Selma (nyk. Viivi)

29.11.2018 Viivistä tuli koiraenkeli.

Viivi oli omistajan rakas elämänkumppani, nyt Viivi on haudattu pieneläinhautausmaalle.

***

9.4.2008 Viivi sai uuden kodin Imatralta.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

18.11.2016 Vivii on ehtiny asumaan useemmassa paikassa sen jälkeen kun sai uuden kodin Imatralta. 2009 (helmi-maaliskuussa) lähdettiin Viivin kanssa Turkuun kerrostaloon, jossa mielipaikkoja oli asuntoalueen vieressä oleva metsikkö ja kivenheiton päässä oleva iso koirapuisto. 2010 Palattiin Viivin kanssa takaisin itärajan tuntumaan Rautjärven pitäjille, jossa ei vietetty kuin pari kuukautta, mutta jonka aikana Viivi sai päivät pitkät viettää keskellä korpea vapaana juoksennellen ja jossa hää päätti aiheuttaa ainoat tuhot koko kotona oloaikana (tai ainakii tähä mennessä). Parin kuukauden pitäjillä olon jälkee muutettiin Viivin kanssa Imatralle ja takasin kerrostaloon (Jokaisessa kerrostalossa on ollu aina alkuun sama ongelma: Viivi haukkuu ikäväänsä, mutta näistäkin on selvitty).

2012 syksyllä muutettiin Viivin kanssa Ruokolahdelle omakotitaloon ja mukavan syrjässä olevassa paikassa oli taas mukava käyde metsässä vapaana juoksemassa. 2014 Tuli taas muutto Imatralle ja takaisin kerrostaloon, joka sijaitsi hyvien metsäreittien varrella ja viereinen tenniskenttä oli paras paikka ikinä, koska lähes joka lenkin aikana neiti kävi hakemassa verkon yli lyötyjä tennispalloja pusikoista kotiin viemiseksi. 2015 syksyllä Muutettiin jälleen opiskeluiden alkamisen takia. Tällä kertaa kouvolaan kerrostaloon pitkän pururadan viereen. Mukavin paikka tuntuu koirasta olevan tällä hetkellä iso metsikkö, joka kunta on erikseen merkannut koirille vapaaksi alueeksi. 2016 Siirryttiin kesäksi jälleen Rautjärven pitäjille töiden takia ja koko kesän vanha rouva sai temmeltää taas vapaana metsiköissä välill äkäyden sisällä syömässä. Ja onhan siellä yks nuori herra (9v), joka jaksaa innostua Viivistä joka kerta yhtä paljon ja käyttää aikansa leikittämällä koiraa. 2016 Siirryttiin takaisin Kouvolaan ja “arki” elämään.

Terveys on Viivillä ollut hyvä. Jos ei oteta huomioon 2015 syksyn sairastelua, jota kummastelin pitkän aikaa ja joulukuun lopussahan Viivillä sitten todettiinkin märkäkohtu, jonka seurauksena “hätä” leikkaus ja paranemishommiin. Viivi parani ihan uskomattoman nopeasti siitä leikkauksesta ja kevään korvilla oli jo täysissä voimissa. Tosin ruokavaliota piti sen jälkeen muuttaa, kun hormonitoiminta vissiin vähän alko tehä tepposia ja painoa tuli vähän ylimäärästä, mutta ruokavaliolla saatiin kuriin. Viivi ei edelleenkään siedä oikein muita koiria (ei ole ikinä sietänyt joitain yksittäistapauksia lukuunottamatta). Ainoat, joiden kanssa tulee todella hyvin toimeen on nuoret uroskoirat, jotka on helppo laittaa ruotuun.

Vaikka ikää alkaa olemaan ja se selkeesti alkaa hiukan painamaan niin terveenä on pysytty ja virtaa riittää edelleen vaikka kuinka paljon. Etenkin, kun pitäis alkaa suunnittelemaan nukkumista niin palloa pitää nakella vaikka kello olisi kuinka paljon :D Viivi tutustu 2011 Veneilyyn ja tottu ihan mielettömän nopeesti istumaan veneessä “omalla” paikallaan ja onkii aina innokkaan kiipeemässä veneen kyytii, kun sellane sattuu kohalle. Lisäks automatkat on ihan parhaita. Kun käyn esimerkiksi autosta hakemassa jotain ni sinnehän pitää heti yrittää päästä istumaan ja välillä jos jää ovet auki autosta niin sieltähän se pitää aina hakee pois. Lisäks tuo mettäelämä maistuu kesäsin ja talvisin mielettömän mukavalle etenkii jos jollekin korsulle lähdetään viikonloppua viettämää, koska kesällä siellä on mukavan viileä ja talvella se taas on tarpeeksi lämmin käydä välillä päiväunia kattelees.

