Bellan

16.6.2007 Bellan sai kodin Kankaanpäästä

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

2.2.2009 Bella, tuttavien kesken Beltsi, on ollut oikein mainio koiruus! Viime vuonna harrastettiin agilitya aktiivisesti, nyt ryhmä on talven lomalla. Bella on osoittautunut oikein oivaksi agikoiraksi; se todella nauttii hommasta ja koska sitä voi pitää vapaana ja tottelevaisuus on hyvä, niin harrastus on vienyt meidät molemmat mukanaan! Muuten harrastellaan pitkiä metsälenkkejä ja puistossa käyntiä. Urokset ovat Bellan mieleen, kaikkien narttujen kanssa ei tule toimeen, mutta tämä ei ole haitannut menoa.

Vuosi sitten Bellalla ilmeni ns. juoksu, se merkkasi todella paljon ja urokset olivat hyvin kiinnostuneita likasta ja muutenkin kaikki oli niinkuin juoksussa, ainoastaan tyttö ei tiputellut. No, luin keskustelupalstoilta tämän olevan mahdollista ja melko yleistäkin rescuekoirilla. Ilmeisesti tytölle on leikkauksesta huolimatta jäänyt jotakin, esim pala munasarjaa sisään ja tämä aiheuttaa hormonitoimintaa. Eläinlääkäri oli sitä mieltä ettei kannata leikata ellei pahempaa ole. No, nyt kuitenkin olemme menossa leikkaukseen. Viimeinen “juoksu” oli niin paha, että likka tuli valeraskaaksi, nisät vuotivat ja se yritti hoivata kaikkea mahdollista. Päätin tämän jälkeen että likka leikataan, näin pääsemme kaikki helpommalla, koira rauhoittuu ja siinä sivussa me muutkin, heh. Nyt siis odottelemme leikkausta ja kevättä. Ei kummempia meidän rauhaamme. Hyvää alkanutta vuotta koko Rescue-porukalle! Toivottaa Kaisa ja koiruudet

16.7.2007 Bellan sopeutuminen on edelleen jatkunut hyvin. Vaikkakin ikävyyksiäkin on sattunut: kaksi viikkoa sitten Bella satutti jalkansa lenkillä juostessaan vapaana, ilmeisesti lasiin. Jalka vuosi kuin seula ja emäntä oli jo pyörtyä (vaikka hoitaja olenkin, ;) ), ja kaiken kukkuraksi oli sunnuntai eikä täällä jumalan selän takana löytynyt yhtään vapaana olevaa eläinlääkäriä, päivystäväkin oli pitkällä sairaskäynnillä. Noh, emäntä soitti ystävälleen ja apu oli melkein hetkessä paikalla. Haava osoittautui suht pieneksi, mutta syväksi. Eikun Sorbactia haavaan ja sidettä päälle ja odottelemaan eläinlääkäriä.

Loppujen lopuksi, tassua ei edes tikattu. Kuulemma anturoiden väliset tikit eivät pysy muutenkaan paikallansa, joten tyttö konkkasi siteet tassussa muutaman päivän kolmella jalalla ja ihme ja kumma, tassu ei tulehtunut ja parani todella hyvin! Vajaa viikko pidettiin sidettä ja sen jälkeen likka sai itse hoitaa tassuaan ja hyvin hoitikin! Ja niin urhea tuo tyttö oli koko ajan, vaikka välistä oli vain nuo kolme jalkaa käytettävissä.

Nyt elämämme on jälleen normalisoitunut, käymme normi lenkeillä ja tassu on kunnossa. Ainoastaan, että nyt on Bellan liikakilot saatava kuriin! Syötin hölmönä sille normi annoksen, vaikka liikunta oli rajoitteista ja nyt sen kyllä huomaa; likka on lihonut…

Asiasta kolmanteen polveen, kokeilin tytön kanssa varovasti agilityakin ja oli aivan intona! Syksyllä lähdemmekin alkeisiin, mikäli kurssi toteutuu ja
tottelevaisuutta ollaan harjoiteltu päivittäin. On hän vain niiiin kuuliainen, osaa mennä maate, istua, tulla luo, olla paikallaan, odottaa ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka! Kerrassaan ihana Bellamus! Tyytyväisinä, Kaisa, Siiri ja BELLA <3 <3

24.6.2007 Bellan, jota kutsutaan nyt vain Bellaksi, on tuntunut kotiutuvan TODELLA hyvin! Kotimatkallamme jo tyttö osoittautui rautahermoksi, päinvastoin kuin minä… Lapset leikkivät ja riehuivat äänekkäästi ympärillämme laivassa ja Bella vain nukkui! Itse jouduin ärähtämään kerran kun hermot oli jo riekaleina lasten kiljumisesta… Noh, laivamatka siis sujui hyvin ja satamassa ei rautaportaatkaan häirinneet tyttöä, vaikka niin luulimme. KotoSuomessa passintarkastuksen ja pissilenkin jälkeen siirryimme paahteiseen autoon ja tuulettimet ja ikkunat apposen auki matkamme kohti Kankaanpäätä alkoi. Kolmen ja puolen tunnin ajomatkan aikana, jouduin pysähtymään vain kerran, jotta ITSE pääsin vessaan, Bella jatkoi takapenkillä uniaan, edes vesi ei tytölle maistunut!

