Sierra (nyk. Seri)

21.10.2014 Sierra ja Leone saivat kodin Helsingistä.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

28.10.2014 Pojat saivat ensitöikseen uudet nimet, Sierrasta tuli Seri ja Leonesta Leon eli Leo!

Alkuun poikia jännitti kovin, kun joutuivat tiistaina Heidillä koppaan. Autossa piti jo kuitenkin kytätä ohi kiitäviä maisemia, etenkin Leo oli vilisevästä puustosta kovin kiinnostunut. Kotona odotti aidattu alue, olohuone, jossa piilopaikkana sohvan alunen, missä pehmoinen peti ja pari kissapömpeliä. Kopasta tuli ensin ulos Seri, joka sujahtikin minua nuuhkaistuaan sohvan alle pohtimaan tilannetta. Pari minuuttia myöhemmin Leokin uskaltautui tulla pois kopasta, yllättäen kellahtikin kylkeeni torkkumaan kymmenenksi minuutiksi.

Tunti siitä, kun saavuttiin kotiin niin kumpikin poika leikki jo vallan riehakkaasti parin keppi-naru-lelun parissa. Alkuun kaikki ohi kulkevat ihmiset saivat kummankin säntäämään sohvan alle piiloon, mutta uteliaisuus vei aina voiton jännityksestä. Illan tullen keräsin itse peiton ja tyynyn sohvalle, toimien lapsosten vahtina ensimmäiset 2 yötä.

Ensimmäisen yön kumpikin nukkui yllättäen kopan ääressä, todella kiltisti läpi yön ilman sen suurempia riehumisia. Aamulla kopasta oli hyvä tarkkailla ihmisten aamupuuhia ja jatkaa itse vielä unia. Päivä sujui edelleen uusia asioita ihmetellessä, etenkin aita jolla olkkari oli rajattu erilleen häiritsi lapsia; ei siitä päässyt läpi. Keittiö ja eteinen kiinnosti kovin. Äkkinäiset liikkeet ja oven avaus sai etenkin Serin säntäämään sohvan nurkalle vahtimaan tilannetta. Kaikki perheenjäsenet oli nuuskittu jo läpi, äidin ja minun vieressä kehtasi vetää sikeitä jo. Toisena yönä alkoi askartelu Leon osalta; vankilaelämä sai luvan riittää ja herra koitti loikkia ulos aidatulta alueelta.

Niimpä torstaina purettiin olkkarista aita ja uusina alueina olivat vessat ja eteinen/käytävä. Isoon vessaan vietiin olkkarissa ollut hiekkalaatikko ja hienosti on sinne kaikki sotkut tehty. Torstai-iltana poikien itsevarmuus oli jo sitä luokkaa, että uskalsivat laittaa pystyyn omat formulakisat, matot rullalle juosten rallittivat toistensa perässä siihen pisteeseen asti, että kumpikin kellahti olohuoneen sohvalle nukkumaan. :D Vedet silmissä on saatu nauraa poikien Tour De Uusi Koti kisoille :D

Viikonloppuna tutustuivat keittiöön, johon tuli toinen ruokailupaikka, olohuoneen lisäksi. Luvattomuuksia kumpikaan ei suuremmin ole vielä harrastanut (ja toivottavasti elo myös jatkuu näin, koska vaikuttavat hyvin fiksuilta pojilta), vähän kovempiääninen ” ää’äää ” saa kummankin lopettamaan ja siirtymään muihin touhuihin. Sohva on saanut olla täysin rauhassa kynsiltä, Zooplussasta tilattu metrin korkuinen raapimistynnyri, joka sijoitettiin olohuoneeseen, on ollut suuressa suosiossa kynsien teroittelua varten. Hepulin saadessaan siinä on myös loistava riehua ja koloissa roikkuvat lelut ovatkin saaneet hurjaa kyytiä.

Hoitaja kertoi, että pojat pelkäävät hurjasti imuria, mutta siihenkin totuttelu on aloitettu, pienestä, mutta kovaäänisestä rikkaimurista; pojat eivät säntää karkuun vaan istahtavat parin metrin päähän vahtimaan hurisevaa imuria. Oikein mallikkaita poikia siis, ei pelätä turhaan mitään, vaikka vähän ihmetyttääkin. Isoa imuria eivät pelkää enää, koska se on kymmenen kertaa hiljaisempi kuin rikkaimuri. :)

Maanantaina kumpikin pääsivät minun huoneeseeni, tallustelivat reippaasti sisään, vähän sellanen ilme naamallaan, että jo oli aikakin. Sängyn pehmeä päiväpeitto ja lattialla oleva pörrömatto ovat lekottelupaikkoina pojilla ihan ykkösenä. Johdotkin on saaneet olla ihan rauhassa.

Enää eivät edes jännitä oikein mitään, jos joku tulee ovesta sisään tullaan lipaston nurkalle katsomaan, että kuka sieltä oikein saapuu. Äitini kun on kotona melkein jatkuvasti, niin kertoi, että joka kerta minun lähdettyäni tallille/ johonkin, on molemmat pojat hetken ihmetelleet ja sitten menneet nukkumaan. Koisiminen on jatkunut siihen asti, että minä tulen takaisin, jolloin ne kaivautuvat pediltään esiin maukuen syliin :D Perjantaina alkoikin kova juttelu, kummastakin on kuoriutunut varsin supliikki kissan alku. Millon mau’utaan huomiota, millon ruokaa, millon leikkiä, millon jutellaan ihan muuten vain.

