Villike (nyk. Vili Vilperi), Zonjan pentu

27.9.2019 Villikesta tuli koiraenkeli.

***

11/2006 Villike (nyk. Vili Vilperi) sai oman kodin Oulusta

***

Kuulumisia kodista:

12.1.2009 Terveisia Kuopiosta! Vili on elänyt/elää nyt hetkiä, jotka ovat hieman sekoittaneet poikuuden pään ja tulee vielä sekoittamaan lisää. Opintojeni vuoksi muutin Kuopioon neljäksi kuukaudeksi, aloitin heti 8 tunnin työpäivät ja sekös on ollut Vilistä ihan tyhmää ja tylsää, edelleen! Vili energisenä kaverini alkoi tekeen pientä tuhotyötä pienessä yksiössäni, nyt onneksi hieman vähentynyt kun kaksi kuukautta on mennyt muutosta. Lisäksi päivän aikana kertyvä energia purkautuu kun lähdetään lenkille:/ ja se ei ole yhtää mukavaa, vaan pelkkää raivoamista ja sekopäistä menoa.

Samoja koulutuskeinoja olen käyttänyt ja toiminut samalla lailla, mutta energiamäärä on niin valtava, että Vili ei pysty hillitseen itseään ollenkaan. Vilin ahdinkoa lisää se, että olemme joutuneet keskeyttämään agilityn ja tokon harrastamisen täällä Kuopiossa, kun eivät ottaneet minua mihinkään seuraan lyhyen asumisajan vuoksi, vaikka olisin maksanut kaikki maksut ja tehnyt talkootöitä yhtälailla kun muut. Hieman ihmetyttää kuopiolaiset koiraharrastajat, kun sanoivat, etteivät hyödy minusta mitenkään. Muutoinkaan täällä ei ole yksityisiä joille voisi koulutukseen mennä :( Aloitamme harrastuksemme uudestaan kun muutan takaisin Ouluun, toivottavasti se hieman auttaa viliä ja myös lepuuttaa minun hermoja ;)

No se mikä on sekoittanut Vilin päätä myös ja tulee vielä enemmän sekoittamaan on huhtikuussa syntyvä esikoislapsemme. Ilmeisesti Vili aistii jo nyt tulevan vauvan. Toivon, että kaikki menee hyvin vauvan synnyttyä, koska en mistään hinnasta halua luopua Vilistä. Täytyy kysellä jo ajoissa ammatti-ihmisten neuvoja asian suhteen, miten “ei lapsiin tottunut” koira totutetaan lapsiin. Ja kaiken tämän lisäksi muutamme Oulussa myös uuteen asuntoon. On siis koiralla rankat ajat ja en yhtään ihmettele, vaikka Vili reagoi näihin voimakkaasti! Parempaan päin kuitenkin koko ajan ollaan menossa :)

Kaiken kaikkiaan meillä menee kuitenkin oikein hyvin ja Vili on ihana koira, jolla energiaa riittää. Rakastaa ylikaiken agilityä ja muiden koirien seuraa. Ollaan käyty epävirallisissa agilitykilpailuissa, ja voittokin on tullut:) Vili on myös velmu, joka tekee kaikkensa, että saisi pöydältä varastettua ruokaa, kun on nyt ollut laihiksella kesästä asti;) Vili on kuin uusi koira, mutta vielä saisi vähän lähteä, ihan koiran oman hyvinvoinnin vuoksi. Vilin valtavat karvapallerot lattiallani ovat vähentyneet merkittävästi, kun ostin furminatorin itselleni – huippu ainakin meille!!! Vilivilpertti terkkuja, Anu, Sami ja Vili

26.5.2008 Kesäterveiset, Vilille on kastraation jälkeen tullut muutama ylinmääräinen kilo, joten nyt kesällä olemme yhdessä laihiksella:) Ihan hyvä vaan, niin omatkin liikakilot lähtevät lenkkeillessä. Enpä ole itse asiaan kiinnittänyt huomiota, mutta onneksi agilitykouluttajan asiasta mainitsi, kiitos siitä hänelle! Kesällä agility- ja tokoharjoitukset jäävät tauolle, mutta itsenäisesti kuitenkin treenaillaan. Vili on rauhoittunut paljon ja siitä alkaa tulemaan aikuinen. Tietenkin Vili on edelleen aktiivinen koira, mutta ylinmääräinen häsellys ja hösellys on jäänyt kokonaan pois.

