Camomilla (nyk. Milla)
Lisätty sivulle: 2006-12-30
Sukupuoli: naaras
Alkuperä: Viro
****
KUULUMISIA omasta kodista:
18.12.2006 Vienolle ja Millalle kuuluu edelleen oikein hyvää. Milla reipastuu päivä päivältä ja kerjää silityksiä ja rapsutuksia jopa enemmän kuin Vieno. Vieno taas on oma hulivili itsensä, välillä sentään rauhoittuu mamman kainalossa. Millan masuongelmatkin saatiin kuriin, kun tyttö siirrettiin ainakin toistaiseksi sensitivity control-ruokiin.
Parin päivän päästä lähdetään äitini luokse Joulun viettoon, mistä tuleekin Millan ensimmäinen kyläily, toivottavasti kaikki menee hyvin eikä Milla stressaa liikoja. Vieno ainakin rakastaa olla äitini luona, kun on paljon tilaa ja koira kiusattavana (se ei haittaa ollenkaan, että koira on ainakin 5 kertaa Vienoa isompi). Koiraa tietysti käy hieman sääliksi kun on maailman rauhallisin luonteeltaan, eikä uskalla sanoa mitään hännänpäällä leikkivälle kissapedolle…
Elämä jatkuu siis riehuten, kehräten ja nukkuen (“ja syöden!”, lisää Milla)
Iloista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2007 kaikille!
Toivottavat Linda, Vieno ja Milla
Ps. Mukana muutama kuva ystävyksistä.
17.9.2006 Meillä täällä menee kaiken kaikkiaan oikein hyvin. Milla on huomattavasti rohkaistunut, ja antaa nyt jo silittää ja rapsuttaa ihan hyvin, kun rauhallisesti lähestyy. Ei väistele tieltä, vaan löhöilee keskellä olkkaria, välillä jopa maha kohti kattoa. Saa vaikka yli astua, eikä pelkää enää. Nostaa ei anna vieläkään. Muutaman kerran olen kokeillut eikä silloinkaan saa mitään “kynnet esille ja pakoon”-kohtausta, menee vaan pois paikalta muutaman metrin päähän. Vähän on ollut vatsavaivoja Millalla, oikeastaan alusta asti ollut vatsa aika löysällä. Mistään vesiripulista (tai edes ripulista ylipäätänsäkään) ei ole kuitenkaan onneksi kyse. Oltiin eläinlääkärissä rokotuksessa viikko sitten, ja nyt sitten eläinlääkärin ohjeesta muutaman viikon ajan kokeillaan ruokavalion muutoksilla saada parannusta, ja jos ei auta niin otetaan sitten ulostenäytteet yms. Rokotuskeikka sujui varsin hyvin, siellä Milla sitten turvasi minuun ja oli kuin mikäkin mammanmussukka, pysyi sylissäkin kiltisti. Syysterveisin Linda, Milla ja Vieno
9.5.2006 Tässä vielä toinenkin kuva, josta näkyykin että kisut tulevat nyt vallan mainiosti juttuun keskenään. Molemmat nukkuvat yönsä sängyssäni, ja kun olen osittain peiton alla (en ilmeisesti niin pelottava silloin) niin Milla antaa jo silittää ja rapsuttaa. Samoin välillä jos istun, niin kävelee monta kertaa ohitse kehräten ja antaa silittää. Mutta jos seisoen tulen lähemmäs niin säikkyy vielä. Aurinkoisia kesäpäiviä! t. Linda ja kisut
4.5.2006 Enpä malttanut olla mailailematta jo näin pian, kun meillä oli tuossa äsken niin kiva hetki kissojen kanssa. Leikittiin huiskan kanssa olohuoneen matolla ja leikin jälkeen jäivät kumpikin siihen viereeni makoilemaan. Eilen Vieno oli heti kovasti tutustumassa Millaan (lyhensin vähän nimeä, niin sopii paremmin suuhun), mutta Milla oli sen verran peloissaan, että sähisi ja murisi vain. Laitoin sitten Millan ihan omaan huoneeseen yötä varten, mutta eipä sekään ollut hyvä, itki ja raapi ovea, ja lopulta saikin ihan omin neuvoin oven auki. Annoin sitten olla, ja loppuyön molemmat nukkuivat; Vieno tyynyni vieressä ja Milla saunassa. Aamulla sitten Vieno saikin jo tulla haistelemaan ilman sähinöitä. Minua kohtaan Milla vielä on vähän epäluuloinen, mutta kun liikun rauhallisesti ei lähde karkuun, ja tulee välillä haistelemaankin. Silittää en itseasiassa ole vielä edes yrittänytkään. Hitaasti hyvä tulee. Tällä hetkellä yhteiselomme näyttää olevan siis hyvällä mallilla, toivotaan että kaikki jatkuu yhtä hyvin. Mukana tulee juuri äsken leikkihetken jälkeen nappaamani kuva, vähän kameran surina aiheutti epäluuloa (siitä nuo kisujen epäluuloiset katseet). Laittelen lisää kuulumisia taas ensi viikolla. Terveisin Linda, Vieno ja Milla
****
LEIKATTU Naaras, n. 10 kk
Camomilla tuli kotihoitoon Suomeen (Vantaalle) huhtikuun 2006 puolessa välissä sisarustensa (Caaleppi ja Canervo) kanssa, sillä tavallisen ulkonäkönsä takia pentuetta ei ollut kukaan halunnut. Ehkä nyt sisarukset saisivat paremmin ja nopeammin oman kodin joko yhdessä tai erikseen.
20.4.2006 Tämä C-kolmikko on tosiaan ainakin näin ensimmäisen viikon ollut melko arka, eilen pikkuhiljaa tultiin ruokakipolle vaikka olin huoneessa ja välillä käyvät katsomassa mitä puuhailen kun katselen hoitohuoneessa telkkaria tms. Camomilla ja Caaleppi ovat kuitenkin ne kolmikon reippaimmat ja ovat jo käyneet haistelemassa varovasti kättäni ja syöneet kädestä, vaikka vielä ei silitettäväksi ihan uskaltaneetkaan.
Kuvassa Camomilla pienenä, noin 3kk ikäisenä.
