Hurina (nyk. Leepu)

26.1.2009 HURINA JA ISKO ISOMIELI MUUTTIVAT YHDESSÄ OMAAN KOTIIN HELSINKIIN

****

KUULUMISIA omasta kodista:

26.1.2010 Moi, tänään on meillä tärkeä päivä, koska nyt on kulunut vuosi siitä kun rakkaat kisupoikamme muuttivat tänne. Samalla tuli mieleen, että paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun edellisen kerran kirjoittelin kuulumisia. Tässä siis nyt pientä päivitystä. Tänään juhlistimme vuosipäivää tarjoamalla kissoille herkkuaterian (raakaa naudanlihaa, keitettyä seitiä ja koristeena kissan nameja). Tämä maistuikin molemmille todella hyvin, mutta kaiken ruoan kanssa asia ei ole näin.

Vuoden aikana on selvästi tullut esiin poikien erilaiset ruokailutavat. Ismolle maistuu melkein mikä vaan. Välillä tuntuukin, että Ismolla on pohjaton vatsa ja koko ajan nälkä. Leepu taas on melko nirso kissa, joka syö vain tarkkaan valikoituja lempiruokiaan. Ismon vatsa onkin suuren ruokahalun seurauksena pyöristynyt niin, että joudumme sen syömisiä hiukan rajoittamaan kun taas Leepu on pysynyt oikein sopusuhtaisena kisupoikana.

Alkuaikojen arkuus on vähitellen kadonnut, ja nykyään kissat tulevat reippaasti
tervehtimään myös vieraitamme. Ismolla on oma persoonallinen tyylinsä tutustua
uusiin ihmisiin: aina ensimmäisenä tarkistetaan vieraan sukat vähintään
haistelemalla ja usein niitä pitää hiukan myös maistaa. :) Sylikissoja näistä kahdesta ei ole tullut, mutta muuten pojat ovat todella seurallisia. Varsinkin aamuisin ja silloin kun tulemme töistä/koulusta kotiin, tulevat molemmat innokkaina kehräämään, puskemaan ja pyytämään silityksiä. Erityisesti Ismo myös nukkuu mielellään öisin meidän kanssamme samassa sängyssä. Molemmat ovat todella innokkaita leikkimään sekä yhdessä että yksin, ja välillä täällä saa tosissaan varoa ettei törmää hirmuvauhdilla juokseviin ja hyppiviin kissoihin. ;)

Kuten edellisissä kuulumisissa kirjoittelin, sairastelivat pojat valitettavasti
jonkin verran parin ensimmäisen kuukauden aikana. Tämän jälkeen molemmat ovat
onneksi pysyneet terveinä. Joulukuussa kävimme uusimassa rokotukset ja silloin myös eläinlääkäri totesi kissat täysin terveiksi. Lääkäri myös sanoi, ettei viime keväänä mainittua herpeksen mahdollisuutta tarvitse stressata nyt, kun kissat ovat pysyneet näin terveinä. Haluaisimme kovasti jossain vaiheessä päästää pojat tapaamaan myös toisia kissoja, ja lääkärin mukaan sille ei ole mitään estettä. Haaveilemme myös siitä, että saisimme kissat totutettua valjaisiin ja voisimme viedä ne kesällä ulkoilemaan. Aikuisten kissojen totuttaminen valjaisiin on kuitenkin osoittautunut hiukan hankalaksi, mutta jatkamme harjoittelua. :)

Meillä siis sujuu täällä oikein mukavasti ja iloisina odottelemme kesää!
Liitteenä vielä yksi uusi kuva Leepusta ja Ismosta.

Terveisin,
Sanna, Miku, Ismo & Leepu

26.5.2009 Moikka, onpas aika mennyt nopeasti, tänään on kulunut tasan 4 kuukautta siitä kun haimme Hurinan ja Isko Isomielen uuteen kotiin. Meillä kisut saivat myös uudet nimet: Hurinasta tuli Leepu (tämän nimen olimme sille valinneet jo etukäteen) ja Iskoa aloimme lähes huomaamatta kutsua Ismoksi ja Ismo sen nimeksi sitten jäi. Kissat olivat olleet eri hoitopaikoissa ja eivät siis tunteneet toisiaan ennen meille tuloaan. Mitään tappeluita ei missään vaiheessa ollut ja alkuaikojen pienen ujostelun jälkeen pojista on tullut todella hyvät kaverukset.

