Mirjami Mimmi

16.4.2011 MIRJAMI MIMMI SAI KODIN TURUSTA

****

7.4.2011 Mirjami “Mimmi” olisi aika löytää se ikioma perhe pikku hiljaa :) Rakastumme häneen koko ajan enemmän, ja haikea tulee eron hetki olemaan, mutta tiedän… tiedän että jossain on se kolo, se koti ja peti, mihin Mimmi saa kellahtaa loppuelämäkseen hellyydestä ja ihmisistä nauttimaan. Hän on niin vilkas ja pirteä ja leikkisä, ihana “kakara”, joka ei viihdy yksin, eikä pelkää ketään eikä mitään!

28.3.2011Tämä neiti on rohkea kaveri, niin vaan joutuu kollit siirtymään, jos Mirkku päättää mennä maito- tai ruoka-astialle Hirmu leikkisä hän on ja etsii aktiivisesti “kätkettyjä leluja” eli pöydillä ja hyllyillä olevia pienempiä tavaroita, jotka hän työntää alas lattialle. Taas saa jahdata ja saalistaa Emännän huulirasva-pötkylä on ehdoton suosikki! (oli muuten Pilli-kissallakin sama addiktio huuvirasvaa-puikkoihin…)

13.3.2011 Mirjamin päivät kuluvat rauhallisesti, tavallista arkea eläen, samalla omaa kotia ja omaa perhettä odottaen.Hän tulee hyvin toimeen lasten sekä toisten kissojen kanssa, ainakin hoitopaikan kolleista on tullut kavereita Mirkun kanssa. Neiti ei harrasta ihan tavallisia kissojen juttuja, vaan esim. pienois-biljardin pelaaminen poikien, 2v. ja 11v., kanssa on mukavaa, samoin hän hyppää heti mukaan jos joku pelaa pöytäjalkapalloa. Välillä isommat pojat melkein hermostuu häneen ja laittavat takkahuoneen oven kiinni, ettei jättiläiskissa hyökkää peli-ukkeleiden niskaan…
Kaikenlainen meluisa touhuaminen kiinnostaa, enkä ihan pienestä juokse piiloon,
paitsi tuo imuri nyt ärsyttää ja silloin kun se aloittaa hyrisemisen, on parempi
hypätä korkealle ja katsoa pidemmän matkan päästä.

Olen siellä missä tapahtuu ja missä ihmis-kaverini ovat, erityisti keino-emoani
seuraan, hänhän se ruoat antaa, paras olla lähettyvillä. Kuivaraksut syön talon
kollien kanssa keittiössä, mutta märkäruoka annetaan vielä erikseen takkahuoneessa, kun kollit eivät saa syödä märkistä kun muuten oksentavat kaiken. Ja “Tsiu” sanoi Mirkku tuosta sohvalta, kova homma pestä itsensä… saisinkohan jonkun kaverin tähän hommaan? Minä voisin sitten pestä kaveria, nuo kollit eivät pesuuni osallistu…

Voi miten nautin keväästä, emäntä kiljui kaameasti jonkun kärpäsen lentelyä, minusta sitä pörriäistä oli kiva jahdata ja maistuihan tuo ihan hyvältä, kun sain sen vihdoin kiinni ja popsittua suuhuni. Dontsu-kolli katsoi kadehtien vierestä, mutta vain nopeat elävät ja saavat ne makoisimmat kärpäset :)

9.2.2011 Oi missä uusi kotini kera leikkikaverin on? Hoitopaikan vanhat kollit eivät ymmärrä leikkimistä, yksin saan juosta ja saalistaa. Olen kova koheltamaan ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, pyörin jaloissa huomiota kerjäten, monesti meinaa joku kompastua Mirjamiin. Mutta sehän olisi vaan kivaa, koska sitten pääsee puskemaan ja leikkimään kun kerran joku lattialle tulee lähelleni =)

Arkuutta ei näy missään, lapsetkin on mielestäni ihan kivoja, syliinkin suostun
tulemaan jos saan kovasti rapsutuksia. Haluan olla siellä missä tapahtuu ja muutkin ovat, läheisyyttä ja silityksiä en voi saada koskaan liikaa!

Pirteä ja vikkelä neitonen, en halua maata sohvalla koko päivää, kaipaan tekemistä ja lujaa juoksemista =)

31.1.2011 Mirjami on kuin koiranpentu, seuraa kaikkialle, pyörii jaloissa kerjäten rapsutuksia ja leikkikaveria. Sylissä on jo hetken rentoutuneena, ja haluaa olla siellä missä ihmisetkin. Hyppää sohvalle viereen nukkumaan päivisin ja pökkii päällään jos silityksiä ei meinaa muuten tulla. Jos et halua olla yksin esim. vessassa, tässä kiva kaveri seuraksi, unohdat vaan oven raolleen, niin neiti kurkkii kohta mihin jäit:)

2-vuotiasta poikaamme hän ei enää pahemmin arastele, vain jos tulee hurjasti juosten päin, niin pinkaisee pois alta. Lapset saavat silittää rauhallisesti eikä leikkien äänetkään karkoita häntä toiseen huoneeseen. Sohvalla makoili ja torkahteli, vaikka dublo-legoleikit olivat vieressä vauhdissa ja kolinaa kuului. Ja junaleikkiä oli jo pakko tulla viereen seuraamaan!

