Densha (nyk. Salama)

24.9.2020 (arvioitu)

Alkuperä: Suomi

26.2.2021 Densha muutti siskonsa Toorin kanssa uuteen, loppuelämän kotiin.

***

Densha on kaunis, pieni pantteri, jonka lempileikkeihin kuuluu muun muassa leluhiirten uittaminen vesikipoissa.

4.2.2021

Emme toistaiseksi ota Denshasta enempää kyselyitä vastaan.

2.2.2021

Denshan ja sen sisarusten Toorin ja Michin elämä alkoi karulla tavalla. Kolmikon emo jäi auton alle, ja pikkuiset siskokset toimitettiin löytöeläintaloon. Sieltä kolmikko siirtyi Rekku Rescuelle kotihoitoon. Pentujen hoitamisessa oli aluksi paljon työtä, sillä heiltä löytyi koko litania terveysongelmia: matoja, korvapunkkeja, väiveitä ja märkiviä silmiä. Onneksi lääkintä ja intensiivinen hoiva auttoivat, ja pentujen terveydentila koheni. Pikkuhiljaa kisanpennut antoivat kotihoitajilleen anteeksi jatkuvan lääkkeiden annon.

Densha oli kotihoitoon tullessaan pentueen suurin ja tervein jäsen. Denshan tapana oli tulla ja jyrätä silkalla massallaan sisarukset, jotka yrittivät syödä ja leikkiä. Iän myötä fyysinen ero on pienentynyt. Denshan paras ystävä on sen sisko Toori. Ne etsivätkin kotia yhdessä. Yleensä Densha on jossain käsivarren päässä; lähellä, mutta kuitenkin “turvallisen” etäisyyden päässä. Densha tuntuu teeskentelevän, ettei halua huomiota, mutta kun sen nostaa syliin, se jää toviksi rapsultetavaksi. Purinakone tahto käynnistyä pienestäkin silityksestä.

Pennuilla oli pitkään flunssan oireita, ja niistä otettiin erilaisia flunssa- ja virustestejä. Eläinlääkäri totesi kuitenkin oireiden johtuvan todennäköisesti pölyävästä savihiekasta. Jatkossa pennuilla tulisi siis käyttää mahdollisimman pölyämätöntä hiekkaa.

Pennut ovat hyvin kiintyneitä kotihoitajiinsa, mutta koronan vuoksi vierailijoihin totuttamisessa on ollut ongelmia, joten tämä porukka ei välttämättä hurmaa ihmissosiaalisuudellaan ensikohtaamisella. Kaikki kolme kuitenkin rakastavat silityksiä ja huomiota, ja kehruukone käynnistyykin jokaisella jo pienestä kosketuksesta. Lisäksi pennut ovat hyvin kilttejä. Niillä ei ole tapana purra tai raapia ihmisiä edes leikkiessä, ja niillä on muutenkin varsin hellät otteet. Sijaiskodissa pennut ovat asuneet omassa huoneessaan, joten niiden uusissa kodeissa tulisi olla aikaa ja ymmärrystä vielä ajoittain ääniä ja äkkinäisiä liikkeitä ujosteleville pikkukissoille.

Emme luovuta pentuja ainoaksi kissaksi.