22.12.2019 Manu sai loppuelämän kodin perheestä, jossa asustelee myös toinen nuori poikakissa leikkikaveriksi.
30.12.2019
Ensimmäisen viikon kuulumisia uudesta kodista:
“Viikko on vierähtänyt Manulla uudessa kodissa kivasti, ja on kyllä löytynyt seurallinen ja hellyyden kipeä kisu, silitykset ja rapsuttelut kelpaa koko perheeltä. Leikkiessä on kynnet nähty, ja Manu nauttii kuramaton raapimisesta, ongelmia ei ole siis näidenkään kanssa ollut ☺️
Aluksi kylpyhuone ja sauna oli Manun omaa valtakuntaa, jossa vietettiin aikaa yhdessä hajuja vaihdellen. Muutaman päivän kuluttua kissat tapasivat, ja Manu olikin rohkea kontaktin ottaja. Meidän toinen kissa Täplä oli yllättävän arka ja pelokas alkuun, mutta rohkeutta on tullut lisää rauhassa totutellessa. Pari kertaa on murina ja väijyntä pitänyt keskeyttää, kerran kissat ehti painiin asti, mutta se taisikin olla se ratkaiseva, että Täplä ei enää luiki karkuun.
Toistaiseksi kissoja ei ole jätetty kahdestaan samaan tilaan, yöt ja meidän poissaolot on erilliset tilat. Tänään jo söivät aamuruuat metrin etäisyydellä toisistaan ja illan viettivät saman sohvan eri päädyissä. “
***
Manu on komea ja seurallinen poika, joka rakastaa ihmisiä täysin sydämin.
9.12.2019
Manu on erittäin sosiaalinen ja ihmisrakas pikku pörisijä. Sijaiskodissa hän ei arkaillut päivääkään, vaan oli heti valmis tutustumaan koko perheeseen. Manu pitää leikkimisestä paljon ja silmät innosta kiiluen eläytyy menoon. Ihmisen kannalta parhaat lelut ovat toistaiseksi ainakin isokokoisia tai pitkävartisia; Manu kun ei vielä ymmärrä ettei ihmiseen voi käydä kiinni kynsin ja hampain. Tämän vuoksi Manu ei sovi pikkulapsiperheen kissaksi.
Manu antaa käsitellä itseään nätisti, eläinlääkärikäynnillä ainoa haaste oli stetoskoopilla kuuntelu; Manu kun ei voinut olla hetkeäkään kehräämättä. Manu viettää aikaa mielellään ihmisten kanssa; hän on hurja puskemaan, ja käpertyy mieluusti kainaloon nokosille. Ajoittain Manulla on vielä hakusessa kotikissana olemisen salat, varmaankin, koska hänellä ei ole ollut rakastavaa kotia, missä niitä olisi oppinut. Fiksuna poikana Manu kuitenkin oppii asiat nopeasti. Sijaiskodissa Manun alkupäivien haasteet liittyivät laatikkokäyttäytymiseen. Hän ei aivan ymmärtänyt että tarpeita ei saa tehdä hiekkalaatikon viereen tai esim. sanomalehtikasaan. Nämä asiat kuitenkin onneksi korjaantuivat varsin pian, ja nyt Manu on täysin sisäsiisti.
Manu voisi muuttaa omaan kotiin kiltin, rennon ja leikkisän kissan kaveriksi. Vaihtoehtoisesti Manu myös pärjäisi ainoana kissana, kunhan ihmisseuraa olisi tarjolla suurimman osan päivästä ja lisäksi kotoa löytyisi muita virikkeitä, kuten ulkotarha tai lasitettu parveke. Manun uudella kodilla olisi hyvä olla jonkin verran aiempaa kokemusta kissoista, jotta poika saisi tarvittavaa ohjausta esimerkiksi leikkimisessä ilmenevään kynsien ja hampaiden käyttöön.
