Rudolf (nyk. Roti)

2012 keväällä Rotista tuli enkelikoira.

***

6.10.2007 Rudolf sai kodin Helsingistä.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

13.8.2010 Täällä kaikki on melko hyvin. Helle on ollut kovaa koeteltavaa Papalle. Tämä mies on myös hyvin tietoinen siitä, että minä olen “mamma”. Vartioi melko peloissaan, on kiintynyt siinä määrin, ettei päästä oudossa paikassa silmistään. Seuraa kuin hai laivaa. On kova paikka jäädä hetkeksikin tuttuun paikkaan yksin, jos mamma lähtee pois. Tuhojaan ei tee, mutta esim. mökillämme (tuttu paikka koiralle) lähdin ovesta ulos hakemaan vettä, jättäen koirat sisälle, kävi Roti avomieheni pohkeeseen kiinni tämän yrittäessä mennä ulos. (koira olisi myös halunnut tulla mennä perääni, avomieheni kielsi.) Melkoiset hampaanjäljet jalkaan jäi, mutta sovimme yhteisen linjan, kuinka toimia koiran (mahdollisesti tulevaisuudessa) käydessä kiinni. Mikäli ongelma jatkuu, ongelmakoirakouluttajalle.

23.6.2010 Joulun alla kävimme eläinlääkärillä Rotin lopettaessa ulostamisen kokonaan. Kokoajan oli päästävä ulos, mutta mitään ei tullut. Eläinlääkäri totesi tulehduksen anaalirauhasissa ja sanoi lisäksi koiran erittävän liikaa testosteronia, joten tiedossa on nyt kesälomalla kastraatio (vaihtoehtona säännölliset piikitykset hormonia). Anaalirauhasia ollaan joulun jälkeen tyhjennelty säännöllisesti, koska ne vaikuttavat helposti tulehtuvan.
Vapun alla herra huolestutti taas lähtemällä karkuun hoitopaikastaan vanhemmiltani. Ihmetys oli melkoinen kun aamulla naapuri soitti ovikelloa ja koira livahti ovesta oikein hilpeänä sisälle. Herra oli juossut läpi Rauman keskustan kotiin ja oli makoillut oman kotipihan kerrostalon nurmikolla. Ystävällinen seinänaapuri oli kysellyt, mitä herra täällä toimittaa ja ukko oli luikahtanut rappukäytävään odottamaan hissiä. Naapuri oli hänet vienyt viidenteen kerrokseen ja tämä oli juossut suoraan kotiovelle. Onni onnettomuudessa ei ollut kuinkaan käynyt, jollei omia harmaita hiuksia lasketa! On siis sattunut ja tapahtunut, muuten kaikki sujunut nappiin. Kaikesta huolimatta kiintymys on (molemminpuolinen) ja kova :-)

17.4.2009 Täällä päin voidaan oikein hyvin. Kevät tekee tuloaan ja hormonit hyrräävät äijissä. Vanhuuden vaivat vaan tekevät tuloaan. Rudolf on alkanut, aina hetken maattuaan, ontumaan takapäätään. Vielä ei ole pettänyt kertaakaan alta, mutta välillä vaivoin sitä kantaa. Hetken käveltyä helpottaa.

18.1.2009 Kävimme joulun alla eläinlääkärillä poistamassa hammaskiveä. Painoa herralle on kertynyt nyt tasan 30 kiloa. Eläinlääkäri kehui (koiran taustan tietävänä) häntä erittäin luottavaiseksi ja hampaiden perusteella epäili koiran olleen ns. kivien pureskelija. Huolimatta hampaiden kunnosta, joka tuolla purukalustolla vanhentaa huomattavasti, ikäarvioksi tuli noin 10 vuotta. Joululoman vietimme vanhemmillani, jossa tutustuimme täysin uudenlaiseen laumaan: kahteen vanhaan mäyräkoiranarttuun ja kahteen narttukissaan. Viikon “siedätyshoidon” jälkeen ei Roti sanonut mäyräkoirista, saati kateista enää mitään. Remmirähjäys on vähentynyt huomattavasti ja välillä itse huomaan ylpeänä nostavani rintaa kun omat koirani kerrankin kulkevat kuin pitää :-D Näin onnellista aikaa siis meillä! :>

