Toori (nyk. Ruusu)

24.09.2020 (arvioitu)

Alkuperä: Suomi

26.2.2021 Toori muutti omaan loppuelämän kotiinsa siskonsa Denshan kanssa.

***

Toori on sisaruskolmikon reippain ja rohkein seikkailija, joka on aina ihmisiä ovella vastassa ja kiipeämässä syliin.

4.2.2021

Emme toistaiseksi ota Toorista enempää kyselyitä vastaan.

2.2.2021

Toorin ja sen sisarusten Denshan ja Michin elämä alkoi karulla tavalla. Kolmikon emo jäi auton alle, ja pikkuiset siskokset toimitettiin löytöeläintaloon. Sieltä kolmikko siirtyi Rekku Rescuelle kotihoitoon. Pentujen hoitamisessa oli aluksi paljon työtä, sillä heiltä löytyi koko litania terveysongelmia: matoja, korvapunkkeja, väiveitä ja märkiviä silmiä. Onneksi lääkintä ja intensiivinen hoiva auttoivat, ja pentujen terveydentila koheni. Pikkuhiljaa kisanpennut antoivat kotihoitajilleen anteeksi jatkuvan lääkkeiden annon.

Toori on pentueen rohkein ja sosiaalisin pentu. Se on aina ensimmäisenä ovella vastassa ja kiipeämässä syliin. Sen paras kaveri on Densha-sisko, jonka kanssa he ovat samalla aaltopituudella leikkiessä. Toori ja Densha etsivätkin yhteistä kotia. Toori on kelpo kaveri heti syliin napattavaksi. Sylissä Toori aloittaa hurjan kehräämisen, ja nauttii silityksistä ja huomiosta, kunnes ulkomaailman tapahtumat vievät taas huomion leikkiin ja yleiseen mellastamiseen. Toorin ja sen sisarusten lempileikkeihin kuuluu pienillä leluhiirillä leikkiminen sekä niiden upottaminen vesikuppiin.

Pennuilla oli pitkään flunssan oireita, ja niistä otettiin erilaisia flunssa- ja virustestejä. Eläinlääkäri totesi kuitenkin oireiden johtuvan todennäköisesti pölyävästä savihiekasta. Jatkossa pennuilla tulisi siis käyttää mahdollisimman pölyämätöntä hiekkaa.

Pennut ovat hyvin kiintyneitä kotihoitajiinsa, mutta koronan vuoksi vierailijoihin totuttamisessa on ollut ongelmia, joten tämä porukka ei välttämättä hurmaa ihmissosiaalisuudellaan ensikohtaamisella. Kaikki kolme kuitenkin rakastavat silityksiä ja huomiota, ja kehruukone käynnistyykin jokaisella jo pienestä kosketuksesta. Lisäksi pennut ovat hyvin kilttejä. Niillä ei ole tapana purra tai raapia ihmisiä edes leikkiessä, ja niillä on muutenkin varsin hellät otteet. Sijaiskodissa pennut ovat asuneet omassa huoneessaan, joten niiden uusissa kodeissa tulisi olla aikaa ja ymmärrystä vielä ajoittain ääniä ja äkkinäisiä liikkeitä ujosteleville pikkukissoille.

Emme luovuta pentuja ainoaksi kissaksi.