Vilin hihnakäyttäytyminen on parantunut huomattavasti, mitä nyt välillä yrittää kiristää hihnaa, mutta rauhoittuu käskystä. Ihmisten vastaanottaminen ei ole enää niin riehakasta. Luoksetulemisessa on kuitenkin kehittymisen varaa: Vili ei välttämättä tule luokse käskystä, vaan yrittää leikkiä kissa-hiiri-leikkiä. Tulee kuitenkin luokse, jos ei huomioi leikkiyrityksiä, mutta toisten koirien läsnäollessa Vilin korvat ovat muurautuneet visusti kiinni. Tähän tarvitsenkin kouluttamisvinkkejä. Ilolla jatkan Vilin kanssa yhteistä taivalta, toivottavasti yhteisiä vuosia on useita. Hyvää kesää kaikille Anu ja Vili

18.2.2008 Terveiset kaikille lukijoille täältä Oulusta! Elämä Vilin kanssa on toiminnallista ja hauskaa, edelleen. Olemme aloittaneet tottelevaisuuskoulun ja agilityn harrastamisen. Tokossa olemme mölliryhmässä, siellä etenemme hitaasti, mutta varmasti. Vili ei helpoin mahdollinen toko-koira ole, mutta ahkeralla harjoittelulla tulostakin tulee:). Tokosta haemme enemmän vain aktiviteettia ja arkitottelevaisuutta, mutta agility on vienyt meidän molempien sydämet täysin. Agility on Vilin suosikki harrastus ja siinä olemmekin edistyneet enemmän. Kilpailu-ura voisi alkaa ensi syksynä, jos ei mutkia tulee matkaan :). Olemme molemmat koukussa agilityn tuomaan hauskuuteen, vauhdikkuuteen sekä haastavuuteen. Vili on adhd-koira, joka tarvitsee paljon aktiviteettia, joten näistä harrastuksista en koskaan luovu! Kannattaa seurata Vilin uraa, jos vaikka palkintojakin tulisi ;).

Vili on nyt vihdoin kastroitu, noin puolivuotta sitten. Vilin energisyyteen leikkaus ei ole vaikuttanut. Toisaalta Vilin korvat ovat puhdistuneet paksusta nöyhtästä ja kuulo on palautunut;). Vili alistuu eikä yritä pomottaa minua enää. Olen erittäin tyytyväinen leikkauspäätökseen, dominoivasta ja ärhentelevästä koirasta on tullut kiltti ja ihanan koira. Vilin heikkouksia ovat vielä toisten koirien ohittaminen lenkillä, luoksetuleminen (jos Vili on saanut esim. lelun itselleen) sekä ihmisten vastaanottaminen (Vili ottaa vieraat vastaan “tuolit ja pöydät kaatuilee” meiningillä). Näitä harjoitellaan ahkerasti, toivottavasti edistystä tapahtuu. Vili rakastaa muita koiria, kaikki yhtä energiset tuttavuudet ovat parhaita kavereita. Toisen koiran kanssa rymyäminen, kiehnääminen sekä narttujen härnääminen on Vilin mielestä erityisen kivaa. Tiettyjä uroksia kohtaa Vili on aggressiivinen, etenkin sellaisia uroksia kohtaan, jotka yrittävät hyppiä Vilin päälle. Tällöin saattaa syntyä oikea tappelu, joten olen erittäin varovainen kenen uroksen kanssa päästän Vilin leikkimään. Kaikki kuitenkin sujuu hyvin, jos uros jättää Vilin pyllyn rauhaan:).

