Miinu

08/2014 (arvioitu)

Alkuperä: Suomi

2.6.2018

Miinu odottelee innokkaan& hurjasti kehräten edelleen loppuelämän kotia, jossa hellyydestä ei olisi puutetta ja jossa riittäisi rapsuttajia & leikittäjiä. Ihannetilanne olisi muuttaa tietysti monivuotisen parhaan kaverinsa Milliksen kanssa yhdessä, mutta koti jossa olisi kiltti kissakaveri kävisi myös.

22.3.2018

Kun Miinu muutti nykyiseen hoitopaikkaansa, siitä kuoriutui muutaman päivän lymyämisen jälkeen utelias ”joka paikan höylä”.  Tämä herkkuja rakastava köllöttäjä seurailee mielellään kotihoitajaa huoneesta toiseen ja osallistuu kaikkiin kodin puuhasteluihin. Silloin tällöin Miinu antautuu rapsuteltavaksi ja kehrää kuin nelitahtimoottori. Keppilelu on Miinun suosikki ja  iltaisin on kiva juosta pientä rallia kissakaverin kanssa.

Kovia ääniä ja vieraita ihmisiä Miinu vielä vähän ujostelee ja pysyttelee tällöin sivummalla tilannetta tarkkaillen.  Mutta kun tarjolla on rauhallinen ympäristö ja hieman aikaa, luottamus uuden kodin ihmisystäviin rakentuu ja Miinusta saa epäilemättä hurmaavan kissakaverin. Uudessa kodissa on hyvä olla aikaisempaa kissakokemusta, sillä varsinkin hoitotoimenpiteitä pitää vielä neitosten kanssa harjoitella.

Miinu etsii kotia jossa olisi kiltti tyttökissa kaverina tai yhdessä bestiksensä Milliksen kanssa.

 

VANHEMPIA TIETOJA MIINUN (ent. Mielikki)  MATKASTA:

6.9.2015 Miinasta tuli hetimiten Miinu ja sen nimen hän hyvin tunnistaa. Miinu 1 v. ja Millis 2 v. on kyllä aikamoisen hurja riehujakaksikko, kun sille päälle sattuvat. Päivittäin useita kertoja käydään rajut painimatsit ja hurjat takaa-ajot ympäri kämppää. Minä ja kisuvanhukset pysytellään tuolloin viisaasti poissa riehuntareitiltä. Noiden kahden riehuntoja on kyllä hauska katsella, olen monet naurut nauranut. Olen monesti noita kahta katsellessani ajatellut, että kävipä hyvin, että Millis sai noi mieleisen kaverin Miinusta:) Miinu on myös kovin osallistuvainen kissa, on mielellään joka paikassa ja touhussani mukana vieläkin, jos ei ole painimatsit menossa. Keittöhommissa, siivouksesssa ja hampaiden harjauksessa. Alkukesästä toteutui pitkään haaveilemani kissojen ulkoilutarhan, kun teetätin terassistani turvallisen ja kivan oleskelutilan kissoille. Toki se yhä on myös minun ‘ulkoilutarhani’, eli vietämme siellä paljon aikaa yhdessä. Kisut on viihtyneet siellä tosi hyvin; käynti ulkoilutarhaan on suoraan terassin ovesta olohuoneesta, tilaa on reilut 20 m2, mukavia kiipeily- ja löhöilytasoja (lisää sisustusta luvassa ensi kesänä) ja ihan vieressä aukeavalla pihallani paljon pensaita ja puita, ulkoilutarhassa myös nyt kesäkukkia, joten ötököitäkin riittää. Linnut viihtyvät pihallani hyvin ja pari oravaa vierailee säännöllisesti, joten ‘aksonia’ ja katseltavaa riittää. On se vaan ihanaa, kun voi aamuisin ensimmäiseksi avata terassin oven ja päästää kisut ‘apinatarhaan’. Tämän nimen se sai, koska Millis ja Miinu testailevat aika-ajoin muovitettujen teräsverkkojen kestävyyttä kiipeilemällä ja leikkimallä kissamakeja:)

Miinu on jaksanut olla koko kesän kovin innoissaan tarhasta, sen kärpäsistä yms. ötököistä, jotka mahtuvat verkon rei’istä tarhaan tulemaan. Hän on myös ekana aamuisin jonossa terassin oven edessä, kun alan kömpiä sängystä ylös. Eikä pienet vesisateetkaan haittaa, kun suurin osa ulkoilutarhaa on katettu valokatteella, pienempi osa on verkkokattoa. Miinu on hienosti myös antanut vanhoille kisuille tilaa, alun pienen ‘härnäämisen’ jälkeen. Ilmeisesti on tähän mennessä todennut, että vain Millistä kannattaa pyytää leikkimään. Ruoka uppoaa ihan hyvin, kunhan on vain oikeaa laatua ja merkkiä:) Yöllä jossain vaiheessa Miinu kömpii sänkyyni, Milliksen viereen ja yhdessä he nukkuvat usein polvitaipeissani. Myös vanhukset ovat osan yötä sängyssäni, joten välillä tuppaa olemaan vähän ahdasta… Paljon terveisiä meiltä kaikilta; täällä pyyhkii hyvin!

***

21.1.2015 Mielikki eli Pikku-Kitler on löytänyt kesyn kissan itsestään ja on oppinut kehräämään. Silittää saa lähes aina, mutta välillä pitää varmuuden vuoksi luikahtaa kauemmaksi tuumimaan tilannetta. Ruoka maistuu Mielikille loistavasti ja suurinta herkkua ovat raa’at kanankaulat, jotka syödään piilossa muilta murinan saattelemana. Mielikki on leikkisä tyttö, joka pitää veljensä Hermanin liikkeessä hurjilla takaa-ajoilla ja painileikeillä. Ihan vielä Mielikki ei ole täysin kesy, mutta hyvin lähellä jo ollaan.

4.1.2015 Mielikki on rohkaistunut kovasti! Se tulee itse siliteltäväksi, kehräämään ja puskemaan ruoka-aikaan ja syliinkin saa nostaa jo hetkiseksi. Ruoka-ajan ulkopuolella ei silitykset ihan niin paljoa vielä maistu ja silloin saatetaan ihan varmuuden vuoksi poistua paikalta. Mielikki on kiinnostunut kaikesta liikkuvasta ja seuraileekin ikkunasta ulkomaailman tapahtumia ja on aina valmis saalistusleikkeihin. Olisi hyvä, jos uudessa kodissa olisi odottamassa kesy kissa, joka näyttäisi mallia Mielikille miten ihmisten kanssa ollaan.

19.11.2014 Mielikki on topakka tyttö, joka ei jää kakkoseksi painileikeissä isommille adoptioveljille. Se on elänyt elämänsä ensikuukaudet ilman riittäviä ihmiskontakteja, joten sen kesytysprosessi on vielä kesken. Mielikki on onneksi hyvin motivoitavissa ruoalla ja leikkimisellä, ja pikkuhiljaa opetellaan että ihminen onkin ihan kiva juttu.

Olli, Herman ja Mielikki saapuivat Satakunnan suunnalta pääkaupunkiseudelle etsimään kotia.