Rianna (nyk. Rita)

28.6.2010 Rita nukkui pois rakkaiden ihmistensä saattelemana.

Nisäkasvaimet olivat valitettavasti jo kerinneet levitä ja mitään ei ollut enää tehtävissä.

Tummuessa illan, luona sateenkaarisillan, kun auringon viimesäteet taipuu, niin moni koira uneen vaipuu.

On päivän leikit jääneet taa, ne onnellisna nukahtaa.

Nähden unta ystävistä, perheistä ja hetkistä yhteisistä.

Odottaen sitä aamua valkenevaa, kun jälleen yhdessä leikkien kirmata saa.

-Hannele Vänskä-

***

4/2010 Rita sai kodin Helsingistä.

***

Narttu, noin 7v.

15.3.2010 Ritalta leikattiin noin viikko sitten nisäkasvaimet. Tyttö voi tällä hetkellä oikein hyvin:)

22.1.2010 Rita on kotiutunut parin kuukauden aikana hyvin hoitopaikkaansa. Ritan parhaita puolia on ehdottomasti sen rauhallinen olemus, koira haukkuu todella harvoin ja tulee hyvin toimeen sekä lasten että aikuisten kanssa. Koira sopeutuu hyvin myös reissuelämään ja osaa matkustaa niin junassa kuin bussissakin.

Rita rakastaa olla ihmisten seurassa, kyläillä ja olla rapsuteltavana. Tämän suhteen tulee myös hieman varoa sillä tyttö on osoittanut viime aikoina eroahdistuksen merkkejä. Selkeät rajat helpottavat Ritan oloa tässä asiassa ja tyttö onkin perustottelevainen, joten rajojen osoittaminen ei vaadi suurta tahtojen taistoa vaan lähinnä määrätietoisuutta.

Rita on suhtautunut hyvin varauksellisesti, jopa arvaamattomasti, muihin koiriin, joten Ritan kannalta olisi helpointa jos hän olisi ainut koira uudessa kodissa. Varsinkin pienet koirat ovat Ritalle “punainen vaate”, minkä suhteen koira vaatii omistajan jolla on varma ote koiran kasvatuksesta.

Jos Ritalle antaa mahdollisuuden tutustumiseen kunnolla voi vain todeta että Rita on ehdottoman ihana, uskollinen ja lempeä koiratapaus!

29.11.2009 Rita on arviolta noin 7 vuotias narttukoira Helsingissä.

Kotihoitajan kertomaa: Viikko on todellakin kulunut äkkiä ja Rita on asettautunut taloksi hyvällä menestyksellä. Tyttö on hyvin rauhallinen sekä kotona että ulkoillessa. Innostusta koira osoittaa saapuessani kotiin tai nähdessään citypupuja lenkillä. Kuitenkin käskyt menevät perille, vaikka innostus olisi suuri ja tahto lähteä pupujen perään olisi vimmattu. Rita hakeutuu usein lähelle rapsuteltavaksi ja antaa hyvin myös vieraitteni ja naapurini lasten tulla silittelemään.

Tullessaan Rita oli laihassa kunnossa ja todennäköisesti myös ravinnonpuutteen takia vaisu. Viikon aikana kylkiluiden päälle on selvästi tullut jo hieman täytettä. Rita sai alkuviikosta matokuurin jolla voi olla myös vaikutusta asiaan. Puruluita tytön vatsa ei tällä hetkellä kestä vaan vatsa menee luista löysäksi. Ritalla on riittänyt energiaa ulkoiluun ja päivittäin ulkoillaan 2-3 tuntia eli lähemmäs kymmenen kilometriä. Tyttö vetää myös paljon ihailijoita puoleensa ja ulkona ohikulkijat pysähtyvät usein rapsuttelemaan Ritaa.

Kulukorvaus 180 euroa.

21.11.2009 Rita siirtyi kotihoitoon odottamaan uutta kotia. Lisätietoa myöhemmin.

3.11.2009 Ritan kodin löytymisellä alkaa jo olemaan kiire.

12.9.2009 Rita etsii uutta kotia.

Kodin kertomaa: Rita on asunut meillä nyt vasta n. 1 vuosi ja 10 kuukautta. Alkuun mamman kotiutuminen alkoi odotettua paremmin, kahden paastopäivän päätteeksi tämä alkoi syödä ja tottui nopeasti normaaliin ruokinta-aikaan. Pian kuitenkin selvisi, että Rita “rakastaa” kissoja persoonallisella tavallaan, josta emme olleet iloisia, mutta tähän kuitenkin varautuneita. Aloitimme välittömästi sopeuttamisen, ensin omin avuin ja sittemin muiden neuvojen kanssa, mutta tilanne alkoi hiljalleen kärjistyä siihen, että Rita ja kissat ovat pidettävä erillään toisistaan. Tänä aikana, mitä mamma on asunut meillä, tämä on kolmesti hyökännyt kissojen kimppuun. Seuraukset eivät ole olleet kellekään osapuolille kuin henkiset.

