Venja

24.10.2012 VENJA MUUTTI OMAAN KOTIIN VANTAALLE

****

KUULUMISIA omasta kodista:

5.2.2013 Kirjoitin varmaan joulun tienoilla, että Venja Adalmina on alkanut kotiutua. On ollut ihana seurata Venjan edistymistä kissan askel kerrallaan. Tuntuu, että joka päivä tulee jokin uusi osoitus, että hän on päättänyt olla meidän eläkepäiviemme ilo. Kun hän tullessaan “miukui” aina samalla äänellä, on hiljalleen alkanut löytyä monenlaisia mouruja ja naukuja. Venja komenteleekin jo surutta halutessaan jonkin.

Edelleen Venja väistää seisovaa / kävelevää ihmistä, mutta kun istumme jossain, tulee Venja häntä pystyssä suoraan viereen. Venja on todellakin enemmän Oskun kissa – heti aamusta Venja “vaatii”, että Oskun täytyy istua sohvalle päästäkseen hänen kainaloonsa. Ja se Oskun kainaloon tulo on todella kainaloon tuloa eli Venja nousee takajaloilleen ja liimautuu koko kissanvartalollaan Oskun kylkeen – näyttää omituiselta, mutta lienee jonkinlaista “emon turviin” tulemista.

Hankimme Venjalle raapima-/kiipeilytelineen, jossa on erilaisia tasoja jne. Aluksi Venja ei piitannut siitä lainkaan, vaan mieluummin teroitti kyntensä sohvaan. Opettaakseni Venjan käyttämään telinettä, aloin laittaa kissannameja eri tasoille, joista Venja ne tietysti haki. Opetukseni meni hieman pieleen; Venja ei ymmärtänyt, että opetin häntä käyttämään raapimapuuta vaan käsitti, että kyseessä on “namipuu” – niinpä hän osaa taitavasti toimittaa minulle, että namipuun hedelmät on jo syöty ja lisää pitäisi saada!

Aluksi Venja ahmaisi ruokansa aina kerralla, kun se kuppiin laitettiin (ilmeisesti ajatteli, että kaikki on syötävä nopeasti ja kerralla jos ei saisikaan enää lisää tai joku muu söisi ne), nyt hän syö jo tavallisesti eikä kuppi välttämättä tyhjenny kerralla.

Venja Adalmina on uskomattoman herttainen ja kiltti pieni kissatyttö, josta on tullut meille “aarre”.

****

LEIKATTU NAARAS, noin 2v. (syksyllä 2012), kotihoidossa Helsingissä.

2.10.2012 Hoitopaikan omaan laumaan liityttyään Venjasta on kuoriutunut oikein iloinen pikkukissa, joka kulkee vienosti jutellen ympäri taloa häntä iloisella kiehkuralla ja tulee mielellään hakemaan ihmisiltä rapsutuksia. Mikään sylikissa Venja ei ole, mutta varsinkin iltaisin se viettää aikaa sohvan selkänojalla makoillen ja nauttii hellittelystä. Äkilliset äänet ja liikkeet saavat Venjan perääntymään, joten hakusessa on vieläkin aikuisperhe tai sellainen koti jossa lapset ovat jo lähellä yläasteikää.

Muiden kissojen kanssa Venja on ystävällinen muttei erityisen lähentelevä, ja painileikit itseään puolta suurempien kollien kanssa ovat edelleen täysi kauhistus – jahtausleikit sen sijaan ovat hauskoja, ja Venja osaa myös viihdyttää itse itseään leluilla ja pystyy purkamaan nuoruusenergiaansa ärsyttämättä keski-ikäisiä kämppiksiään. Tulevassa kodissa kissaseuraa saa siis mielellään olla, mutta ehkä vähän vanhemman- ja rauhallisemmanpuoleista.

Valitettavasti yksi hoitopaikan kolmesta kissasta stressaantuu Venjan pelkästä läsnäolosta, ja Venjan olisikin tämän takia hyvä löytää se oma koti nopeasti.

