset tuhot on saanut aikaan (antennijohto, pari muuta sähköjohtoa poikki, onneksi on ollut pois seinästä), mutta ei pahaa etteikö jotain hyvääkin, parisen viikkoa on ollut jo täysin sisäsiisti:)!!!
Koirapuistossa ollaan käyty joka viikko. Leona tulee hienosti toimeen lähes kaikkien kanssa ja tykkää riehua.
Myös uudet ihmistuttavuudet ovat mieleen eikä suurikaan väenpaljous pelota..ennemminkin ihastuttaa. Runsaasti liikennöidyillä kaduilla mennään vielä vähän korvat luimussa, mutta kehitystä on tapahtunut senkin suhteen paljon.
Tallilla käytiin eka kerta eilen ja hepat vähän jännitti, mutta kyllä lopuksi sujui jo ihan hyvin pikku kävelylenkki hevonen toisessa kädessä ja Leona toisessa.
Aivan ihastunut olen tähän meidän pikku vauvaan..suuret kiitokset vielä Sarille, sijaiskodille ja Rekkurescuelle, että Leona-tytteli saatiin meille:) Tässä parit kuvat taas.
t. Päivi

21.2.2007 Moikka! Leona (Aada, Bella’s Precious) on maailman suloisin tyttö. Kultainen, kiintymystään suuresti osoittava, ihanan oppivainen koira!!

Hän on ollut meillä nyt vajaan viikon ja on kotiutunut oikein mukavasti. Kotimatkalla ja ensimmäisenä yönä ulistiin vähän, mutta sen jälkeen kaikki onkin ollut melkeinpä pelkkää hymyä. Uskomattoman hyväntuulinen ja kiitollinen tytteli. On niin kiintynyt, että seuraa mua ihan joka paikkaan, naaman nuolee märäks ja katselee tarkkaavaisesti maailman kauneimmilla nappisilmillään.

Vielä tulee joskus yö-tai iltapäiväpissa lattialle, mutta muuten käydään ihan ulkona tarpeilla. Hihnassa kävelee kuin paremminkin opetettu koira, vaikka nyt kylmät ilmat ovat vähän haitanneetkin pikku lenkkejämme. Ollaan siis päädytty vaan leikkimään pihalla sen aikaa kun neiti itse haluaa. Mielileikit ovat raisuja hakuleikkejä ja luut maistuvat kovasti. Jotain pitää olla koko ajan suussa, oli se sitten omistajan käsi, pehmolelu tai puruluu. Pari nakkijälkeä ollaan tytölle olohuoneeseen tehty ja pienen etsi-sanan opettelun jälkeen alkoi sekin sujua. Kertakaikkeaan uskomattoman oppivainen tyttö. Kunhan oppitunnit pitää lyhyinä ja leikkimuotoisina, niin neiti on ihan hurmioissaan.. selkeästi miellyttämisenhalua löytyy!

Lähdetään pentukurssille maaliskuussa. Katsotaan mitä siitä tulee..uusia tuttavuuksia tavatessaan Leona tuntuu unohtavan kaiken opitun ja on vaan ihan haltioissaan kohtaamisesta (mutta niinhän kai pikkusen pitää ollakin..) Kovin on
ihmisrakas ja toisista koiristakin tykkää kunhan vaan saa hiljalleen omaa tahtia tutustua.

Kaikenkaikkiaan siis asiat hienosti. Toivotaan että jatkuukin niin ;) Tässä vielä pari kuvaa pikku raisulista. Terv. Päivi

***

Kuulumisia kotihoidosta:

1.2.2007 Aada on ihana ja utelias tyttö. Joka paikkaan päätään tunkemassa ja asioihin tutustumassa. Aada yrittää välillä komentaa, jos ei homma suju hänen mielensä mukaan. Yksin osaa olla hiljaa vähän aikaan, jonka jälkeen kitisee, mutta hiljenee sitten taas. Tarpeet tulevat vaihtelevalla menestyksellä paperille ja ulos. Ulkona kulkee lähellä ja hihnassa kulkeminen sujuu melko hyvin. Kummatkin korvat ovat toisinaan pystyssä, jos on jotain kiinnostavaa tiedossa. Siis aivan ihana oppivainen pentu!