Rita on oikea koiranomistajan helmi! Tämä oppii nopeasti, mitä ihminen tältä haluaa ja mamma pyrkii kaikin tavoin miellyttämään ihmistä. Tämä jopa oppi itsekseen pyytämään ulos ja osaa itkeä, jos rapsutuksia ei tämän mieleen ole tullut tarpeeksi. :) Lenkkeily ja syöminen huomion lisäksi ovat ehdottomasti päivän kohokohtia. Lenkit sujuvat mallikkaasti, remmissä opittiin jälleen odotettua nopeammin kulkemaan ja ohitukset lähes järjestelmällisesti onnistuvat, kunhan remmin pitäjä on tilanteessa mukana. :) Ja pieniä vahtikoiran vivahteitakin löytyy. :) Yölliset, ovesta erehtyneet vieraat saaneet “terveiset” Ritalta. Muutoin tämä ei tänä aikana ole haukkunut kuin kahdesti, nekin kotiutumisvaiheessa vieraita ääniä. Ritaan sopii lause: “Jonkun mielestä et ehkä ole minkään arvoinen, mutta koirallesi olet koko maailma.”

Vieraita ihmisiä kohtaan Rita on varautunut ja ujohko. Toisia koiria kohtaan Rita on valikoivasti hyväksyvä tai ei-hyväksyvä. Pienet koirat ovat ehdoton ei, tästä on kokemusta ja esimerkki, jossa Ritan riistavietti osoittautui odotettua vakavammaksi luonteenpiirteeksi. Pentukoirat Rita hyväksyy lähes poikkeuksetta. Tästäkin kokemusta. Mamman omakokoiset koirat ovat melko usein ok, eikä uroksien kanssa ole tuntunut olevan ongelmaa. Ritan kanssa asuu 9 vuotias Rodi- paapa. Ritan perusterveydenhuolto on muutoin kunnossa, mutta tämä ei ole steriloitu, sillä emme ole nähneet sitä vielä ajankohtaiseksi.

Viime keväänä tapahtui niin paljon asioita, jotka löivät faktat meille viimeistään esiin siitä, onko perheessämme kaikki kuitenkaan niin tasapainossa kuin toivoisimme. Olemme koko kesän vuoroin purreet hampaita yhteen ja pohtineet vakavasti punniten, että Ritan olisi parempi jossain muualla. Nykyisessä elinympäristössä on paljon vihaa tätä koiraa kohtaan ja tekijöitä, joihin tottakai olemme yrittäneet vaikuttaa, mutta kaikkeen emme ole voineet ja tätä nykyä Ritan kanssa kävelyt ovat pelkkää pelkoa ja varautuneisuutta. Kuten sanottua, Rita on aarre, josta luopuminen tuntuu ylitsepääsettömän vaikealta, mutta koska olosuhteet ovat muuttuneet näin, karvaperheemme ei ole onnellinen.

Emme tietenkään voi sanoa varmasti mikä mitenkin todellisuudessa olisi kaikkein parasta mammalle, mutta näkisimme Ritan kodissa, jossa tämä olisi tietysti mieluiten ainoa koira, mutta rauhallinen ja samankokoinen koirakaveri tuskin haittaisi. Ja koti, jossa ei ole pieneläimiä. Myöskään yhteiselo koiranpennun kanssa ei ajatuksena ole täysin mahdoton. Ajan myötä Rita varmasti tottuisi kyseisiin hauvakavereihin kunhan kyseessä olisi samankokoinen tai samankokoiseksi kasvava hauveli :)

