Marraskuinen tarhamatka Tallinnaan ja Virumaalle
Ensimmäinen etappimme tällä reissulla oli Tallinnan tarha. Tarhalla on kotia etsiviä kissoja yli 300, joten veimme mukanamme lahjoituksena saatua kissanruokaa. Nälkäisiä suita riittää.
Tutustuimme muutamaan koiraan, jotka olivat pisimpään odotelleet kotia tarhalla. Ensimmäisenä remmin päähän pääsi iso ja pörröinen Darty. Dartylla riitti virtaa, joten teimmekin reippaan hölkkälenkin tarhan lähimaastossa. Muut koirat kiersimme hiukan kauempaa, sillä Darty ei muista nelijalkaisista välitä. Ihmisiä kohtaan Darty on sitäkin ystävällisempi.
Seuraavaksi pimenevässä illassa lenkille pääsi Preili, joka sai kesällä tarhalla pennut. Pennut ovat saaneet uudet kodit, mutta Preili yhä odottaa omaa kotia.
Preili on kaunis keskikoinen neitokainen, joka nauttii metsässä haistelusta ja kuoppien kaivamisesta. Ihastelimme Preilin kanssa auringonlaskua meren äärellä.
Seuraavana päivänä matkamme jatkui Virumaan tarhalle Rakvereen. Tarhalle päästyämme tyhjensimme auton lopuista lahjoituksista. Tällä kertaa veimme mukanamme pääsääntöisesti kissan- ja koiranruokaa.
Tarhalla riittikin vilskettä, sinne oli samalla viikolla saapunut kolme pientä koiranpentua. Pennut olivat löytyneet läheisestä metsästä, jonne joku oli ne hylännyt. Pennuilla arveltiin olevan ikää muutama kuukausi. Pennut olivat onneksi hyvinvoivan näköisiä ja reippaita.
Tarhalla odotti meitä myös jo tutuksi tullut Jaki. Häntä vimmatusti heiluen se otti meidät vastaan odottaen lenkillepääsyä. Jakin kanssa tarhalle tullutta Lakia oli onni potkaissut ja Lakille oli löytynyt oma eläkekoti. Jakille ei kotiehdokkaita ole ollut yhden yhtä, mutta toivo elää, että oma koti myös tälle hurmaavalle rouvalle vielä löytyisi.
Tutustuimme myös muutamaan tarhan uuteen asukkiin, jotka tulivatkin etsimään kotia myös Rekkujen kautta. Tuti on kaunis nuori ja arahko neito. Pikkuhiljaa Tuti on oppinut luottamaan ihmisiin, mutta on yhä uusia ihmisiä tavatessaan hiukan arka. Tutille olisi hyvä löytää oma koti mahdollisimman pian, jotta Tuti pääsisi turvallisesti opettelemaan koiramaailman taitoja omaan kotiin.
Lenkille pääsi myös komea musta Põmmu. Põmmu on viettänyt ulkokoiran elämää ketjun jatkona, mutta nyt Põmmun olisi aika päästä kodin lämpöön!
Põmmun ulkoilutuksen jälkeen meidän pitikin alkaa pakkailemaan kimpsuja ja kampsuja kasaan ja lähteä pikkuhiljaa kotimatkalle. Juuri kun olimme tekemässä lähtöä tarhan portista, sinne tuotiin pyyhkeeseen käärittynä pienen pieni kissanpentu, jonka sen tuonut pariskunta oli löytänyt pihalta yksikseen harhailemasta. Nyt pentu pääsi suojaan ja turvalliseen paikkaan odottelemaan uutta kotia.
Ehtisimme tulla pikavisiitille tarhalle vielä ennen joulua ja silloin saammekin ottaa mukaamme kotimatkalle jo vuoden verran tarhaelämää viettäneen Pruntsin, jolle on oma koti Suomessa tiedossa!
Tarhamatkaterveisin,