Rusina

28.2.2015 Rusinasta tuli enkelikoira vanhuuden vaivojen vuoksi.

***

29.9.2007 Rusina sai kodin Turusta.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

11.9.2009 Rusina kävi vierailulla “koiravaraajansa” luona ja olikin todella ihana nähdä tätä kultaista tyttöä pitkästä aikaa! Rusina oli saanut hurjasti itseluottamusta ja neitoa oli vaikea tunnistaa samaksi koiraksi jonka tapasin kaksi vuotta sitten Pärnun löytöeläintarhalla. Rusina on selvästi hyvin onnellinen tyttö ja olen todella iloinen tämän perheen puolesta! -Tanja

26.11.2008 Vuosi ja 2 kk on nyt mennyt Rusinallen seurassa. Ihanaa on ollut, mutta samalla hyvin raskasta. En ole kertakaan kadunnut ottavani häntä, vaikka välillä olenkin ollut aika epätoivoinen. Rusinalla on iso perhe, sukulaisia ja muita ystäviä, jotka rakastavat häntä ja huolehtivat hänen hyvinvoinnistaan. Meillä on ihana kouluttaja, Isa jonka luona yritämme käydä kerran viikossa. Hän on ollut meille suuri apu ja tuki. Sitten käymme kerran kuussa osteopaatin luona ja myös homeopaatti Paloheimon luona Keravalla.

Vuosi sitten Rusilla oli takajalat ja lonkka huonossa kunnossa, joko häntä oli pahasti jäänyt johonkin jumiin tai sitten kunnolla pahoinpidelty (Olen varma, että Rusinaa on pahoinpidelty, alussa oli hankala saada hihna päälle, nyt menee hyvin. Kun käsi lähestyi Rusin päätä, hän alistui ja odotti lyöntiä). Rusin lihakset oikeassa jalassa olivat olemattomia ja lonkka kiinni ja jäykkää, siis ei liikkuvuutta niissä. Nyt jalat ja lonkka melkein kunnossa, osittain osteopaatin ansiosta, mutta tulemme kyllä käymään koko Rusin loppuelämän hänen luona hoidossa, kun Rusinalla todettiin röngenkuvassa luupiikki alaselässä. Säännöllisillä hoidoilla jäykkyyttä ei toivottavasti tulisi takaisin.

Rusinalla oli korva-ja tassutulehduksia jatkuvasti, 11 kuukauden aikana hän sai melkein 5 kk antibiootteja. Se oli kamala kierre, eivätkä eläinlääkärit pystyneet auttamaan. Kävimme Turussa kaikki asemat läpi ja Helsingissä parin luona. Kaikki määräsivät vain lisää antibiootteja ja kortisonia. Viime kesänä olin aika epätoivoinen, ja rupesin sitten opiskelemaan kunnolla erilaisia ruokavaihtoehtoja. Huomasin, että moni muu on samassa tilanteessa. Tulin siihen tulokseen, että ruokavalio oli muutettava kokonaan. Nykyään Rusina saa luonnonmukaista ruokaa, raakalihaa ja muuta sellaista mitä olen itse tehnyt. Yritän välttää lisäaineita ja teollista ruokaa, ja hyvältä näyttää! Rusina onkin ollut terve nyt kolmisen kuukautta =)), ei korvatulehduksia, eikä tassutulehduksia, turkki kiiltää ja hän on lihaksikkaampi ja täynnä energiaa.

Otin yhteyttä homeopaattiin (piti olla Suomen paras), kun eläinlääkärit eivät enää voineet auttaa. Yksi jopa käski minun viedä Rusinan lopetettavaksi. Kyllä on tullut itkettyä, kun hän on kärsinyt, mutta mulla on ollut niin ihania ihmisiä tukemassa. Isan ja yhden työkaverin ansiosta tutustuimme Osteopaattiin, Homeopaattiin ja erilaisiin ruokavaihtoehtoihin. Otin jopa erilaisiin hoitomenetelmiin Ruotsissa yhteyttä, mutta näillä näkymin emme tarvitse niitä.