9.9.2012 Lisätty kuvia söpöstä Venjasta, joka on liittynyt hoitopaikan omien kissojen joukkoon suuremmitta ongelmitta.

12.8.2012 Pumpulinpehmeä pyöreä Venja odottelee edelleen sitä omaa, rauhallista kotia. Kiltti kissakaveri olisi Venjuskalle mieleen, mutta kovin rajuihin leikkeihin tyttö ei oikein uskalla liittyä. Reippaan kissan seurassa Venja uskaltaa tulla vieraitakin tervehtimään, mutta ennen kaikkea tässä olisi sellainen omien ihmisten kissa.

8.5.2012 Lisätty kuvia. Venja tuntuu pitävän kovasti muista kissoista, vaikka luonteensa mukaisesti haluaa lajitovereihinkin tutustua hitaamman kaavan kautta. Tyttö on sen verran reipastunut että tulee vieraitakin moikkaamaan, tosin koskettamaan pääsevät vain tutut ja turvalliset ihmiset. Paras koti Venjalle olisi aikuinen perhe kiltin kissan kaverina…

18.3.2012 Venjuska on todella pienikokoinen likka, jonka koko olemus huokuu aluksi epäluuloisuutta ja pelkoa. Venjan luottamuksen saavuttaminen vaatiikin jonkinverran aikaa ja vaivaa, mutta pikkuhiljaa neiti on jo viikon aikana rauhoitttunut sen verran että ensimmäiset selällekierrähdykset ja kehräykset on nähty. Venja siis ei missään tilanteessa ole ollut vaikeasti käsiteltävissä tai edes sähissyt, ainoastaan peloissaan vältellyt kosketusta ja selvästi odottanut jotain aivan hirveää vääryyttä.

Rauhallisessa kodissa tämä pikkuneiti on jo osoittanut tulevansa ulos kuorestaan, ja hoitokodissakin se uskaltaa taas leikkiä (itsekseen ihmisen katsellessa). Lisätty myös pari kuvaa kaunottaresta.

12.3.2012 Venja muutti takaisin vanhaan hoitopaikkaansa Helsinkiin odottamaan uutta kotia. Hakusessa siis rauhallinen aikuiskoti jossa tarjolla olisi kilttiä kissaseuraa. Kuvia ja lisätietoja tulossa kunhan tämä varovainen tyttö kunnolla asettuu taloksi.

6.3.2012 Venja etsii uutta, lapsetonta kotia, mieluiten reippaan kissan kaverina. Venja siirtynee piakkoin kotihoitoon pääkaupunkiseudulle, siihen asti asustelee Porissa. Nykyinen koti kertoo:

Venja on luonteeltaan utelias, mutta valitettavasti hieman säikky pikku prinsessa, joka nauttii saadessaan olla oman turvallisen ihmisen rapsutuksen kohteena. Tyttö tykkää kovasti myös kissakaverista, jonka kanssa voi leikkiä, mutta varmasti pärjäisi rauhallisessa kodissa ihan pelkässä ihmisseurassakin, kunhan neito vaan saa vähän huomiota ja leikkiseuraa. Lapsista Venja-neiti ei välitä ollenkaan, ovat liian kovaäänisiä ja nopeita liikkeissään ja siksi parempi on lasten paikallaollessa piiloutua mahdollisimman hyvin. Luottamuksen ihmiseen saatuaan, tästä neidistä saa kyllä ikuisen ystävän, joka haluaa aina olla oman ihmisensä lähellä. Sylikissaksi Venjasta on kuitenkin vain silloin, kun hän itse niin haluaa. Sen verran itsepäinen neitokainen on. Venja on todellinen kaunotar, joka rakastaa ikkunasta ulos tuijottelua ja loikoilua lämpimässä paikassa. Syöminen on myös nautinto tälle neidille, ja toistaiseksi ei vastaan ole tullut oikeastaan mitään, mikä ei maistuisi.