***

29.11.2007 Rianna sai kodin Helsingistä.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

7.10.2008 Lisätty Ritalle uusia kuvia.

13.8.2008 Kotielämä on asettunut raiteilleen. :) Tätä nykyä Rita on täysin sisäistänyt kotielämän ja sen rytmin, tyttö syö säännöllisesti, lenkkeilyt hoidetaan iloisen reippaasti ja tottelevaisesti. Peruskoulutuksessakin on edistytty huimaa vauhtia! Muunmuassa käskyt, “istu”, “maahan”, “oma paikka” ja “odota” ovat iskostuneet tytön mieleen ja niiden eteen tehdään töitä, josko isiltä ja äidiltä vaikka namia tai rapsutuksia heruisi. :) Keväästä saakka Rita on joutunut päivät viettämään yksin, sillä kumpikin vanhemmista opiskelee, mutta yksinolosta tyttö on suoriutunut mitä parhaimmin! Mitään sen suurempia ongelmia ei (vieläkään) ole ilmennyt, toki Rita stressaa vähän muutoksista, mutta niistäkin selviydytään ajan kanssa. Ei silti, kaikkea olemme Ritalle opettaneet tässä melkein vuoden aikana, on tyttö opettanut meitä vielä enemmän, vain olemalla oma itsensä – koira. Joustaminen, kärsivällisyys, stressin sietokyky sekä koiran omilla ehdoilla eläminen, olemme löytäneet tasapainon perheenä. :)

Ei voi kuin ihmetellä tuuriamme! Tällainen aarre löytänyt tiensä sydämiimme ja elämäämme! :) <3 T: Juha, Minna, koirat & kissat

Ps. Niin kohta “koirat” tarkoittaa sitä, että Rita sai eilen (08.08.08) itselleen isännän taloon, eli ikään kuin “poikaystävän”. ;)

8.2.2008 Tyttö on kotiutunut todella hyvin meille, uuteen kotiin ja positiivisia muutoksia on tapahtunut koko ajan lisää ja lisää. :) Joulu meni rauhallisissa ja rakkauden täyteisissä merkeissä kotona. Jouluherkkujakin (mm. märkäruokaa) tarjottiin ja erittäin hyvin upposivat massuun. :) Uusivuosi kului hieman levottomammin, sillä pauke pelotti sekä sisällä että ulkona. Esim. lenkille lähtö oli vastahakoisempaa kuin normaalisti. Sisällä hermostuneisuus ilmeni levottomana pyörimisenä ja turvan hakemisena. Mutta tarpeeksi rapsutuksia ja pusuja saatuaan tyttö rauhoittui aina hetkeksi paikoilleen. Väliviikolla tyttö sai myös “kotiutumiskasteen”, elikkäs tyttö pestiin kauttaaltaan kiiltävä turkkiseksi. :) Hieman pesua arasteltiin, mutta upeasti annettiin kuitenkin lopulta pestä. :)

Uuden vuoden jälkeen heti ensimmäisellä viikolla lähdettiin tutustumaan uuteen
serkkuun, eli anopin 8 vuotiaaseen labradorinnoutaja tyttöön. Tapaaminen sujui
ihanasti, ei mitään ongelmia. Heistä tuli sopuisat serkukset. :) Labbis onkin Ritan ainoa kunnon koiratuttavuus. Vieraisiin ihmisiin/ kylässä käyneisiin Rita on suhtautunut luonteensa mukaisesti varautuneen uteliaasti, rapsutuksia saatuaan rauhoittunut ja hyväksynyt ympärillä käyvät ihmiset.

Lapsiinkin Rita on saanut hieman kontaktia ja se sujui nätisti, arastellen ja kovia ääniä varoen hyväksynyt kuitenkin pienetkin ihmiset. :) Tätä nykyä kun tytön itsetunto on alkanut kohota huimaa vauhtia, lenkeillä on vastaan tulleisiin koiriin yritetty ottaa kontaktia aktiivisesti pienempiin koiriin ja isompiin hieman passiivisemmin. Tosin ohitukset sujuvat kohtuullisen nätisti, tytön mielenkiinto sammuu toisiin koiriin, kun olemme muutaman metrin päässä. Siedätystä kissojen jahtaamisvietin pois kouluttaminen on ollut vähän hiljaisempaa nyt näin alkuvuodesta, koska molemmat osapuolet ovat tarvinneet oman tilansa hengähtää. Kissat ovat alkaneet tulla “puoleen väliin vastaan”, eli Rita kiinnostaisi heitä kovasti, pelkäämistä ei esiinny enää juurikaan. Tasapuolisuuden nimissä Ritakin on nyt saanut oman huoneen, jossa levähtää aina kun kissat saavat riehua muualla kämpässä.

Ritan syömistavat ovat myös kehittyneet, eli tyttö syö suht monipuolisesti ja pari kertaa päivässä. Ainoa mikä toisinaan mietityttää, tytöllä on kahdesta kolmeen päivään jaksoja, millon ruoka ei tahdo maistua, kuin max. kerran päivässä. Mutta pian päästään takaisin normaaliin ruoka-aikarytmiin. :)Muutkin tarjolla olevat herkut ovat alkaneet yllättäen maistua, kuten esim. puruluut, jotka aluksi olivat Ritan mielestä vain koristeita.

