Blogi

Kissan ymmärtäminen alkaa sen alkuperän ymmärtämisestä. Kesyyntyminen on muuttanut kissaa suhteellisen vähän, ja monet sen käyttäytymispiirteet pohjautuvat edelleen villikissan elämään.

Kotikissa on kesyyntynyt afrikkalaisesta villikissasta, joka on yksineläjä ja sietää aikuisia lajitovereitaan vain parittelun aikana. Se on saalistaja, mutta myös saaliseläin, jonka selviytyminen perustuu jatkuvaan valppaana oloon ja nopeaan piiloutumiseen.

Kesyyntymisprosessissa kissalle on kehittynyt kyky elää lähellä muita kissoja, mutta yhteiselämän sopuisuus määrittyy käytettävissä olevan tilan ja ravinnon mukaan. Jos tilaa ja ravintoa on runsaasti, kissat tulevat paremmin toimeen keskenään. Kilpailu resursseista taas johtaa helposti epäsopuun. Sosiaalisuus on osin geneettistä, osin opittua. Monelle kissalle vieras kissa on kuitenkin aina vihollinen, kunnes toisin todistetaan.

Kissa on sekä petoeläin että suurempien petojen saalis. Luonnossa kissaa uhkaavat esimerkiksi ketut, ilvekset, haukat, huuhkajat ja koirat.

Kissan on täytynyt selviytyäkseen olla aina valppaana ja valmiina puolustautumaan sekä vihamielisiä lajitovereita että isompia saalistajia vastaan. Sen vuoksi kissa voi rentoutua vain silloin, kun kokee ympäristönsä turvalliseksi. Ympäristön turvallisuus on edelleen kotikissalle tärkein henkistä hyvinvointia määrittävä tekijä.

Mieti, milloin tunnet olosi turvalliseksi? Itse sanoisin, että silloin, kun ympäristö on tuttu, tiedän mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan ja pystyn itse vaikuttamaan siihen. Sama pätee kissoihin, ja kissapsykologiassa näistä asioista käytetään termejä kontrollin- ja hallinnantunne. Luonnossa elävälle kissalle kykenemättömyys paeta uhkaa ja piiloutua on tarkoittanut kuolemaa. Sen vuoksi hallinnantunteen menetys saa monen kissan panikoitumaan.

Kissan turvallisuudentunteen perustan muodostaa mahdollisuus piiloutua. Piilopaikat ja niiden koskemattomuus ovat äärimmäisen tärkeitä myös nykyisille kotikissoille. Hyvä piilopaikka on sellainen, johon kissa pääsee muiden katseilta suojaan. Mieluiten hieman hämärä ja lattiatasoa korkeammalla. Piilopaikkoja on hyvä olla useita, ja kissalla tulee aina olla vapaa pääsy niihin. Avoimet ympäristöt, joissa on vaikea päästä suojaan muiden katseilta, tuntuvat kissoista pelottavilta. Kissat tahtovat lymyillä kasvillisuuden tai huonekalujen suojissa. Niinpä kissanomistaja saa mielellään sisustaa runsaalla kädellä, minimalismi ei ole kissan mieleen.

Kuljetuskoppaan laittaminen tarkoittaa kissalle yleensä hallinnantunteen menettämistä. Kuljetuskopassa ei pääse pakoon eikä piiloon. Siksi monet kissat eivät pidä kopasta. Kuljetuskoppaharjoittelu tulisikin tehdä siten, että kuljetuskopasta rakennetaan kissan mielessä turvapaikka ja kissalla on myös aina halutessaan mahdollisuus poistua sieltä. Valinnanvapaus tuo turvallisuutta.

Tuttu hajumaailma merkitsee kissoille enemmän kuin asioiden ulkonäkö. Kissat elävät hajujen maailmassa. Meidän ihmisten on usein vaikea ymmärtää tätä, koska kissoihin verrattuna meidän hajuaistimme on säälittävän huono. Koti on kissan mielestä turvallinen, kun siellä haisee tutulta: kissan omilta feromoneilta ja muilta hajumerkeiltä. Hajusteet, pesuaineet, suursiivous, uudet huonekalut, vieraat ihmiset ja uudet lemmikkieläimet rikkovat kaikki tuttua hajumaailmaa. Tututkaan kissat eivät välttämättä tunnista toisiaan, jos niiden haju on muuttunut esimerkiksi eläinlääkärikäynnin vuoksi. Kissanomistaja saa siis luvan kanssa laistaa koko kodin kaikenkattavasta suursiivouksesta. Kissat viihtyvät, kun huonekalut ja matot pysyvät ennallaan ja pöydänjaloissa ovat tallella niihin huolella hangatut hajumerkit. Mikäli muutoksia on välttämätöntä tehdä, kaikkea ei kannata muuttaa kerralla. Kissan on helpompi sopeutua muutoksiin, kun ainakin osa tutusta elämänpiiristä säilyy ennallaan.

