Blogi

15.1.2020

Kisuli pääsi mikrosirun avulla kotiin

Lemmikin tunnistemerkintä mikrosirulla on helppo ja edullinen tapa varmistaa, että kadonnut eläin saadaan takaisin kotiin.

Sastamalassa Pirkanmaalla asuva Kisuli-kissa oli kateissa kolme viikkoa loka−marraskuussa 2019, ennen kuin palautui takaisin omistajalleen, joka löydettiin mikrosirun rekisteröityjen tietojen avulla.

”Joka päivä odotin, jos Kisuli tänään tulisi kotiin. Kysymyksiä tulvi mieleen. Onko se jäänyt auton alle? Onko metsän peto napannut sen? Onko se sairastunut niin, ettei jaksa tulla kotiin? Pakkaspäiviäkin oli jo ollut. Kyselin lähialueelta havaintoja kissasta. Etsintäni ei kuitenkaan tuottanut tulosta, ja tilanne alkoi näyttää toivottomalta”, Kisulin omistaja kertoo.

Kolme viikkoa katoamisen jälkeen löytöeläinten vastaanottopaikasta soitettiin: ”Olemme sirutarkastuksen perusteella saaneet selville löytökissan omistajan ja puhelinnumeron, ja ne täsmäävät teidän tietoihinne.”

Vaikka oli jo myöhäinen ilta, Kisulin omistaja lähti heti hakemaan kissaa kotiin. Löytöeläintalossa odotti hyväkuntoinen, mutta pelokkaan oloinen kissa. Karkumatka oli ollut sille selvästi rankka ja stressaava kokemus.

Kisuli oli löydetty kolmen kilometrin päässä kotoaan. Luultavasti se oli pelästynyt alueella irrallaan liikkuvia koiria eikä ehkä olisi enää uskaltanut eikä löytänyt takaisin kotiin omin neuvoin.

Kisuli pääsi takaisin kotiin.

”Kun pääsimme kotiin, hätääntynyt naukuminen loppui ja Kisuli söi ensimmäiseksi kupillisen ruokaa”, omistaja kertoo. ”Sen jälkeen kissan käytöksessä tapahtui vielä selkeämpi muutos, kun se tajusi, että se on kotona. Kisuli alkoi kehrätä, eikä riemulla tahtonut olla rajoja. Se puski ja kieppui ympärilläni. Halauksia ja silityksiä riitti molemmin puolin.”

”Tämä oli ensimmäinen kokemukseni mikrosirun vaikuttavuudesta. Tuskin olisin saanut Kisulia takaisin, jos en olisi siruttanut sitä eläinlääkärillä. Suosittelen, että kaikki kissanomistajat hankkivat kissalleen sirun. Minun tapauksessani se kannatti. Meille tuli joulu jo marraskuussa.”

Kissojen sirutus vielä liian harvinaista

Suurin osa Suomessa asuvista koirista on tunnistemerkitty mikrosirulla, mutta kissojen mikrosiruttaminen on meillä vielä harvinaisempaa. Mikrosiru on kuitenkin halpa tapa huolehtia, että löytökissan omistaja saadaan selville ja kissa pääsee takaisin kotiin. Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on mukana uudessa eläinlakiesityksessä, ja myös kissojen osalta se on kirjattu hallitusohjelmaan. Tavoitteena on muun muassa vähentää pentutehtailua ja eläinten hylkäämistä.

Rekisteröity mikrosiru on tarpeen sekä ulko- että sisäkissoille. (kuva Mia Raatikainen).

Mikrosirutus on helppo ja eläimelle yleensä lähes kivuton toimenpide, joka voidaan suorittaa eläinlääkärikäynnillä esimerkiksi rokotuksen tai sterilisaatio- tai kastraatioleikkauksen yhteydessä. Myös eläinsuojeluyhdistykset ja muut vastaavat toimijat järjestävät sirutuskampanjoita. Kun kissa on kerran sirutettu, säilyy sen tunnistemerkintä koko loppuelämän. Sirunlukulaitteita löytyy eläinlääkäriasemilta, löytöeläinten vastaanottopaikoista ja eläinsuojeluyhdistyksiltä.

Mikrosiru on noin riisinjyvän kokoinen kapseli, joka sisältää yksilöllisen numerosarjan. Tämä numerosarja ja omistajan tiedot tulee rekisteröidä tietokantaan, jonne tiedot on myös päivitettävä, jos yhteys- tai omistajatiedoissa tapahtuu muutoksia. Rekisteröimätön siru on hyödytön. Mikrosirutietoja ylläpidetään Suomessa neljässä eri rekisterissä: Kennelliiton rekisterissä koirille, Kissaliiton rekisterissä kissoille sekä molemmille tarkoitetuissa Turvasiru.fi- ja Siruhaku.fi-palveluissa.

Sirutus on helppo ja eläimelle lähes kivuton toimenpide. Useimmilla eläinsuojeluyhdistyksillä on koulutettuja siruttajia. Kuvassa yksi Rekku Rescuen siruttaja työssään (kuva Sanna Pudas).

Siru tarpeen myös sisäkissoille

Siruttaminen on tarpeellista sekä sisä- että ulkokissoille. Sisäkissa voi karata esimerkiksi avoinna olevasta ikkunasta tai kuljetuksen aikana kuljetuslaatikon kiinnikkeiden pettäessä, eikä sisäkissa karkuteille joutuessaan osaa kotiin. Ulkokissa taas voi kulkea kauaskin omalta pihalta tai jäädä esimerkiksi auton alle. Ulkokissa saatetaan myös ottaa talteen ja toimittaa löytöeläimenä suojaan, jos se liikkuu muualla kuin omistajansa pihapiirissä. Ulkoilevalla kissalla olisikin hyvä pitää myös turvalukollista pantaa, jossa on omistajan yhteystiedot.

Kissoja päätyy Suomessa löytöeläinten vastaanottopaikkoihin vuosittain noin 10 000. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton keväällä 2019 toteuttaman tutkimuksen mukaan löytökoirista 91 prosenttia haettiin takaisin kotiin, kun taas kissoista vain 26 ja muista lemmikkieläimistä 20 prosenttia palautui alkuperäiselle omistajalle. Suurin osa kissoista on karkuun päässeitä kotikissoja, joiden omistajaa ei tavoiteta.

Saara Kerttula
(blogiin haastateltu Kisuli-kissan omistajan lisäksi Rekku Rescuen varapuheenjohtaja Laura Pullia.)

Katso täältä Rekku Rescuen sirutuskampanjat.

Miljoona Mikrosirua -sirutuskampanja.

Kommentit

Comments: 0