Meillä oli vähän taukoa koulutuksesta, ja kouluttaja oli ihmeissään kun näki Rusinan taas kuukausi sitten. Hänen mielestään Rusi on kuin uusi koira: energinen, leikkisä, katse ihan erilainen, ei yhtä alistuva ja hän näyttää jopa iloiselta =)

Nykyään leikimme erilaisia leikkejä, yleensä liittyy makupaloihin, mutta silti =) Rusi tekeekin melkein mitä vaan makupalan eteen. Ja niitä hän saakin, varsinkin mun vanhempien luona tulee hemmoteltua joskus vään liikaakin. Huomasin pari viikkoa sitten, hänen tultuaan isäni kanssa saaristosta, että oli hiukan hiukan lihonnut, vaikka he olivat viikon verran ulkona melkein aamusta iltaan. Alussa oli tosi vaikea jättää hänet hoitoon vanhempieni luokse, vaikka tiesin että häntä hoidetaan hyvin (Rusi jopa nukkuu heidän välillä sängyssä, sellaista se on sitten, kun ei ole lapsenlapsia =) ), nykyään hän on yhtä mielellään siellä kuin kotona. Kyllä hän on superiloinen aina kun minä tai Sami hakee hänet kotiin.

Rusi on erittäin helppo ja tottelevainen koira. Me matkustamme bussilla, veneellä, junalla ja autolla, eikä koskaan mitään ongelmia. Hän suoranaisesti tykkää matkustamisesta ja seikkailusta. Rusi on äärimmäisen hellyydenkipeä ja aika älykäskin. Parempaa ystävää emme olisi voineet saada. Hän on meille äärimmäisen rakas (joskus vanhempani tulevat Turkuun vain katsomaan Rusinaa).

Rusinan luottoystävä Vieno kuoli tässä reilu kuukausi sitten, ja se on ollut erittäin surullista ja Rusinalle huonoa. Nyt Rusilla on ainoastaan yksi Jaffa-niminen ystävä saaristossa, mutta he näkevät niin harvoin.

Tiedän, että takapakkeja voi tulla ja meillä on vielä pitkä matka ennen kuin nämä agressiiviset piirteet häviävät (jos ne edes häviävät), mutta sitä matkaa odotamme kaikki innolla! Terveisiä Rusinalta ja Evalta

12.1.2008 Lisätty Rusinalle kuva kodista.

***

Narttu, noin 3-4v.

10.9.2007 Rusina on noin 3-4 vuotias tyttö, joka odottelee kotia Pärnun tarhalla.

Rusinan omisti ennen alkoholisoitunut mies joka piti Rusinaa ja toista koiraa vapaana, eikä pystynyt huolehtimaan niistä, joten Rusina päätyi tarhalle.
Tarhan työntekijä kertoi, että Rusina oli tullessaan tarhalle jonkin verran arka, mutta nyt tyttö on reipastunut melkoisesti.

Otettuani Rusinan häkistään lenkille se pelästyi ensin hieman muissa häkeissä haukkuvia koiria. Matkaan päästyämme tyttö kävelee kuitenkin jo reippaasti hihnassa, mutta kuitenkin hyvin nätisti turhia vetämättä. Pysähtyessämme tyttö tulee ja painaa päänsä syliin rapsutuksien toivossa.

Rusina vaikuttaa rauhalliselta, hyvin ihmisrakkaalta koiralta, ja se tulee hyvin toimeen myös muiden koirien kanssa. Rusina onkin samassa häkissä toisen narttukoiran kanssa. Rusina on noin 50 cm korkea.

Yhdistys huolehtii tarvittaessa Rusinan kuljetuksesta Tallinnaan. Uusi omistaja saa Rusinan tunnistusmerkittynä, rokotettuna ja lemmikkipassin kera.
Kulukorvaus Rusinasta on 150 €.