3.4.2021 Peikko on herkkäsieluinen ja hieman hupsu höpöttelijäpoika, joka hurmasi kotihoitajansa siskonsa Myyn kanssa. Niinpä kissat saivat loppuelämän kodin sijaiskodistaan.
3.2.2022
Kuulumisia omasta kodista:
“Meillä menee oikein hyvin! Mymmelin nimi lyhentyi Myyksi, se oli nimi jota alunperin ajateltiin hänelle ja se tarttui. Peikko pysyi peikkona. Toki rakkailla lapsilla on monta nimeä, kuten Mymmels, Mymmi, Myms, Peiks, Poeka, Peegens jne :D
Myy on hurmaava, tykkää ihan kaikista ihmisistä, rakastaa olla sylissä ja mieluusti nukkuu ihmispatjan (minun) päällä öisin. Saapuessaan meille hoitolaiseksi Myy oli aliravittu ja ujo, mutta silti tykkäsi läheisyydestä ja silittelystä. Oli liikuttavaa seurata Myyn kehitystä ja huomata miten hänestä kuoriutui niin rohkea ja utelias. Ja hän oppi leikkimään! Sitä Myy ei tehnyt ollenkaan saapuessaan, ja yrityksistä huolimatta ei oikein tajunnut lelujen viehätystä eikä vaikuttanut kiinnostuneelta leikittämisyrityksistämme. Mutta pikkuhiljaa Myy jotenkin uskaltautui hassuttelemaan leikkihiiren kanssa ja sen jälkeen kiinnostus leluja ja yleistä sekoilemista kohtaan on vain lisääntynyt. Myy on myös kova juttelemaan ja tulee aamuisin herättämään ihmiset tassulla naamaa silittäen ja kujertaen.
Peikko oli saapuessaan hyvin hyvin herkkä ja ujo ja selässä ollut haavakin kiusasi pitkään. Poika joutui pitämään monta kuukautta paitaa päällä, ettei rapsuttelisi ihoaan rikki. Peikko ei kuitenkaan ollut agressiivinen ihmisiä kohtaan, koitti vain parhaansa mukaan vältellä heitä. Yksin Peikon seurassa ollessa hän uskaltautui lähemmäs ja nautti rapsutteiluista, mutta useamman henkilön läsnäollessa mielummin tutkaili tilannetta piilopaikastaan.
Peikko on minun luona asuessaan reipastunut kovasti ja tulee myös tervehtimään vieraita paljon rohkeammin. Kuitenkin hän on edelleen hieman säikky, nopeat liikkeet / kovat äänet ja häntä kohti ojentuvat kädet edelleen herkästi säikäyttävät häntä. Mutta säikähdyksistäkin hän on alkanut ‘toipumaan’ nopeammin ja tilanne palautuu normaaliksi nopeasti. Peikko on hassu poika, ja olen aika varma että hän elää puoliksi jossain toisessa ulottuvuudessa :D Peikko on myös kova juttelemaan (itsekseen ja muille) ja hänen kurinansa ja turinansa huvittavat kaikkia. Peikosta on tullut myös melko hellyydenkipeä ja tulee nykyään ihan ihoon kiinni nauttimaan rapsutteluista ja puskee raivokkaan rakastavasti, mutta syliin asti poika ei ole uskaltautunut.
Keskenään kisut tulevat hyvin toimeen, vaikka eivät parhaita ystävyksiä olekaan. Välillä molemmat intoutuvat leikkiin yhdessä ja olen myös päässyt todistamaan yhteisiä pesuhetkiä. Molemmilla on omat kiinnostuksensa ja kujeensa, eivätkä muutoin paljoa touhua yhdessä. Mutta huomaan Peikon seuraavan Myyn reaktioita ja hakevan varmistusta seuraamalla Myyn käytöstä ja uskaltautuu tulla mukaan uusiin tilanteisiin Myyn näyttäessä esimerkkiä.”
