25.7.2021 Mowgli muutti loppuelämän kotiinsa Nikki- ja Ruusa-kissojen kaveriksi.
8.8.2021 Kuulumisia uudesta kodista:
“Suloinen Mowgli on asustellut meillä nyt pari viikkoa, ja pojan nimi muotoutui meillä Monniksi :-)
Ekat päivät Monni vietti eristyshuoneensa sängyn alla turvassa, mutta uskalsi heti alusta alkaen käydä öisin rauhassa tutkimassa uutta huonettaan. Ruoka ei ekoina päivinä oikein jännitykseltä maistunut kanaherkkuja ja raksuja lukuunottamatta. Monni reipastui kuitenkin parin piilottelupäivän jälkeen huomattavasti ja niin märkäruoka kuin ihmisten seurakin alkoi kelpaamaan. Poika on kyllä ihan mahdottoman huomionkipeä ja tulee nyt mielellään ihmisten seuraksi sängyn päälle tai työpöydälle. Öisin se nukkuu vieressä sängyllä jos leikeiltään malttaa rauhoittua. Monnin lempileluja ovat pallorata, matatabi-tikut ja pieni pehmohiiri, jota hän metsästää taitavasti ja kantaa ympäri huonetta.
Monnin uteliaisuus ja rohkeus kyllä yllätti meidät täysin! Äkkinäiset liikkeet ja uudet äänet pelottaa poikaa edelleen, mutta koko ajan mennään rohkeampaan suuntaan ja Monni tutkii mielellään kaikkea uutta vaikka pikkaisen jännittäisikin. On ihana myös huomata, kuinka hän koko ajan rentoutuu enemmän ja enemmän uudessa kodissaan ja uusien ihmisten kanssa. Ollaan päästy vähän harjoittelemaan jo kynsien leikkuutakin rapsutteluhetkien lomassa!
Kodin vanhojen kissojen kanssa tutustutaan vielä pikkuhiljaa verkko-oven läpi, ja varsinkin Nikin kanssa sujuu jo hienosti. Pojat leikkivät mielellään höyhenkepillä verkon läpi ja molempia kiinnostaisi kauheasti tutustua tarkemmin. Ruusaa vielä vähän jännittää uusi tuttavuus mutta eiköhän uteliaisuus vie voiton kun edetään rauhassa :-)”
***
Suloinen Mowgli on viime kuukausina kehittynyt villilapsesta kehrääväksi ja leikkisäksi pikkukissaksi. Herkkänä poikana monet asiat kuitenkin vielä pelottavat Mowglia, joten pikkuinen tarvitsee tuekseen rohkean kissakaverin sekä ymmärtäväisen ihmisen.
22.5.2021
Alunperin kissapopulaatiosta oleva Mowgli saapui Rekku Rescuen sijaiskotiin helmikuun ensimmäisenä päivänä. Mowgli oli saapuessaan erittäin arka ja pelokas, ja nökötti ensimmäisen viikon piilossa, ihan paikallaan ja korvat luimussa. Kotihoitajan piti edetä Mowglin kanssa hyvin hitaasti ja varoen, jotta se pikkuhiljaa alkoi hyväksyä ihmisen läsnäolon. Kevään aikana pikkuherrasta on kuoriutunut leikkisä, seurallinen ja hellyyttä rakastava kissa. Samanaikaisesti Mowglin luottamus ihmisiin on kuitenkin vasta aluillaan ja arkuus nousee pintaan herkästi heti, jos tapahtuu jotain erikoista tai ihminen tekee väärän liikkeen. On hyvin tärkeää, että tähänastinen kehitys saa jatkoa uudessa kodissa, jotta tämä ihana pikkukissa pääsee saavuttamaan täyden potentiaalinsa.
Mowgli tarvitsee kodin, josta löytyy kissakokemusta useammalta vuodelta sekä kokemusta hyvin aroista ja pelkoaggressiivisista kissoista. Uuden omistajan tulee osata lukea kissan elekieltä, toimia kissan ehdoilla sekä kestää sähinöitä, pieniä näykkäisyjä ja puremia. Mowglia ei luovuteta lapsiperheeseen sen arkuuden ja puremisriskin vuoksi. Koiria Mowgli ei ole tavannut, mutta voisi mahdollisesti tulla toimeen kiltin ja kissoihin tottuneen koiruuden kanssa. Toisia kissoja Mowgli rakastaa, joten niitä tulee uudessa kodissa olla ehdottomasti.
Jos koet, että ylläoleva kuvaus sopii sinuun tai perheeseesi, niin jatka lukemista!
Mowgli on luonteeltaan kiltti, herkkä ja leikkisä. Muiden kissojen seura on Mowglille erittäin tärkeää, ja hän seuraakin uskollisesti sijaiskodin kolmea omaa kissaa, kuin perävaunu veturia. Sijaiskodin omat kissat ovat myös olleet tärkeä tuki Mowglin sosiaalistumiselle – muun muassa ensimmäiset silitykset onnistuivat samanaikaisesti, kun pikkuherra oli toisen kissan pestävänä. Mowgli tarvitsee uudessa kodissa ainakin yhden kesyn ja reippaan kissakaverin näyttämään mallia kotikissana olemiseen. Mowglin kissakaverin (tai -kavereiden) tulee olla luonteeltaan sen verran rentoja ja kilttejä, että pienen takiaisen lähes jatkuva perässä seuraaminen tai kyljessä nyhjääminen ei käy hermostuttamaan. Myöskään luonteeltaan dominoiva kissa ei sovi Mowglin kanssa yhteen, sillä pikkuherra on niin kiltti ja ihastuksissaan lajitovereista, että antaa periksi hyvin helposti esimerkiksi, jos toinen haluaa syödä hänen ruoat.