Kissa-kaveria hän kaipaa yhteisiin leikkeihin, meidän aikuiset kollit kun ei jaksa yhtyä juoksuun ja painiin, vaikka Mirjami yrittää heitä mukaan houkutella. Muutenkin kaikki kissat ovat päivät samoissa tiloissa ja ihan hyvin menee. Mirjami väistää jos tarvitsee ja kollit antavat kakaran olla ja mennä. Yhden yön ainakin neiti saa vielä nukkua itsekseen takkahuoneessa, sitten varmaan kokeillaan yhteistä yötä poikien kanssa, mä taidan nukkua sohvalla kaiken varalta.

Hampailla näykkäily on taakse jäänyttä, sen verran on “tapoja” opittu. Hiukan vielä voin raapaista kynsillä sohvan nurkkaa, vaikka kyllä nuo raapimispuutkin kivoja on.

Hirmuisen kivaa olisi löytää hänelle sellainen koti, jossa olisi nuori kissa hänelle kaveriksi. Joku joka ymmärtäisi leikkiä ja purkaa energiaa yhdessä…

28.1.2011: Mirjami rohkaistuu päivä päivältä enemmän, ja nyt tulee jo hakemaan omat rapsutuksensa ja hellyytensä, ihanaa! Kovasti hänkin haluaisi “talon puolelle”, mutta aristelee vielä meidän omia kolleja niin, että häntä saisi varmaan metsästää sänkyjen alta jos pääsisi livahtamaan ovesta. Leikkaus ei jättänyt onneksi suurempia traumoja, ja kaikki on mennyt hyvin, molemmat tytöt syövät hirmuisesti ja tuntuvat nauttivan elostaan ja olostaan. Mirjami alkaa jo tottua isomman perheen ihmisten ääniin, eikä säiky tuota 2-vuotiasta kuopustakaan enää hirmuisesti. Poika kyllä tietää, ettei Mirjamin lähelle saa mennä, eikä häntä saa häiritä. Miinan sylin kaipuusta saa poikakin osansa ja tykkää silitellä tyttöä. Näistä tytöistä Mirjamista ja Miinasta on kyllä niin paljon iloa ja lämpöä, että on suuri onni, että olemme saaneet tutustua heihin. Ikävä tulee olemaan suuri kun aikanaan lähtevät, mutta toiveissa on kuitenkin löytää molemmille vielä se ikioma perhe.

23.1.2011: Olen Mirjami noin 6-7-kk vanha ja hieman arempi kuin siskoni Miina, mutta rohkaistun ja uskallan luottaa ihmisiin päivä päivältä enemmän. Rauhallisessa tilassa uskaltaudun saalistamaan ja leikkimään Miinan kanssa jo hurjastikin ja rapsuttaa minua saa hetken aikaa, ja posken kohdalta kiitos. Kiipeily on alaani ja tutkin kaappien ylemmätkin hyllyt tarkasti,uteliaisuus on kova ja alkaa voittaa arkuuden, maailma odottaa tutkijaansa. Meidät on sisareni kanssa pelastettu erään eläinsuojeluprojektin yhteydessä Satakunnassa.

Turkkini on upean värinen, harmaata, tummempaa harmaata ja ihanina läiskinä punertavan ruskeaa siellä täällä. Ruokahaluni on hyvä ja sapuska kelpaa, muttei kuitenkaan liiaksi. Sisäsiisti tietysti olen, eikä hiekka lentele ympäriinsä, kuten eräillä on tapana. Olen siisti neiti, paitsi silloin kun haluan hyllylle ja tavarat ovat tiellä, ne vaan täytyy tiputtaa jos en muuten mahdu mukaan.

Tarvitsen uudelta kodilta aluksi rauhaa totutella paikkoihin ja hajuihin, sekä mielellään kissa-kaverin, siskoni Miinan tai muun seurallisen kaverin. Sillä kun rohkeus taas voittaa, haluan saalistaa ja leikkiä ja nauttia toisen kisun seurasta, yksin olen hiukan hukassa ja miuku-mauku kuuluu kauniilla äänelläni etsiessäni kaveriani.

Miina ja Mirjami ovat kotihoidossa Porissa.

KULUKORVAUS leikatusta kissasta on 120€. Kulukorvauksella kissa on saanut matolääkkeet, ulkoloishäädön, perusrokotukset ja tunnistemikrosirun.