****

21.1.2011 VENJA MUUTTI OMAAN KOTIIN PORIIN

****

KUULUMISIA ja kuvia omasta kodista:

14.2.2011 Venja kasvaa ihan silmissä, sillä sen verran hyvä ruokahalu neidillä on. Tuntuu, että kolmen viikon aikana Venja olisi kasvanut ainakin jo kaksinkertaiseksi. Alkupäivien ujous alkaa olemaan täysin tiessään. Rohkeasti neiti tulee katsomaan, mikäli vieraita saapuu kylään. Nopeat liikkeet voivat vielä silloin tällöin pelästyttää pienen piiloutumaan, mutta uteliaana tulee nopeasti takaisin piilostaan seuraamaan tapahtumia. Kotona aiemmin ollut Börje-kolli (kohta 2v.), on ottanut tulokkaan mainiosti vastaan. Börje onkin ollut Venjalle aina väsähtämiseen saakka leikkitoveri ja sitten ihanainen päiväunikaveri. Pari viikkoa kaverukset viettivät päivät yhdessä ja yöt erikseen, jotta kummatkin saivat nukkua riittävästi, mutta nyt mennään perätysten tutkimaan rapinoita ikkunan takana ja usein käydään samanaikaisesti myös hiekkalaatikolla (onneksi kuitenkin eri laatikoilla) ja ruokailut tapahtuu tietenkin rinnakkain, samasta kupista syöden. Joskus Börjen pitää toki antaa Venjalle sähisevää muistutusta siitä, että on jo vanhempi, eikä ihan koko aikaa jaksa pikkuisen vauhdissa. Venja-neiti on kyllä hurmannut kaikki mahdottoman suloisella hurinallaan, joka alkaa heti, kun tyttöä silittää. Sylissä Venja viihtyykin jonkun verran polkemassa ja puskemassa, mutta useimmiten tytön löytää kuitenkin Börjen vierestä.

Ja liitteenä sitten vähän todistusaineistoa. :) Joissain kuvissa taitaa näkyä Venjan into mennä aina Börjen päälle nukkumaan, mikäli se vain suinkin on mahdollista. :)

Terkuin; Venja, Börje ja Sanna

****

NAARAS, noin 10 vkoa, (joulukuun lopulla 2010) / Helsingissä

27.12.2010 Venja on pieni ja pulleroinen pentunen joka tullessaan oli nuhainen ja kovin kovin arka ihmisten suhteen, mutta kuitenkin helposti käsiteltävissä. Alusta asti oltiin tomerasti ruokavadilla aina sen täyttyessä, minkä kyllä huomaa ulkonäöstäkin ;). Nyt nuha alkaa antibioottien voimin olla selätetty ja vaikka Venja vielä säikähtää liikettä, se rrrrakastaa hellittelyä. Kun tytön nappaa syliin ei kehräämisestä, polkemisesta ja kiehnäilystä meinaa tulla loppua ollenkaan.

Hieman erikoisena piirteenä Venja piristyy ja rohkaistuu selvästi saadessaan olla toisen kissan seurassa – jopa silloin kun kissa on vieras ja pelottava. Yksin asustaessaan se jää helposti nurkkaan nyhjöttämään, mutta kun huoneeseen tuodaan toinen kissa tytöstä kuoriutuu normaalin hömpsäkkä ja leikkisä pentu. Erityisen hyvin Venja sopisi siis talouteen jossa kaivataan reippaalle kissalle seuralaista. Tyttö arvostaisi myös uudessa kodissaan suhteellisen rauhallista menoa, lapsiperheen arki lienee tälle nöpönenälle ainakin ensimmäisten viikkojen perusteella vähän liian hurjaa.

Venjan suosikkilelut ovat tällä hetkellä hiekkalaatikosta kulkeutuneet hiekanmurut ja kaverikissan häntä (paremman puutteessa leluhiirikin kelpaa), ja suosikkiruokaa on ihan kaikki mitä tarjotaan… :D