Vihdoinkin kotona Kankaanpäässä odotti Siiri-neiti jo meitä bensa-asemalla, missä tytöt ensi kerran kohtasivat! Alku näytti erittäin lupaavalta, kumpikaan ei rähähtänyt ja tuntui kuin tyttelit olisivat tunteneet iät ja ajat! Ei kun autoon takaisin ja kotiin…

Kotona Niinisalossa käytiin vielä ulkona ja sittenpä rauhoituimme sisälle tutustumaan paikkoihin. Bella oli Heti kuin kotonaan, vähän pyörivät vielä Siirin kanssa ja painivat,sittenpä rauhoituttiin levolle. Tässä oli ensimmäinen ikimuistettava, upea ja jännittävä päivämme, jatko on ollut ikimuistettavaa myöskin. Totutin Bellaa heti yksinoloon ja Siirin läsnäolo on varmasti myös vaikuttanut, sillä tyttö on ollut kuin unelma ja enemmänkin kuin uskalsin toivoa. Muutamia kertoja haukahteli Siirin innoittamana kun naapuri kävi ulkona. Töihin palattuani, ovat tytöt kuulemma vain olleet, mitään koiruuksia ei toistaiseksi ole tapahtunut ja haukuttu on vain vieraat naapurin sanojen mukaan, mutta sen verranhan vahtia pitää olla!

Niin, olemme lenkkeilleet piiitkiä reissuja ja tutustuneet ympäristöön. Uimassa ollaan käyty ja likka on oikea vesihirmu – emäntä vain unohti ulkoloishäädön, jonka joutui nyt sitten uusimaan… Ulkona Bella viihtyy ja vapaana olen tyttöä pitänyt ja hyvin on tullut luokse, oikein ilolla ja innolla! Siirin kanssa ovat kuin paita ja peppu: tuntuu oikeasti kuin olisivat löytäneet vertaisensa ja tunteneet aina – hassua! Ja niin helpottavaa! On ilo katsoa Siiriäkin kun se porhaltaa menemään Bellan perässä ja aina on tutkittava ne samat hajut ja juostava samat lätäköt… On todella ilo silmälle katsella koirien temmellystä ja sitä kuinka ne NAUTTIVAT – kesästä, ulkoilusta ja toistensa SEURASTA!
Lämmin ja iloa pursuava KIITOS Rescue-porukalle ja HYVÄÄ KESÄÄ! T. Kaisa, Siiri ja Bella

***

Steriloitu narttu, noin 3-4v.

13.6.2007 Bellan etsii jälleen uutta kotia. Tyttö palautettiin tarhalle oltuaan yhden vuorokauden uudessa kodissaan, tyttö ei ollut miellyttänyt perheen muita jäseniä.

12.6.2007 Bellan sai kodin Virosta.

30.5.2007 Reg nro. 6068 on noin 3-4 vuotias kodista tarhalle tuotu steriloitu narttukoira. Bellan tuotiin tarhalle 14.5, kun sen kotiin hankittiin rotukoira, syytä hylkäämiseen voi vain arvailla. Tyttö oli alunperin otettu kotiin Laagrin Varjupaikasta, ja nyt se jälleen joutuu kestämään tarhaelämää.

Bellan on erittäin ihmisrakas ja ystävällinen koira, leikkiseuraksi kelpasivat niin uros kuin narttukoiratkin. Hiekkakuoppien kaivaminen tuntuu olevan Bellan mielipuuhaa ja se on muutenkin ihanan vauhdikas ja iloinen karvakasa. Ei voi kuin ihmetellä miten kukaan on voinut luopua näin ihanasta koirasta. Hihnassakin tyttö kävelee suhteellisen mukavasti ja ottaa kontaktia taluttajaansa.

Tällä nauravasilmäisellä tytöllä on korkeutta noin 55cm ja se odottaa malttamattomana tarhalla aktiivista kotia, joka vihdoinkin olisi se viimeinen ja ikuinen.

Uusi omistaja hakee Bellan Tallinnasta yhdistyksen avustuksella. Kulukorvaus tytöstä on 100 €.