Tigi

1/2007 Tigi ja Macho saivat yhteisen kodin.

***

Kuulumisia kodista:

6/2008 Meillä menee mainiosti. Tigi rohkistuu päivä päivältä ja tulee jo itse syliin! Macho on vähän sairastellut, astma vaivaa, mutta pärjää hyvin kun käydään silloin tällöin lääkärissä. Sairaus ei juuri näy Machosta kuin yskimisenä, meno on silti kovaa. Pojat “tappelevat ja leikkivät”paljon yhdessä ja rakastavat parvekkeella löhöämisestä näin kesällä. T. Tuula – Tigi, Macho ja Arvo-koira

10/2007 Hei! Aikaa on taas kulunut, eika meista ole kuulunut mitaan, aika vaan menee niin nopeasti. Tassa viimeisimpia. (Pahoittelen skandinaavikirjainten puuttumista, nama ovat naita ulkomaalaisten nappisten ongelmia).

Macho on karsinyt pari kertaa hengitystietulehduksista, mutta niista on selvitty antibiootilla. Keuhkotkin kuvattiin, mutta onneksi niista ei loytynyt mitaan. Kuvista laakari totesi keuhkojen olevan hiukan ahtaat, joten Macholla saattaa olla astma. Nyt seurailemme jos hengitys taas vaikeutuu ja sitten hoidamme astmaa kortisoonilla. Laakarissa kaynti ei Machon mielesta ollut ollenkaan kivaa. En ole nahnyt taman supersosiaalisen herran sahisevan viela kertaakaan ennen tuota, mutta kukapa sita nyt laakarissa tykkaisikaan kayda. Rontgenkuvat saimme kuitenkin otettua helposti koska Macho antaa roikotella itseaan miten vaan.

Pojat ovat olleet jo hoidossakin. Matkustaminenkaan ei ollut kummastakaan superkivaa, mutta minkas teet kun on pakko. Kuljetuskoppiin ei kumpikaan mene ihan suosiolla, mutta Machon saa minne vaan pienella suostuttelulla. Toisin oli Tigin laita, jonka kanssa emannalla olikin oikein urakka edessa ennen liikkeelle paasya. Tigi arvasi heti mista on kyse ja juoksi karkuun, piiloutui, eika antanut ottaa itseaan kiinni. Tunnit kuluivat, kissat piti saada hoitoon ja Tigi leikki edelleen kuuropiiloa. Lopulta kauhealla viekkaudella (kissan minttua hyvaksi kayttaen) emanta sai houkuteltua Tigin koppiin ja vetaistya akkia laatikon oven kiinni ja matka paasi alkaamaan. Koko matkan Tigi ulisi ja naukui karsivasti ja oli erittain onnellinen perille paastyaan. Uuteen paikkaan paasy oli sitten jo kivaa kun siella oli kaikkea uutta tutkittavaa ja monta kasiparia silittamassa. Tigikin tutki paikkoja oikein reippaasti.

Muuten Tigin rohkeus on ollut vaihtelevaa. Yleensa han edelleenkin valttelee ihmisen kosketusta, tulee kylla jo lahelle, varsinkin ruoka-aikaan:) Ja Machon perassa uskaltautuu syliin. Valilla han kuitenkin rohkaisee mielensa ja tulee hakemaan muutaman silityksen yksinkin ja peruuttaa sitten turvaan kiipeilypuuhun. Nyt viime aikoina han on yllattanyt emannan iloisesti ja tullut itse syliin ja antanut koskea itseensa ja ottaa jopa syliin. Sylissa olo ei vielakaan ole kauhean kivaa/turvallisen tuntuista, mutta sita harjoitellaan kaikessa rauhassa. Tanaan Tigi ei ollut millansakaan kun emanta nosti hanet jaloista pyorimasta syliin ja malttoi olla sylissa jopa hetken aikaa.

Tigi rakastaisi nukkua Machon vieressa ja seuraa hanta vielakin kaikkialle. Macho ei vaan ole niin hullaantunut tuosta varjostaan ja laimaiseekin Tigia tuon tuosta. Tasta sitten alkaa taistelu ja kilpajuoksu. Onneksi tata ei jatku kauan ja sitten on taas rauha talossa. Macho on edelleenkin samanlainen kehrayskone ja sylikissa.