Elämä täällä siis sujuu hyvin. Yksinolo onnistuu ja tuhoaminen on loppunut, mitä nyt joskus pitää jyrsiä kirjeiden nurkkia :). Kunhan olen saanut opintoni päätöksen ja vaihtamaan asunnon isommaksi, kenties kaupungista pois, tulee Vili saamaan koirakaverin. Kaikille oikein hyvää alkanutta kevättä ja kokeilkaa koiranne kanssa erilaisia harrastuksia, se lähentää erityisesti koiran ja omistajan välistä vuorovaikutusta! Terveisin Anu ja Vili tuulisesta Oulusta

2.5.2007 Vilin kanssa elämä alkaa normalisoitua, vihdoinkin:). Enää ei tehdä tarpeita sisälle laisinkaan sekä ilmanaikoinen räyhääminen ja uhmaaminen mua kohtaan on loppumassa. Välillä pitää vielä yrittää pomottaa mua, mutta komentamisen myötä lopettaa heti. Ei tämä helppoa ole ollut näin ensimmäiseksi koiraksi; välillä on tullut itku silmään, että mä en jaksa, mutta sinnikkyys kannatti. Nyt on ainakin kokemusta kovapäisistä koirista:).

Vili on aivan ihana koira, rakastaa ihmisiä ja niiden antamia hellyydenosoituksia. Jakaa myös omaa rakkauttaan ihmisiä kohtaan pusuttelulla. Poika on kaikkiruokainen, jopa erilaiset vihannekset uppoavat. Tämä on helpottanut kouluttamista huomattavasti. Ollaan osallistuttu tokon alkeiskurssille tänä keväänä. Hyvin on mennyt ja ollaan myös opittu uusia asioita. Kaikki onnistuu siellä, mutta niiden noudattaminen muualla on vielä työn alla mm. toisten koirien ohittaminen nätisti, hihnakäyttäytyminen ja luoksetulo. Siis lisää harjoitusta tarvitaan:). Onneksi opiskelukiireet vähenevät niin pystyy täysin panostamaan Viliin.

Lisäksi vieraiden vastaanottamisessa on harjoittamista, sillä vieraita tullessa Vili häseltää ja höseltää eikä anna vieraiden olla rauhassa. Vili onkin saanut diagnoosin ja uuden nimen, ADHD-Vili:) Energiaa löytys vaikka muille jakaa; tämä välillä ärsyttää myös muita koiria. Muuten kyllä on kehittynyt valtavasti, sillä Vili on erittäin nopea oppimaan ja älykäs koira. Yksinolo onnistuu. Vili onkin ollut pitkiä aikoja yksin, tuolloin ei ole tehnyt tarpeita sisälle eikä tuhonnut mitään suurempaa. Vili rakastaa koirakaverin Rapen leikkiseuraa, auton kyytiä sekä keppi- ja etsileikkiä. Frisbeellä leikkimistä ja pyörällä ajoa ollaan myös harjoiteltu, vaikuttaa Vilistä oikein kivalle! Aktiivinen koira siis, joka rakastaa kaikkee puuhailua. Vilistä on kasvanut iso mies. Kasvun myötä Vilistä voi päätellä, että veressä on saksanpaimenkoiraa sekä jotain laikaa. Luultavasti muitakin rotuja Vilissä on, mutta nämä näkyvät kaikkein eniten ulkonäöstä. KAIKIN PUOLIN VALLOITTAVA KOIRA, JOLLA OMANLAINEN PERSOONA :)

PS. Olisi kiva tietää Vilin sisarusten luonteesta ja aktiivisuudesta. Olen miettinyt, että onko muilla pentueen koirilla esiintynyt erittäin dominoivan ja uhmakkaan koiran piirteitä?! Kevätterveisin, Anu ja Vili

25.4.2007 Lisätty kuvia

20.1.2007 Elämä täällä Oulussa Vilin kanssa on mennyt hyvin, vaikkakin pieni uhmaiän poikanen on valloittanut koirani;) Vili on kohta 5 kk. Vili on kasvanut valtavasti siitä kun se tuli meille marraskuun alussa! Vili on erittäin sosiaalinen sekä koiria että ihmisiä kohtaan. Kylläkin Vilissä näkyy dominoivan koiran piirteitä; toinen koira komentaa niin Vili komentaa takas ja jopa alistaa toisen koiran. Tätä dominointia on yrittänyt myös käyttää minuun ja etsinyt hieman asemaansa talossamme, mutta ammatti-ihmisten neuvojen avulla olen onnistunut pitämään johtajuuden itselläni.