Molemmat kissat ovat kovia kehräämään ja viihtyvät sylissäkin mainiosti. Pitkät torkut kesken päivän sujuvat sohvalla retkottaen, koivet pitkänä, pojat äänekkäästi tyytyväisinä tuhisten. Ruokakin on maistunut kummallekkin hyvin, vaikkakin Leo ei niin välitä kanapitoisista ruuista, joten sen syömisiä saa vahtia sen verran, että Seri ei syö sitten Leon eväitä, kun saa eri ruokaa. Viimoinen matokuurikin syötiin nyt pari päivää sitten.

Kaiken kaikkiaan pojat vaikuttavat kotiutuneet oikein mainiosti. Vielä on muutama huone mihin pitää päästä kohtapuoliin tutustumaan, sitten on koko talo kissojen valtakuntaa. Kovasti nautiskelevat tilasta juosta ja temmeltää :) Ja meidän perhe on täysin myyty, parempia kisuja ei meille olisi voinut löytyä. Vauhtia ja energiaa riittää vaikka muille jakaa. Kannatti ehdottomasti odottaa, että löytyy se kisu, joka kiinnittää huomion. Eikä kyllä tosiaankaan kaduta, että meille kotiutui kaksi kissaa yhden sijasta. Nämä kisulit saavat meiltä ehdottomasti loppuiän kodin :)

***

Leikattu urospentu, noin 3,5kk Kotihoidossa Helsingissä

13.10.2014 Sierra on hieman veljeään rauhallisempi ja on nyt alkanut hyvin luottaa hoitopaikan ihmisiin. Välillä vielä saattaa pinkoa piiloon, mutta paljon on edistytty! Sierra osaa jo nauttia silittelystä niin paljon, että kehrääminen alkaa heti ja välillä saattaa heittäytyä selälleenkin. Selällään ollessa Selällään ollessa Sierra saattaa ottaa silittäjän kädestä etutassuilla kiinni ja alkaa nuolemaan kättä tehokkaasti! Sylissä Sierra on ihan kiltisti, jos ei ole leikit kesken. Mukava kissa, kunhan sen luottamuksen on voittanut Kaikki hoitotoimenpiteet Sierra annetaan tehdä kiltisti, sen kummemmin rimpuilematta.
Sierra olisi jo valmis lähtemään pian omaan kotiin, mieleuiten veljensä Leonen kanssa.

1.10.2014 Sierra ja Leone tulivat uuteen hoitopaikkaan noin 1,5 viikkoa sitten. Molemmat olivat ujoja, mutta sähinästä huolimatta kilttejä. Sierra varsinkin sähisi aina lähestyessä, mutta ei yrittänyt purra. Sylissä molemmat olivat ihan nätisti. Molemmat ihastuivat kovasti hoitopaikan omaan nuoreen tyttökissaan Milaan. Varsinkin Sierra alkoi kovaan ääneen kehrätä heti ensisilmäyksellä. Molemmat pennut ovat sisäsiistejä ja kaikki ruoka on maistunut.

Sierra ei ole enää yhtä ujo mitä alussa, kun on vähän ehtinyt tutustua uusiin hoitajiin. Nopeat liikkeet kuitenkin vielä säikäyttävät pikkusen ja silloin saattaa tulla sähähdys. Sierra ei vielä ole kunnolla silityksestä alkanut kehräämään, mutta on todennut sen olevan ihan mukavaa ja viihtyy sylissäkin ihan kiltisti. Kova kehrääminen alkaa kuitenkin aina, kun Sierra pääsee Milan lähettyville. Välillä tämä kehrääminen jää päälle, kun pennun ottaa syliin. Sierra on myös kova painimaan Milan kanssa. Leone-veljen kanssa leikitään enemmän hippa leikkejä. Sierra muuttaisi mielellään samaan kotiin Leonen kanssa tai toisen reippaan kissan kaveriksi.

24.9.2014 Sierra (punavalkoinnen) ja Leone (mustavalkoinen) ovat kotoisin Satakunnasta ja tulivat hoitoon ja kesyyntymään pääkaupunkiseudulle. Nyt nämä kaksi pientä kollipoikaa alkaisivat pikkuhiljaa olla valmiita lähtemään omaan kotiin joko yhdessä tai erikseen.

HUOM! Jos kiinnostuit tästä kissasta niin ota yhteyttä varaajaan (tiedot sivun alalaidassa). Kerro mahdollisimman kattavasti itsestäsi, asumismuodostasi, perheestäsi, muista eläimistäsi, eläinkokemuksestasi, elämäntilanteestasi jne. Huomioithan myös, että kissa voi olla osa elämääsi seuraavat 15-20 vuotta. Emme luovuta kissoja vapaana ulkoileviksi.

KULUKORVAUS leikatusta kissanpennusta on 180 €. Kulukorvauksella kissanpentu on steriloitu, ja se on saanut matolääkkeet, ulkoloishäädön, perusrokotukset ja tunnistemikrosirun. Kissanpentu on eläinlääkärin tarkastama, ja sillä on eläinlääkärin antama virallinen terveyskortti, josta toimenpiteet käyvät ilmi. Kissan mikrosiru on rekisteröity joko Kissaliittoon tai Turvasiru-palveluun.