Emanta onkin ajatellut, etta noinko hanen taytyy ottaa Tigille uusi kaveri nuoltavaksi ja viereen nukkumaan. Nain Macho saisi olla rauhassa (ehka), Tigi saisi kaverin ja emanta uuden ihanan kisun ja kaikki olisivat onnellisia!:)

Meille tuli taloon myos koira joku aika sitten ja siinapa sita ihmettelemista Macholle ja Tigille riittikin. Pojat suhtautuivat tulokkaaseen erittain hienosti. Uteliaita olivat ja yrittavat tutustua koiraan vakisinkin vaikka koira aina valilla vahan murahteli kissoille. Nyt kaikki elaimet elavat rinta rinnan onnellisina. Silloin talloin leikitaan “koira jahtaa kissaa” leikkia ja joskus kissat paasevat yllattamaan nukkuvan koiran, mutta muuten elaimet ovat tottuneet elamaan yhdessa.

Eli hienosti menee!!:)

T. Macho, Tigi, emanta Tuula ja koira herra Arvo

5/2007 Hei, Vihdoinkin uutisia Tigistä ja Machosta. Pahoittelen, että en ole ehtinyt kirjoittamaan kuulumisia aikaisemmin. Meillä on ollut niin ihanaa yhdessä, että ei ole ehtinyt tarinoita kertomaan:)

Mutta sitten asiaan:

Macho saapui meille ensin 4.3.07. Satamasta lähtien se kurkki uteliaana ja innokkaana kuljetuskopin kehikon läpi. Heti kotiin päästyämme se tuli reippaasti kopistaan ulos ja lähti tutustumaan paikkoihin. Kun kodin nurkat oli haisteltu ja paikat merkattu, oli hyvää aikaa jäädä sängylle hetkeksi huilimaan ja puhdistamaan itseään. Ruokakin maistui samantien.

Hiukan ihmeissään Macho kuitenkin oli ja pyöri välillä ympäriinsä huolestuneena maukuen, etsien ystäväänsä, joka oli vielä jäänyt hammashoitoon Tallinnaan. Mutta toisaalta riemu, että hän saa kaiken huomion itseensä oli huomattava. Macho käpertyikin heti ensimmäisenä yönä kainalooni nukkumaan ja on nukkunut siinä siitä lähtien.

Macho on aivan ihana, reipas ja sosiaalinen kissaherra, joka rakastaa sylissä oloa ja silittämistä.

Tigi saapui meille muutamaa päivää myöhemmin. Tigi piileskeli kuljetuskoppansa
takanurkassa laivalta tultuaan ja koko matkan kotiin. Kotona se vähän aikaa odotti kunnes rohkaisi mielensä ja juoksi kopasta ulos, suoraan saunaan, kiukaan alle piiloon. Siellä se sitten vietti pari seuraavaa päivää. Ruoka kuitenkin maistui yöllä ja pieniä tutkimusmatkojakin se teki yönhämärissä. Kolmantena päivänä kotiin tultuani säikähdin, että missä Tigi on kun en löytänyt sitä kiukaan alta, mutta se olikin löytänyt itselleen uuden piilon kirjahyllyn takaa.

Pikku hiljaa Tigi tottui uuteen kotiinsa ja tepasteli jo minun ja Machon mukana päiväs aikaan ja tuli syömään ruoka-aikaan. Vielä se oli kuitenkin kovin säikky, eikä antanut koskea itseensä. Turvallisen etäisyyden päästä se seurasi erittäin kiinnostuneena Machon toimia ja sitä miten Macho viihtyi ihmisten kanssa.

Vähitellen Tigi antoi silittää itseään, seurasi Machon mukana sänkyyn nukkumaan ja tuli syliin Machon perässä, valitettavasti yksi syli ei millään tahtonut vetää kumpaakin herraa kerralla ja toinen tippui aina sylistä pois. Yksin Tigi ei uskaltanut syliin tulla taikka jäädä.

Nyt Tigi nukkuu jo reippaasti minun toisessa kainalossa. Antaa reilusti silittää itseään ja on ollut itsekseen sylissä jo useita kertoja, tosin vain hetken kerrallaan. Vieläkin Tigi hyppää melkein puoli metriä ilmaan säikähtäessään jotakin, mutta huomaa sitten itsekin miten hassu on ollut ja palaa samantien takaisin haistelemaan mikä hänet niin säikäytti.

Tigi seuraa Machoa kuin hai laivaa tai pikkuveli isoa veljeään. Nykyään Tigi osaa tulla hakemaan oman huomionsa ja silityksensä. Herrojen osat ovat melkein vaihtuneet, nykyään Macho jää monesti taka-alalle odottelemaan omaa silitysvuoroaan. Onneksi emäntä kuitenkin muistaa huomioida heidät kummatkin erikseen. Energiaa herroilla riittää, ja kun on tullut aika purkaa ylimääräiset paineet pihalle alkaa kämpässä sellainen juoksushow, että siinä jäävät jalkoihin niin pienet kuin isommatkin.