Olemme ahkerasti opetelleet perustottelevaisuutta ja Vili hallitseekin peruskäskyt. Hihnassa kulkeminen ja sivulla kulkeminen onnistuu vielä vain namujen avulla, joten harjoittelua tarvitaan. Koirien ohittaminen on vielä vaikeaa, kylläkin ihmisten ohittaminen onnistuu. Pääsimme toko:n alkeiskursille, joka alkaa maaliskuussa. Sitä odotan innolla! Vili on melkein sisäsiisti: tekee silloin tällöin pissan lehdelle kun tarve vaatii. Vili on kova merkkailemaan ulkona ja se onkin huvittavan näköistä kun tasapaino ei meinaa pysyä jalkaa nostaessa;). Vili rakastaa olla ulkona, varsinkin pakkaskeleissä lumihangessa möyriminen on ihanaa! Käymme joka päivä yhden tunnin lenkin normaalien pissalenkkien lisäksi. Energiaa riittää silti vielä jatkuvaan leluilla ja naapurin koiran Rapen kanssa leikkimiseen.

Nimi kertookin paljon koiran luonteessa: Vili vilperi:) Olemme opetelleet myös irtioloa, joka on onnistunut tähän mennessä hyvin! Autossa matkustaminen ja maailman seuraaminen ikkunoista on Vilin suosikki puuhia. Yksinolokin sujuu todella hyvin, mitä nyt joskus Vili on kukista tyhjentänyt mullat ja levittänyt ne pitkin asuntoa:) Ei kuitenkaan hauku eikä itke perään ja kukkamultien levittäminenkin on loppunut kun on muuta kivaa puuhaa yksinollessa. Aluksi minua hieman väsytti tuo Vilin uhmakkuus, mutta kun sain koirasta oikean otteen, on koiran kanssa eläminen helpottunut! Vili on erittäin herttainen ja ihana koira, kunhan ei anna sen hyppiä nenälle! Vili lähettää kaikille lukijoille märkiä pusuja sekä terkkuja sisaruksille ja Zonja äidille! Oikein hyvää talven jatkoa kaikille! Anu, Sami ja Vili Vilperi

***

Urospentu, noin 2 kk

30.11.2006 Villike (nykyisin Vili) tuli tänne pohjoiseen Ouluun kotihoitoon 5.11.2006. Menin yhdessä poikaystäväni kanssa satamaan hakemaan Viliä. Pitkän odotuksen jälkeen saimme lopulta koiran hoiviimme. Matkustimme junalla Ouluun ja matka meni todella hyvin. Sai tutustua muutamiin koirakavereihinkin, mutta pääasiallisesti nukkui koko matkan. Saavuttuamme kotiin Vili sai rauhassa tutustua uuteen ympäristöön. Oli aluksi hieman hämillään ja ikävöi ilmeisesti kavereitaan ja emoaan, mutta muutaman tunnin jälkeen oli onnellinen pikku veijari. Nyt tämän kuukauden aikana on sopeutunut todella hyvin tänne meille.

Ensimmäinen yö meni myös hyvin. Nukkui hyvin eikä itkenyt lainkaan. Seuraavana päivänä aloimme heti opettelemaan sisäsiisteyttä ja muita peruskoulutukseen liittyviä seikkoja. Vili on erittäin hyvä ja nopea oppija, mutta vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja aikaa. Osaa tehdä asiansa lehdelle, mutta vahinkoja vielä sattuu. Osaa muutamat peruskäskyt ja ottaa hvyin katsekontaktia. Aluksi talutushihnan kanssa oli pieniä ongelmia, sillä Vili ei pitänyt siitä ollenkaan, mutta muutaman päivän jälkeen tottui hihnan olemassaoloon. Vili on kova vetämään ja säntäilee sinne sun tänne hihnassa ollessaan, joten nyt harjoittelemmekin näitä asioita. Uskon, että tämän eteen pitää nähdä enemmän vaivaa, sillä Vilistä on tullut erittäin voimakas ja on erittäin kiinnostunut kaikista vastaantulevista hajuista, ihmistä ja toisista koirista.