29.1.2007 Heippa! Hurmaavaa tyttöä on alettu kutsumaan Aadaksi (prinsessa Aada). Oman uroskoirani kanssa tulevat erittäin hienosti toimeen, nukkuvat vieretysten ja leikkivät. Aada osaa myös tehdä tarpeensa useimmiten paperille tai jopa ulos.

27.1.2007 Precious tuli Suomeen kotihoitoon. Laivamatkalla söpöläinen teki jokasäänsaappaisiini muutamia ilmastointireikiä. ;) Hampaat ovat siis erinomaisessa kunnossa. Annoin sille puruluun, että kenkäni saisivat olla rauhassa. Kolmen tunnin riehumisen jälkeen pikkuinen simahti hytin lattialle ja pystyin nappaamaan siitä kuvan.

***

28.12.2006 Bellan pennut ovat 6 viikon ikäisiä saksanpaimenkoiramixpentuja. Prayer ja Promise ovat uroksia; Precious, Pride, Pearl ja Priceless ovat narttuja. Yksi pennuista on musta, muut viisi on ruskea-harmaita. Kotihoitajan mukaan urokset ovat todella rauhallisia ja tytöt eläväisempiä. Leikkiä ja murinaa riittää pentueessa. Pennuilla ja varsinkin niiden emolla on ollut todella karu kohtalo. Emon omisti alkoholisti, joka laiminlöi koiraansa. Bella oli vasta 10-12 kuukauden ikäinen pentu itsekin, kun se tuli tiineeksi ensimmäisistä juoksuistaan. Kyläläisen epäilivät pentujen isäksi isoa pitkäkarvaista urosta, jota omistaja pitää vapaana. Pennut syntyivät 17-18.11.06 kuoppaan lattian alle. Bellan omistaja yritti myydä 1-2 päivän ikäisiä pentuja kaupan edessä. Pentujen onneksi hyväsydäminen ihminen kuuli asiasta ja otti sekä emon että pennut hoiviinsa. Pentuja oli syntynyt 7, mutta yksi ei ehtinyt elää viikkoakaan, vaan kuoli kotihoidossa. Bella-emo oli todella huonossa kunnossa. Sillä oli matoja, kirppuja, se oli laiha jne. Alku näytti lupaavalta ja emo näytti alkavan voida paremmin. Rekku Rescue hoiti emolle ja pentueelle lääkkeitä, äidinmaidonkorviketta ja muuta tarpeellista. Sitten tuli kuitenkin takapakkia. Bella lakkasi syömästä. Koska koira oli muutenkin vain pelkkä luuranko, siltä loppuivat pian voimat. Eläinlääkäriavusta huolimatta apu tuli Bella-koiran elämään liian myöhään. Bellan kohtu oli ilmeisesti mädäntynyt tai sitten koira oli saanut verenmyrkytyksen. Bella kuoli yhdessä hetkessä eläinlääkärin pöydälle 4.12. eikä emorukan pelastamiseksi ollut mitään tehtävissä. Bella lepää nyt ison ja pehmeän peiton sisässä kauniiden ja isojen kivien vieressä.

Pennut joutuivat pulloruokinnalle 2-3 -viikkoisina, mutta ovat selvinneet äkillisestä ruokavalion muutoksesta hyvin. Kasvaessaan pennut alkoiva juoda itse maitoa vadista, jonka jälkeen pentujen turkki olikin sitten maidon vallassa. Pentujen keinoemona toimi labradorinnoutaja Sissy, joka palasi kotiin sen jälkeen kun pikkuisten hampaat alkoivat käydä Sissyn hermoille. Sissy oli pentujen äitihahmo, mutta ei siis imettänyt. Pennut ovat käyneet monen virolaisen sydämeen ja niille on viety ruokaa ja leluja. Pentujen kotihoitaja tekee jokaiselle pennulle Campellin pentutestin, joka kertoo pennun luonteesta. Pentutesti kertoo, millainen omistaja pennulle on sopivin. Pennut annetaan vain koteihin, joissa sitoudutaan huolehtimaan koiran koulutuksesta esim. koirakoulussa. Kotihoitaja on esittänyt toivomuksen, että pennut varmasti kastroidaan / steriloidaan niiden tultua oikeaan ikään, jotta Bellan kaltainen murhenäytelmä ei varmasti toistuisi. Pentujen luovutusmaksu 150 e.