Mowgli siis rakastaa olla lähellä muita kissoja ja nauttii kovasti pestävänä olemisesta sekä muiden pesemisestä. Myös kavereiden kanssa painiminen, hippaleikit ja samassa pedissä nukkuminen kuuluvat pojan lempipuuhiin. Mowgli osaa leikkiä hienosti myös itsenäisesti, joten kissakaverin ei välttämättä tarvitse olla hänen kanssaan aivan yhtä nuori ja energinen. Mowglin lempileluja ovat suussa kanneltavaksi sopivat pehmolelut, kuten hiiret tai mikä tahansa muu tarkoitukseen sopiva esine. Saalistettuaan lelun pikkuinen nappaa sen suuhunsa, ja ylpeänä pää pystyssä kipittää viemään sen sopivaan hautomispaikkaan. Myös pallorata ja pallot ovat Mowglille loputonta huvia tuottavia. Ihmisen kanssa Mowgli tykkää sulkakepillä ja erilaisilla maassa vedettävillä naruilla leikityksestä.
Nykyään Mowglin ihmisarkuus on jo väistynyt sen verran, että hänen seurallinen ja pentumainen luonteensa on päässyt esiin. Pikkuherra kipittää hoitohuoneen ovelle aina, kun kotihoitaja astuu sisään, usein päästää myös pienen piipitysäänen tervehdykseksi ja pyörii jaloissa, kunnes hoitaja asettuu istumaan. Leikkihetken jälkeen Mowgli useimmiten jää kotihoitajan lähistölle kellimään selällään, lelua nakerrellen tai laiskasti sulkahuiskaa läpsien. Mowgli on myös päässyt viettämään aikaa muualla asunnossa ja selkeästi nauttii, kun pääsee sinne, missä tapahtuu. Eteen ei ole tullut yhtään sellaista hetkeä, että Mowgli olisi halunnut vetäytyä omaan rauhaansa muuten, kuin pelästyessään. Mowgli varmasti viihtyisikin parhaiten sellaisessa kodissa, missä ihmiset eivät ole kotoa pois pitkiä ajanjaksoja kerrallaan.
Kun silittäminen ja rapsutukset vihdoin onnistuivat Mowglin kanssa kävi ilmi, että pikkuinen Rakastaa hellyyttä ja läheisyyttä. Silityksen alkaessa kova kehräys käynnistyy heti ja Mowgli nauttii hellyydestä niin, ettei usein oikein tiedä miten päin olla. Mowglista saattaakin, ajan kanssa ja oikeanlaisessa kodissa, tulla joku päivä ihan kunnon sylikissa. Tällä hetkellä syliin nostaminen saa vielä aikaan räpiköintiä, mutta pois päästyään Mowgli jää hoitajan viereen kiehnäämään ja odottamaan lisää silityksiä.
Mowgli on ihmisen kanssa elämisestä ajoittain vielä hämmentynyt, ja silittelyn ja rapsuttelun lomassa usein yrittää hieman näykkiä kotihoitajan sormia, välillä niitä myös nuollen. Joskus jos leikkisyys iskee kunnolla päälle, saattaa pikkuherra yllättäen napata käden kiinni ja yrittää purra suht kovalla voimalla. Mowgli kuitenkin luovuttaa käden pois kiltisti, eikä osoita näissä tilanteissa muita aggression merkkejä. Kyse on enemmänkin siitä, että pikkukissan tulee oppia, miten ihmiskaveri eroaa kissakaverista, tai käsi oikeasta saaliista. Uuden kodin tulee pystyä opettamaan Mowgli tästä tavasta pikkuhiljaa pois hellyydellä ja positiivista vahvistamista käyttäen.
Mowglilla on herkkä vatsa, mikä menee helposti sekaisin vääränlaisesta ruoasta. Sijaiskodissa Mowglille on löydetty sopivat ruoat, joita on hyvä jatkaa uudessa kodissa. Käsittelyn ja hoitotoimenpiteiden harjoitteluun ei Mowglin kanssa vielä olla päästy, joten näihinkin pitää uudelta kodilta löytyä osaamista. Myös kantokoppaan saaminen tarvinnee erilaisia kikkoja ja temppuja vielä jonkin aikaa. Mowgli joutui korvatippakuurille ensimmäisten sijaiskodissa vietettyjen viikkojen aikana, ja tällöin kiinnipitäminen ja lääkitseminen olivat pikkuisesta niin kauhistuttavia, että pelkoaggressio nousi esiin. Niinpä on tärkeää, että Mowglin uusi omistaja on kissakokenut, ymmärtää kissan sielunelämää ja osaa lähteä totuttamaan poikaa hyvin rauhallisesti hoitotoimenpiteisiin.