15.9.2008 Kesä meni nappiin, vaikka kuuma ilma tuntuikin vanhaa herraa kovin väsyttävän. Mateluvauhtia siis käveltiin lenkkejä ja järvellä käytiin kahlaamassa. Ongelmia edelleen ovat remmirähjäys ja stressiherkkyys. Niihin nähden, mitä läpi ollaan käyty, eivät nämä maailmaamme mullistavia ole. Rudolf on edelleen kovin laiha, eikä tunnu lihoavan, vaikkei mitään syytä (esim. sairautta) tunnu taustalla olevan. Koira voi kuitenkin muutoin hyvin ja on energinen, joten stressi tästä asiasta taitaa ainoastaan mammalla olla. Hauskaa Syksyä toivottavat; Anna, Roti ja Poju

8.4.2008 Herra on osoittautunut aika kovapäiseksi, mutta kaksin aina kaunihimpi, kyllä meitä päköpäitä sopii tähän perheeseen kaksin kappalein.

Parin viime viikon aikana Rudolf on oppinut leikkimään. Toisten koirien kanssa touhu ei suju, vaan selkäkarvat nousevat pystyyn ja poika käy päälle yleisen syyttäjän elkein, mutta ‘äiskän’ kanssa haetaan palloa ja vedetään keppiä häntä heiluen, hampaattomana hymyillen. Vapaana ei uskalla minusta pitkälle lähteä. Luultavasti kokenut jonkinnäköistä kuritusta, herra nimittäin muuttuu lattioita luuttuavaksi madoksi äänen noustessa. Poika on myös terve kuin pukki. Uskon että herra viettää hyvät eläkepäivät täällä :->

14.1.2008 Rudolf, nykyään kulkee Roti nimellä, on asuttanut perhettämme nyt noin neljä kuukautta. Herra on aivan ihana luonne. Kylpemiset, manikyyri ym. “nahan nypintä” sujuu luonnikkaasti. Hihnassa on alusta asti osattu kulkea kunnialla, joskin panta vaihtui valjaisiin, jotka tuntuvat miellyttävän koiraa enemmän, Rudolf kun kovasti aristaa pannan laittoa kaulaan. Muita koiria herra ei tunnu lenkeillä noteeraavankaan. Saavat mokomat mennä omia menojaan. Epävarma ja hontelo koira on lihonnut sekä saanut lihaksia takapäähänsä ja näyttää nyt upealta. Karvakin on hiljalleen paranemaan päin.

Rudolf on perusluonteeltaan uskomattoman rauhallinen ja hellyydenkipeä. Koira menisi lämpimästä katseesta solmuun ja epävarmalla hetkellä turvaa aina minuun.
Samalla herra on kuitenkin erittäin itsenäinen ja fiksu.

Onnellisista päivistä nauttien terveisiä lähettävät Anna, laikamix Poju sekä Rudolf. Kuvat eivät ihan tuoreita ole, vaan otettu päivä Suomeen tulon jälkeen.

***

Uros, noin 6v.

28.9.2007 Rudolfilla on jo todella kiire löytää oma koti!

10.9.2007 Rudolf, reg nro 7070, on noin kuusi vuotias uros Tallinnan Loomade Hoiupaikissa. Rudolf on löydetty kadulta ja toimitettu tarhalle 27.8.

Rudolf on hyvin laihassakunnossa ja arpia löytyy sieltä täältä, mitä ilmeisemmin poika on viettänyt pidemmän aikaa kadulla. Rudolf makaa kopissaan hiljaa muiden koirien haukkuessa ympärillä. Pojalla on surullinen katse. Rudolf arkailee ihmistä jonkun verran eikä luottamus ihmisiin ole pojalle itsestäänselvyys. Kun menin Rudolfin häkkiin, katseli hän minua ensin kopistaan sen näköisenä, että uskaltaisiko tuon ihmisen luo mennä vai ei. Varovasti poika tuli ottamaan makkaraa kädestäni ja lopulta uskaltutui lähtemään mukaani lenkille. Lenkillä Rudolf piristyi ja innostui välillä vetämäänkin. Pysähtyessämme nurmikolle istumaan, nautti poika selvästi saamastaan huomiosta ja rapsuttelusta.

Rudolf etsii kokenutta kotia, jossa pojalle annetaan rakkautta, rajoja ja turvallisuuden tunnetta. Tulevan omistajan tulee olla lempeä mutta johdonmukainen. Rudolfia ei luovuteta lapsiperheeseen. Säkä n.65 cm

Tuleva omistaja hakee Rudolfin Tallinnasta yhdistyksen avustuksella. Kulukorvaus Rudolfista on 100€.