Vili on kasvanut koko valtavasti. On nyt jo iso jässikkä, joka päivä päivältä vain kasvaa ja kasvaa. Vilillä on valtavat tassut ja hassut korvat. Toinen sojottaa tänne ja toinen sojottaa tuonne:)Ihmisissä se herättää hilpeyttä ja ihailua! Yhden viikon jälkeen aloimme myös opettelemaan yksinoloa. Pelkäsi älyttömästi sitä, miten Vili tulee pärjäämään yksin! Mutta kaikki meni hyvin. Koira ei ole suuria välitä vaikka jääkin yksin. Aluksi saattoi päästää muutaman itkun, mutta sekin loppui lyhyeen. Nyt vain jää ovella katsomaan lähtöämme. Olemme nyt harjoitelleet sitä, että on jää muutamiksi tunneiksi yksin ja nekin ovat menneet mainiosti. Naapureiden mukaan koirasta ei lähde äännähdystäkään. IHANAA!

Vilistä on tullut energinen ja villi vekara. Olen myös huomannut koirasta 3 vuotiaan lapsen uhmaikään liittyviä piirteitä. Tekee juuri sitä mitä ei saa tehdä, kokeilee rajojaan sekä leikkimielisesti ärhentelee, jos komennan tai kiellän. Täytyy sanoa, että Vilillä on aika paha uhmaikä, joten kovana on saanut olla, mutta pärjännyt olen :) Silti Vili on aivan ihana koira, joka rakastaa ihmisen seuraa ja silittelyjä sekä osaa hakea ihmiseltä huomiota positiivisella tavalla. Ihmisen lisäksi rakastaa ruokaa ylikaiken, no kukapa koira ei rakastaisi. Sosiaalinen ja temperamenttinen koira, josta on tullut kaikkien naapureiden lempparikoira :) Vili rakastaa olla ulkona ja lumi on erityisen ihana leikkikaveri. Piha-alueeltamma olemme saaneet muutaman koirakaverinkin: Maijan, Huldan ja Jeppen. Niiden kanssa on mukava temmeltää. Aikuiset koirat kuitenkin karttavat Viliä, koska eivät tykkää Vilin pentumaisuudesta. Eivät koskaan rähise Vilille, mutta juoksevat vikkelää karkuun.

Vili on ollut meillä nyt kuukauden päivät ja päädyin siihen, että Vili jää meille omaksi koiraksi, koska sopivaa kotia ei Vilille löytynyt. Vili on nyt jo kiintynyt meihin ja luulen, että myöhemmässä vaiheessa omistajan vaihto tulisi olemaan hankalaa. Näin parhaaksi, että Vili jää meille ja olen onnellinen päätöksestäni, luulen, että Vilikin on. Koiraa kohtaan oli reilua antaa sille oma rakastava koti. Nyt olemme menossa pentukouluun hakemaan lisää koulutusta, uusia kavereita sekä mukavia kokemuksia. Toivottavasti kaikki jatkossakin menee yhtä hyvin kuin nyt. Uskon siihen, onhan Vili kuitenkin niin reipas ja hyvä oppija. Terveisin Anu, Sami ja Vili

16.10.2006 Villike on urospentu, syntynyt 29.8.06. V2-pentujen emo on Zonja, joka tuli Viljandin tarhalle 8.4.2006. Lokakuussa Zonja ja pennut siirrettiin Pärnun tarhalle. V2-pentuja ovat Valloke, Valveke, Vellike, Velloke, Villeke, Villike, Villuke, Vilmake, Vilveke ja Vollike.