Pamela (nyk. Nacho)

26.9.2013 Pamela muutti omaan kotiin Helsinkiin yhdessä veljensa Puntin kanssa.

***

Kuulumisia kodista:

20.3.2014 Moikka! Meillä sujuu täällä oikein hyvin. Vauhdin kanssa jouduttiin ennen joulua käymään lääkärissä, kun pikkuinen siristeli silmäänsä ja valoa vasten katsottuna oli jostain saanut haavan silmäänsä. :( Eläinlääkäri vahvistikin sitten epäilykseni, sarveiskalvon haavauma, ja määräsi sitten pari kertaa atropiinitippoja ja viikoksi silmätippoja, voidetta ja kipulääkettä. Lisäksi raukka joutui kulkemaan töttörö päässä 2 viikkoa, ja oli niin surullista katsoa kun toinen ei voinut temmeltää kunnolla. :( Tippoja ja voidetta piti laittaa yhteensä 5 krt päivässä, mutta Vauhti oli tosi reipas ja parin päivän päästä kehräsikin kesken tipanlaiton tietäen että saa namin toimenpiteen jälkeen. :) Silmä oli onneksi viikon päästä kontrollissa täysin parantunut ja ekan lääkärikäynnin jännityksestä ei ollut enää tietoakaan. Vauhti olisi koko ajan halunnut päästä tutkimaan paikkoja ja lääkärikin kehui ihanan reippaaksi kaveriksi. :)

Molemmat on kasvaneet tosi nopeesti ja pari kuukautta sitten saapui uusi kiipeilypuu edellisen jäädessä aivan liian pieneksi. :D Nyt on tilaa kiipeillä ja puusta roikkuvat hiirilelut revittiin hetkessä kappaleiksi. :D Molemmilla on oma lemppari lelu jota noudetaan sinnikkäästi, mutta kaverin lelu ei tietenkään kelpaa. Jos ei heti heitetä uudelleen niin sit istutaan odottamaan ja naukaistaan jos mitään ei ala tapahtua. :D Jaksaisivat noutaa lelujaan varmaan loputtomiin. :) Nachon lempilelu on edelleen rapiseva hiiri, jolla se leikkii myös itsekseen jos kukaan ei heitä. Aiemmin kisut menivät ihan sekaisin saadessaan ruokaa, enkä meinannut saada edes ruokakuppeja laitettua maahan kun molemmat pyörivät yli-innokkaina edessä. Nykyään molemmat istuu kehotuksesta kiltisti odottaen niin kauan kun kupit on laitettu maahan. :) Vauhdin mielestä kaikki paikat on nyt jo ihan tutkittu, eli pitää löytää uusia paikkoja: sen on ihan pakko päästä tiskialtaaseen, allaskaappiin (piti hommata lapsilukko, kun roskis oli parina aamuna revitty kaapista), muihin kaappeihin, laatikoihin ja vaikka minne. :D Allaskaappiin se yrittää sinnikkäästi vieläkin, vaikkei se sitä auki enää saa. :) Molemmat on oppineet nimensä, ja Nacho juoksee usein kutsuttaessa hirveellä vauhdilla moikkaamaan ja työntää nenänsä mun naamaan. :) Kunnon sylivauvoja on molemmista tullut, varsinkin Vauhdista joka kehrää ja ”tassuttelee” tyytyväisenä ihan pienestäkin silityksestä. :)

16.11.2013 Pamelan nimi on nykyään Nacho. Nimi tuli vain mieleen kun katselin neitiä ja sehän sen nimi olikin. :) Jälkikäteen on kyllä huomattu että nimi oli muutenkin aika osuva, sillä Nacho yrittää aina jääräpäisesti työntää päätään nimenomaan juustonaksupussiin, vaikkei tyttö oo sipsejä koskaan maistanutkaan. Nacho on painoltaan kasvanut saman verran kuin veljensä, vaikka onkin paljon pienempi. Koostaan huolimatta päivittäiset painimatsit veljen kanssa pysyvät rajoissa ja tyttö osaa kyllä pitää puolensa. ;) Nacho rakastaa maata sylissä siliteltävänä ja molemmat on kyllä niin suloisia ettei välillä raaskisi edes lopettaa. Nacho juttelee toooosi paljon ja sillä on tapana joko ”naukuen” pyytää nostamaan syliin tai sitten neiti vain tallustelee syliin ja möllähtää siihen makuulleen, ja sitten ei oo enää kiire mihinkään. :) Nacho onkin veljeään rauhallisempi, vaikka päivittäin juostaankin rallia niin että seinät rymisee. Vauhti vaan käy välillä niin ylikierroksilla ettei Nacho meinaa pysyä perässä. :D Nacho oppi ensimmäisenä mun herätyskelloäänen, ja aina kun aamulla avataan makkarin ovi niin siinä se nätisti istuu odottamassa ja sitten alkaa innoissaan juttelemaan ja pomppimaan kun tietää saavansa ruokaa. :) Nykyään on molemmat vastassa, ja jos herätään ilman herätyskelloa niin heti kun makkarin ovi aukeaa niin juostaan kilpaa tuhatta ja sataa moikkaamaan. :)