Vieras kissa on monelle kissalle lähtökohtaisesti uhka, koska se haisee oudolta ja pelottavalta. Kissojen tutustuttaminen tehdään sen vuoksi hajujenvaihdon kautta. Kissat päästetään näkemään toisensa vasta yhteisen hajumaailman muodostuttua ja kun on varmistettu, että ne suhtautuvat toistensa hajuun rennon kiinnostuneesti.

Kissa on kontrollifriikki. Se haluaa tietää, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Päivittäiset rutiinit ovat sen vuoksi kissalle tärkeitä. Mitä stressiherkemmästä kissasta on kyse, sitä tiukemmin rutiineista ja säännöllisestä päivärytmistä kannattaa pitää kiinni. Rennot ja rohkeat kissat kestävät paremmin rutiinien muutoksia, mutta niillekin muutokset voivat aiheuttaa turhautumista, kun asiat eivät tapahdukaan kissan oletuksen mukaan.

Elämässä tulee aikoja, jolloin rutiinit väistämättä muuttuvat kuten työpaikanvaihdoksia, perheenlisäyksiä tai muita muutoksia elämänrytmissä tai perheen kokonpanossa. Silloin kissaa auttaa, kun ainakin osa rutiineista pyritään säilyttämään ennallaan ja muutokset tekemään asteittain. Esimerkiksi vauvan syntymä mullistaa monen kissan elämän. Tällöin kissan hoitorutiineita on hyvä siirtää jo odotusaikana sille osapuolelle, joka vauvan syntymän jälkeen tulee niistä eniten huolehtimaan.

Turvallisuudentunteeseen liittyy myös luottamus ihmisiin. Kissan luottamus voi olla vaikea saavuttaa, mutta se on helppoa rikkoa. Omistaja voi käytöksellään vaikuttaa suuresti kissan turvallisuudentunteeseen. Pakolla suoritetut hoitotoimenpiteet tai rankaisun käyttäminen rikkovat kissan ja omistajan välistä suhdetta. Rankaisuun tai pelotteluun perustuvia koulutusmenetelmiä ei tule käyttää kissan tai minkään muunkaan eläimen kanssa. Käsittely- ja hoitotoimenpiteet olisi hyvä opettaa kissalle positiivisen vahvistamisen eli palkitsemisen kautta jo etukäteen, hyvissä ajoin ennen kuin taitoja varsinaisesti tarvitaan. Jos pakkotoimia, esimerkiksi lääkitsemistä ei voida välttää, kannattaa luottamuspankkia täyttää sen vastapainoksi mukavilla yhteisillä asioilla kuten hellyyshetkillä, leikillä, aktivoinnilla ja tempputreenillä.

Ihmisen ja kissan yhdessäolon pitäisi aina perustua kissan vapaaseen tahtoon. Moni kissa ahdistuu syliin nostettaessa tai väkisin syliteltäessä. Parasta onkin antaa kissan tehdä aloite lähestymiseen. Sille voi ojentaa käden tai sormen nuuhkittavaksi ja sitten odottaa rauhassa vastausta. Jos kissa nuuhkimisen jälkeen puskee kättä, se on halukas jatkamaan kontaktia ja sitä voi silittää ja rapsuttaa hetken aikaa. Muutaman silityksen jälkeen kannattaa lopettaa ja odottaa, puskeeko kissa uudelleen kättä, ilmaisten sillä tavalla halunsa jatkaa hellyyshetkeä. Mikäli kissa kääntää päänsä pois tai poistuu paikalta, on toivetta kunnioitettava ja annettava kissan olla rauhassa. Kissa kyllä kertoo mitä se tahtoo, kun vaan malttaa kuunnella.

Positiivinen kouluttaminen opettaa kissalle, että se voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ympäristöönsä, mikä tukee hallinnantunnetta. Esimerkiksi tempputreeni on hieno tapa lisätä kissan vaikutusmahdollisuuksia. Kissa huomaa, että tekemällä jotain se saa opetettua omistajansa antamaan herkun, silityksen tai jotain muuta mukavaa. Tempputreeniä kannattaa harrastaa kaikkien kissojen kanssa, mutta erityisen hyödyllistä se on aroilla kissoilla tai elämän muutostilanteissa; aina kun on tarpeen tukea kissan turvallisuudentunnetta. Kissa tuntee olonsa turvalliseksi, kun se voi vaikuttaa elämäänsä.

Johanna Lankila
ELL, ISFM AdvCertFB

Johanna Lankila työskentelee Lemmikkieläinvastaanotto Eläinlääkäriin.com:issa Hämeenlinnassa. Hän hoitaa myös kissojen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia sekä vastaanotolla että kotikäynteinä.

Lisää Johannan kirjoituksia Kissan silmin-blogissa.