09.05.2021 Ruska sai oman kodin pysyvästi sijaisperheestään, joka kertoo Ruskasta seuraavaa:
Ruska tuli meille kesken sijaiskotirupeaman syksyllä 2020. Aiemmassa sijaiskodissa tuli muutto ja uusi sijoituspaikka tuli löytyä.
Hänellä oli karvat lähteneet jaloista ja mahasta. Päällä tiukka erikoisdietti ja mielialalääkitys. Syytä karvojen lähdölle ei löytynyt. Kaikki punkkikuurit kokeiltiin ja laajat verikokeet käytiin.
Katti ei ollut edustavassa kunnossa, mutta luonteeltaan rauhallinen ja hyvin ihmisystävällinen. Joulu vietettiin kotona ja Uusi Vuosi 2021 vaihdettiin Saimaan mökillä. Ruskatti selvisi automatkoista hyvin ja tottuminen vieraisiin paikkoihin ei tuottanut mitään ongelmaa.
Olimme ulkoilleet valjailla jo kotiparvekkeella ja mökillä isolla lasitetulla terassilla oli paljon tutkittavaa. Kotimatka ja tottuminen takaisin Espoon kuvioihin meni hyvin. Vessat löytyi hetkessä ja tutut rutiinit.
Selitystä karvanlähtöön ei sen sijaan löytynyt ruokavaliosta eikä auttanut antihistamiinit ja palasimme takaisin normaaliin monipuoliseen ruokaan.
Ruskatti sekä mekin piristyimme paremmin maistuvan ruuan myötä, mutta karvat pysyivät poissa.
Vasta kun lähdimme keväällä kokeilemaan kortisonia, karvat kasvoivat takaisin. Kortisonikuuri on pitkä ja sen loppupuolella lääkitysannoksen pienennettyä, kaljuja paikkoja alkoi jalkoihin ilmestyä uudelleen.
On mahdollista, että kortisonikuuri jatkuu ikuisesti.
Meille päätös Ruskatin jäämisestä vakiasukiksi ei ollut helppo, mutta kuitenkin mieluinen. Perheessä on kaikki kissarakkaita, mutta yksi allerginen.
Olimme jo vahvasti kiintyneet leikkisään, lempeään ja ihmisrakkaaseen sylikissaan, eikä kukaan halunnut Ruskasta luopua -ei edes Mummo.