2.10.2013 Molemmat kisut on kotiutunut tosi hyvin. Ensimmäisenä päivänä tultiin heti kantokopasta ulos ja alettiin ihmeissään tutkia paikkoja, minkä jälkeen molemmat omatoimisesti suuntasivat hiekkalaatikkoon pissalle Raapimispuukin löytyi ihan itse ja sitten syötiin. Alkuun olivat aika säikkyjä ja juoksivat aina sohvan alle piiloon kun liikuttiin. Pamela ei säikähdä enää mitään, tulee jopa jalkoihin pyörimään kun kävellään eteenpäin ja kiipeää itse syliinkin asti (pari kertaa on jo nukahtanut syliin :)). Puntti vähän säikkyy jos tehdään äkkinäisiä liikkeitä mutta antaa jo ottaa kiinni ja jaksaa hetken jopa istua sylissä kehräämässä, pari kertaa on kiivennyt jomman kumman viereen sohvalle ja nukahtanut silittelyyn. Kumpikaan ei kuitenkaan juokse enää sohvan alle piiloon ja vaikka kovaan ääneen tultais kotiin niin ei edes hätkähdetä. Pamela on ollut se rohkeampi ja näyttänyt veljelleen esimerkkiä. :) Kaikki helisevät lelut ja narut on parasta ja raapimis-/kiipeilypuu sekä pallorata heti ekasta päivästä ahkerassa käytössä. Rakastavat painia toistensa kanssa ja juoksevat ympäri ämpäri asuntoa toistensa perässä. Rapinatunneli on myös ihan huippu juttu ja sieltä sit hyökätään tai jos toinen on sisällä niin toinen pomppaa tunnelin päälle. :) Sitten kun väsyttää niin takerrutaan vierekkäin (tai päällekkäin :D) nukkumaan omaan pehmoiseen petiin. Silloin kun on ruokaa tiedossa niin molemmat tulee jalkoihin kehräämään ja kiehnäämään. Pamelalta on kynnetkin jo kerran leikattu ja tyttö loikoili kiltisti sylissä, eikä tarvinnu edes pitää kiinni. :) Liitteenä on muutama kuva ja alla linkki leikkivideoon. :)

***

Leikattu naaraspentu, (synt. noin 15.6.2013), kotihoidossa Helsingissä. Luovutusikä 12 viikkoa.

Kuulumisia kotihoidosta:

18.9.2013 Pamela on reipastunut paljon, mutta on silti vielä ujohko. Lähes päivittäinen sylissä rapsuttelu ja veljien suhtautuminen ihmiseen ovat saaneet Pamelankin luottavaisemmaksi. Sylissä hetken oltua siihen voi melkein jo nukahtaakin. Pamela ei yleensä ole heti pyrkimässä pois sylistä, vaan tavallaan alistuu kohtaloonsa. Pokien kanssa riehutaan vaikka kuinka ja varsinkin Punttia Pamela oikein yllyttää painimaan. Leikkii myös välillä itsekseen esimerkiksi helisevällä hiirilelulla.

Sisäsiistejä, uteliaita ja heiman ujoja pikkukissoja. Kaikki ruoka (sekä märkä että kuiva) kelpaa ja kovaääninen kehrääminen alkaa, kun ruokaa on tiedossa. Kaikki narut ovat parasta maailmassa, mistä käy myös siskon/veljen häntä. Öisin aina mystisesti kengistä on auennu nauhat ;) Vieraita ihmisiä mennään ensin vähän piiloon, muuta leikin avulla tullaan kyllä pois sieltä sängynkin alta. Välillä sähistään uhkaavasti (tosin harvoin enää), mutta koskaan ei olla purtu tai kynsitty. Silittäminenkin alkaa olee jo aika kivaa, vaikka ylhäältäpäin nopeasti lähestyvää kättä väistetään. Rauhallinen lähestyminen, niin silittelystä saa palkkioksi onnellisen pikkukisun kehräämistä.

Pamela voisi lähteä uuteen kotiin veljensä Puntin kanssa taikka toisen kissan seuraksi.

8.9.2013 Pamela on vielä ujohko kissaneiti, joka on kumminkin ihan kiltisti sylissä ja on jo kehrännytkin jokusen kerran sylissä ollessaan. Neiti on vilkas touhottaja, mutta välillä kun jotain pelästyy niin hieman sähisee muttei pure tai raavi.

Pamela tarvitsee kodin, missä sille annetaan aikaa reipastua ja tottua ihmiseen. Pamelan kodissa on myös hyvä olla reipas kissakaveri tukena ja turvana. Ujoutensa vuoksi Pamela ei sovi lapsiperheeseen vaan rauhallinen aikuiskoti on se paras koti neidille.

4.9.2013 Purina, Puntti ja Pamela ovat sisaruksia ja eläneet ensimmäiset elinviikkonsa Etelä-Savossa navettakissoina.

HUOM! Jos kiinnostuit tästä kissasta niin ota yhteyttä varaajaan puhelimitse. Kerro mahdollisimman kattavasti itsestäsi, asumismuodostasi, perheestäsi, muista eläimistäsi, eläinkokemuksestasi, elämäntilanteestasi jne. Huomioithan myös, että kissa voi olla osa elämääsi seuraavat 15-20 vuotta. Emme luovuta kissoja vapaana ulkoileviksi. Kissanpentujen luovutusikä on vähintään 12 viikkoa.

KULUKORVAUS leikatusta kissanpennusta on 180€. Kulukorvauksella kissanpentu on steriloitu, ja se on saanut matolääkkeet, ulkoloishäädön, perusrokotukset ja tunnistemikrosirun. Kissanpentu on eläinlääkärin tarkastama, ja sillä on eläinlääkärin antama virallinen terveyskortti, josta toimenpiteet käyvät ilmi. Kissan mikrosiru on rekisteröity joko Kissaliittoon tai Turvasiru-palveluun.