25.3.2008 Viivi etsii uutta kotia. Kohta 4-vuoden ikäinen (s. toukokuussa 2004) sekarotuinen narttukoira. Säkäkorkeutta on pikkuisen päälle 50cm. Viivi on todellinen energiapakkaus. Viivi rakastaa vapaana luonnossa liikkumista ja on myös varsinainen vesipeto, kun pääsee veden äärelle. Viivi ystävystyy ihmisten kanssa hyvin, vaikka onkin vähän yli-innokas tervehtimään niin vieraita kuin tuttujakin (kotona että ulkona). Kunhan saa hetken juosta ympyrää, haistella ja nuolla vieraat läpi niin rauhoittuu kyllä aloilleen. Pentuna Viiville on koulutettu perusasioita ja Viivi totteleekin varsin hyvin myös ulkona vapaana liikkuessaan eikä lähde pää kolmantena jouksemaan toisia koiria nähdessään vaan jää odottamaan mitä isäntä käskee. Ainoastaan rusakoita nähdessään käskyt kaikuvat kuuroille korville, mutta onneksi rusakot ovat sen verran nopeita veijareita, että Viivi ei pysy perässä ja palaa kiltisti omistajansa luokse.

Viivin vaivana ovat olleet tiheästi toistuvat jouksut ja niitä seuraavat valetiineydet, jolloin se on puolustuskannalla. Sen takia pienten lasten kanssa on oltava todella varovainen, koska lapset eivät välttämättä ymmärrä antaa koiralle rauhaa, kun se sitä tarvitsee. Viiviä ei ole leikattu, joten tämä ongelma saattaisi kylläkin hoitua leikkauttamalla.

Viivi ei myöskään pidä hirveästä hälinästä ympärillään (vilkkaasta liikenteestä tai ulkona juoksevista lapsista) ja arkaileekin aika lailla tälläisissä tilanteissa. Uroskoirien kanssa Viivi tulee hyvin toimeen, mutta toisten narttujen kanssa on ollut usein pieniä yhteenottoja. Viivi on myös tutustunut hoidossa ollessaan kissoihin, mutta kissat eivät oikein tahdo pitää Viivin innokkuudesta vaan Viivi on useimmiten saanut maistaa kynsiä. Viivi ei siis käyttäydy aggressiivisesti kissoja kohtaan, joten ajan kanssa varmasti ystävystyisi myös kissojen kanssa.

Kotona yksin ollessaan Viivi osaa olla kiltisti eikä ole sitten pentuaikojen tehnyt tuhojaan. Viivi ei myöskään hauku juuri ollenkaan, muuten kuin postiluukun käydessä tai ovikellon soidessa silloin kun emme ole kotona. Toiset koirat saattavat haukkua kilpaa, mutta Viivi ei vastaa siihen, kuuntelee vain korvat pystystyssä häntää heiluttaen. Viivi on kaikinpuolin kiltti koira, josta saa varmasti erinomaisen ihanan ystävän. Viivi etsii uutta kotia, jossa se saisi mahdollisimman paljon huomiota, liikuntaa ja virikkeitä energiansa purkamiseksi.

Kaupungin hälinässä Viivi ei viihdy, joten uuden kodin tulisi sijaita luonnon läheisyydessä, jossa Viivi voisi myös nauttia vapaana liikkumisesta. Lapset, ainakaan pienet, eivät ole toivottavia Viivin uudessa kodissa, koska ainakin leikkaamattomana Viivi saattaa tosiaan käyttäytyä arvaamattomasti jos lapset häiritsevät sitä. Myöskään lisäkoulutus ei olisi pahitteeksi, sillä Viivi rakastaa erilaisia leikkejä ja tehtäviä. Oma tilanteemme on sellainen, että meillä ei ole tarpeeksi aikaa antaa virikkeitä ja liikuntaa, jota Viivi kipeästi kaipaa. Meillä on myös pieniä lapsia (1v ja 2v), joiden kanssa Viivi on valetiinnitysten aikana käyttäytynyt arvaamattomasti (murisee ja näyttää hampaitaan)emmekä halua ottaa riskiä, että jotain vakavaa voisi sattua.

Kulukorvaus kodinvaihtajakoirasta on 50 euroa.

***

8/2004 Selma sai oman kodin pääkaupunkiseudulta

***

Narttupentu

2004 Selma on yksi neljästä pennusta, jotka oli hylätty 3-4 viikon ikäisinä. Muut pennut eivät valitettavasti selvinneet, ponnisteluista huolimatta.