Pähkinänkuoressa, yhteistyömme tämän perheenjäsenen kanssa on alkanut kukkimaan, iloisia yllätyksiä tulee harva se päivä. Ja valloittavia luottamuksen merkkejä herää huomamaamaan vähän väliä. :) Tottelevaisuus on myös tämän johdosta kuten tytön luonteenkin vuoksi yllättävän hyvää. Alkukotiutumisessa oletettuja ongelmia ei ole vieläkään ilmennyt vaan tyttö on suuri yllätys meille molemmille. Eli “perheentyminen” on tapahtunut loistavasti. :) Arasta ja surusilmäisestä Riannasta on puhjennut kukkaan iloisen rauhallinen ja kiltti Rita. :) Terveisin, Juha, Minna, Rita ja kissat

1.12.2007 Eka yö ja toinen päivä takana ja hyvältä näyttää. Rianna on niin hiljanen ja kiltti koira, ettei sen olemassaoloa välillä edes huomaa, hänelle riittää että saa välillä rapsutuksia ja omaa rauhaa ja ulkoilua.. <33 :) Näissä merkeissä meillä on täällä aika mennytkin.. Hieman arkuutta toki on ja pikkuisen hakusessa tää touhu mutta mitään ääripään stressin oireita ei ainakaan ole vielä ilmennyt..

Tosin olemme varautuneita siihenkin, että kun tyttö kotiutuu tarpeeksi näitä oireita voi ilmetä mutta toistaiseksi olemme vain olleet ihan ällikällä lyötyjä kun tyttö tekee kaikki tarpeensakin vain ulos ja ruokakin on pikkuhiljaa ruvennut maistumaan.. Riisi ja raejuusto – yhdistelmä ei maistunut, mutta kun laitoimme tänään vähän Pedigreen nappeja kuppiin, niin johan rupesi tulemaan nälkä ( jostain kumman syystä.. Hih.. :DD ) Lenkilläkin mennään kuono maassa hajuja tutkien sen kummemmin vetämättä, ja nimikin on kerinnyt muuttumaan Ritaksi, koska tyttö reagoi siihen paljon paremmin, ainakin meillä.. :)

Alkumetrit tässä elämänmittaisella taipaleella on siis käynnistynyt erittäin hyvin ja tyttö tykkää meistä ja me hänestä.. Tässä ois liitteeksi vielä parit kuvat Ritasta. :D t: Juha, Minna, Rita & kissat

***

Nartti, noin 5v.

12.11.2007: Reg nro. 7958 on noin 5 vuotias narttukoira Tallinnan Loomade Hoiupaikissa. Se on tuotu tarhalle 5.11.2007

Rianna on elänyt viimeiset 3 vuotta kerrostalojen keskellä ulkona, jossa ihmiset ovat sitä ruokkineet. Rianna oli vahtina kun kerrostaloja rakennettiin ja sinne hänet myös jätettiin kun kerrostalot valmistuivat. Rianna sai runsaasti ruokaa kerrostalojen asukkailta, joskaan se ei ollut kenenkään koira.
Rianna muistuttaa paljolti saksanpaimenkoiraa mutta minkäänlaisia vahdin elkeitä ei tytössä kyllä ole havaittavissa. Tyttö suhtautuu ihmisiin varovaisen ystävällisesti ja onkin luonteeltaan erittäin kiltti.

Rianna suhtautuu myös toisiin koiriin varovaisen ystävällisesti ja sitä jännittää kovasti mennä toisen koiran luo. Oli kyseessä sitten uros tai narttu, Rianna ei oikein tiedä, uskaltaisiko tehdä tuttavuutta vai ei. Mikäli tulevalla kodilla on Riannalle koirakaveri tiedossa, olisi hyvä, että kaveri olisi rauhallinen kuten Riannakin ja että se saisi kaikessa rauhassa tutustua toiseen koiraan.

Tulevan kodin on hyvä varautua siihen, että Riannalla menee enemmän aikaa oppia
kotikoiraksi taustansa takia. Ehdottoman luotettavan ja kiltin ystävän Riannasta joku onnellinen saa. Lenkkeilykin Riannan kanssa on erittäin miellyttävää, tyttö kun kävelee kaikessa rauhassa eteenpäin juurikaan vetämättä hihnassa.