Alussa molemmat olivat melko arkoja ja pikkuhiljaa muuttuivat rohkeammiksi ja
alkoivat tottua sekä meihin että uuteen kotiinsa. Edelleenkään kumpikaan ei tule
syliin, mutta muuten pojat kyllä tuntuvat kiintyneen meihin. Huomiota ja silittelyä kyllä pyydetään ja mielellään kisut tulevat myös viereen sänkyyn lepäilemään tai kanssamme sohvalle telkkaria katsomaan. Todella suuri muutos on tapahtunut varsinkin Ismossa. Meille sanottiin noudettaessa, että se on lähinnä rauhallinen sylikissa eikä erityisimmin leiki. Ei kuitenkaan mennyt kuin muutama päivä meillä kun Ismo Leepun innoittamana alkoi innostua leikkimisestäkin. Nykyään molemmilla pojilla on täällä kunnon vauhti päällä kun juostaan yhdessä ja erikseen ympäri asuntoa. Molempien suosikkeja ovat pienet hiirilelut ja niitä olemmekin hankkineet monia, koska ne niin helposti katoavat esim. sohvan tai jääkaapin alle. Myös kiipeilypuu on kisuilla kovassa käytössä. Vieraita ihmisiä pojat edelleen hiukan aristelevat ja tarvittaessa piiloutuvat sängyn alle odottelemaan vieraiden poistumista.

Hiukan ikävämpi asia on se, että eläinlääkärillä olemme joutuneet käymään useampia kertoja tämän kevään aikana. Helmikuussa rokotuksen yhteydessä tehdyssä
terveystarkastuksessa lääkäri huomasi, että molempien hengitysäänet olivat
korostuneet. Silloin lääkäri sanoi, että riittää kun seuraamme poikien vointia.
Leepu alkoi kuitenkin vaikuttaa hiukan kipeämmältä ja edessä oli uusi vierailu ja tällä kertaa myös eri lääkärille. Tämän lääkärin diagnoosi oli keuhkoputkentulehdus molemmilla ja kotiinviemisiksi saimme antibioottikuurit. Huhtikuussa kisuilla alkoi olla taas samanlaisia oireita ja jälleen ne joutuivat antibioottikuurille. Viime viikolla kävimme uudestaan lääkärillä perusteellisemmissa tutkimuksissa. Pojilta otettiin verikokeet ja FeLV- ja FIV-testit. Testeissä ei näkynyt mitään poikkeavaa. Tämä oli tietenkin meille suuri helpotus, mutta lääkärin mukaan poikien toistuvat oireet viittaavat kuitenkin herpesvirukseen. Ohjeeksi saimme sen, että herpes pysyy parhaiten kurissa rakkaudella ja hyvällä hoidolla tasapainoisessa, stressittömässä kodissa. Todella pirteitä ja leikkisiä pojat ovat koko ajan olleet ja myös ruoka maistuu. Mitään pahempia oireita niillä ei onneksi ole ollut ja toivotaan, että näin myös jatkuu.

Hauskaa on ollut seurata kuinka erilaisia nämäkin kaksi kissaa ovat.. Leepu on
pojista pienempi ja ketterämpi. Sillä onkin tapana hyppiä korkeimpiin mahdollisiin paikkoihin mitä kotoa vaan löytyy. On aivan normaalia löytää pikkukissa korkean hyllyn tai keittiön yläkaappien päältä. Ismo ei yhtä korkealle pääse, tiskipöytä tai ikkunalauta riittää. Ismo onkin erikoistunut pahvien ja paperien uudelleenmuotoiluun. Pahvilaatikosta lähtee nopeasti muutama pala pois ja myös sanomalehdet luetaan perusteellisesti. Yksi molempien yhteinen huvi on vedellä leikkiminen. Kun hanasta valuttaa vettä, kumpikin kisu tulee viereen ihmettelemään ja kokeilee vettä tassuilla ja yrittää suulla haukata valuvaa vettä. Eikä yhtään haittaa vaikka samalla vähän kastutaankin.

Kokonaisuutena kulunut aika on ollut aivan ihanaa ja olemme olleet todella
tyytyväisiä pieniin kisupoikiimme. Liitteenä vielä muutama kuva poikien
puuhasteluista.

Kesäisin terveisin,
Sanna, Miku, Ismo & Leepu

****

UROS, noin 4,5-5kk (tammikuussa 2009)

12.1.2009 Onpas ihmeellistä ettei tämä pikkukissa ole vieläkään löytänyt omaa rakastavaa kotia, vaikka on kaikin puolin mukava pikkukatti.

24.11.2008 Pieni Hurina koki kovia auton moottorissa, mutta odottaa nyt omaan kotiin pääsyä hoitopaikassa Tallinnassa.

Kertomus Tallinnasta: Pikku retkeilijä saapui paikalle auton mootorissa- karjui hurjasti ja oli niin kauhissaan ettemme saaneet sitä irti. Ihme, että selvisi elossa, vain viikset ja kulmat paloivat. Luonnolta hiljainen ja rauhallinen.

KULUKORVAUS kissasta on 100€. Kulukorvauksella kissa on saanut matolääkkeet, rabiesrokotuksen, perusrokotukset ja tunnistemikrosirun sekä sille on tehty sienitesti. Kissalla on oma virallinen eu-passi josta toimenpiteet käyvät ilmi.