Pätu (nyk. Päty)

25.10.2013 Pätystä tuli enkeli leukemian vuoksi.

***

10/2005 Pätu sai kodin Äetsästä

***

Kuulumisia kodista:

20.9.2007 Nimeni on Päty. Pätu olin Virossa ollessani, mutta ku omistajien oli vaikea lausua nimeni niin vaihtoivat sen Pätyksi. Tulin Suomeen pari vuotta sitten mukamas “synnyttään”. Käyttivät pari kertaa minut jossain ultrassa ja siellä vasta huomattiin etten olekaan pieniin päin. Emäntäni olivat surun murtamia. He niin odottivat, että olisin saanut pieniä. Hommasivat jotain pentu- ja synnytyskirjoja, että sitten osaisivat auttaa synnytyksessä. No heti kun minut näkivät niin rakastuivat minuun niin, että halusivat pitää minut. Olenhan maailman kaunein, kiltein ja söpöin, ei siis ihme että näin kokivat.

Muutaman viikon sain olla ainoa koiruus sisällä, kunnes huomasivat etten olekaan raskaana. Sitten toivat sen uroskoiran sisälle. Hiukan olin näreissäni. Tämä oli minun valtakuntani ja minä määrään täällä ja minulle kuuluu kaikki ruoka, namit ja sängyt. Jouduimme sen toisen koiran kaa, jota he kutsuivat Sakuksi, olemaan vuoronperään häkissä keittiössä. Kai että tottuisimme toisiimme. Sitten Sakulle ostettiin jokin kuonopanta ettei purisi mua ja päästivät sen häkistä. Silloin menin ja sanoin sille valitut sanat, sinä ulos ja minä jään sisälle!

Melkein Shäferin kokoinen ku Saku on niin alisti mut allensa ja sanoi jotain, siinä tappelussa en kuullut että mitä mahtoi jätkä sanoa. Se olikin ainoa yhteenotto meillä. Emäntä sanoi yks aamu että molemmat ulos ja eikä tapella! Hyväkäytöksen omaavia koiria ku olimme niin mehän tottelimme ja siitä lähtien olemme olleet kavereita. Joskus Saku yrittää haistella mun namia, omansa ku on jo ahminut, niin silloin hieman murisen ja ilmoitan että tämä on minun..

No sitten kävi sillai että emännät (mulla on niitä jopa kaksi kappaletta, tytär, jolle minut hommattiin ja hänen äitinsä asuu samassa talossa) halusivat, että saisin pieniä, mutta ku laki on sellainen että meikäläisillä (Viron neideillä) ei saa teettää pentuja niin veivät mun sellaisen sedän luo joka anto jotain lääkettä että vintti pimeni. Muutaman tunnin päästä herättyäni huomasin kaulassani hirveän tötterön ja mahaan sattui. Kuulin että olivat vieneet minulta kohdun. En siis voi ikinä saada vauvoja. No saanpa enemmän huomiota ku olen Sakun kaa kahden.

Sitten alkoi vyötärön ympärystä hieman isoneen, mistähän syystä. Alkoivat antaa mulle jotain kasvismuroja..yök. No , makuun tottuu. Niitä olen si popsinut siitä asti. Vyötärö ei vaan pienene. Mut olen hirveän tyytyväinen olotilaani ja emännät ovat kanssa, hyvä niin. Kesällä mulla oli aina hirveän kuuma, pitkä karva ku oli. Helpottivat onneksi olotilaani ja leikkasivat millin terällä melkein kaikki karvani pois. Sanoivat leikkisästi että olen kuin minipossu, positiivisesti sanoivat, toivottavasti..

Haukun ku joku tulee tai sanoo sanankin että tulee tai kuka. Ja ihanaa ku tulee kahvivieraita, tapitan pöydän vieressä herkkuja odotellessa ja jos minua ei huomata niin ilmoitan asiasta heti. Aika harvoin mitään saan tai si saan sellaisen herkkupötkön missä ei oo si yhtään rasvaa. Parempi se ku ei mitään. Viime kesänä taisin seota. Toinen emäntäni lähti lappiin viikoks ja toinen kävi töissä. Halusin ulos. Jos ikkuna ei ollut auki niin söin ikkunan pieliä siinä toivossa, että se aukeaisi. Koitin kaikki ikkunat mut liian paljon puuta. Kyllästyin. Syöttivät jotain luontaistuotemömmöjä, että olisin päivät rauhallisempi. Ent Viron neitiin Suomalaiset mömmöt eivät tehoa!

Vihdoin tajusin, että parempi ku olis vaan kiltisti päivät ja ku arkirutiinit alkoivat muistuttaa toisiaan, että ku emännät lähtee aamulla ja tulevat kolmelta, ettei mua jätetäkään niin kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Tässäpä minun tarinani tähän asti. En voi sanoa muuta ku mitä olen kuullut, että emäntäni ovat hirveän tyytyväisiä että olen olemassa ja olen juuri heillä. Minähän olen kaunein, söpöin, hyväkäytöksisin ja kaikkien kaveri!! Terveisiä kavereille, jotka ovat saaneet kodin täältä Suomesta ja myös heille jotka vielä odottavat uutta tai ensimmäistä kotiaan. Terveisin Päty ( Pätu)

***

Narttu, noin 2v.

2005 Pätu, n. 2-vuotias narttu, tuli Suomeen kotihoitoon Rakveren tarhalta. Pätun epäiltiin olevan tiine, ja sille hankittiin hoitopaikka, jossa se saisi olla pentujen kanssa. Pätu kävi eläinlääkärissä ultrassa, ja pentuja ei ainakaan vielä näkynyt, varmuuden vuoksi ultra uusitaan parin viikon kuluessa. Kotihoitajat kuitenkin ihastuivat (yllättäen :)) Pätuun siinä määrin, että kodinetsintää ei tarvitse jatkaa.

Pätu tuli Suomeen kotihoitoon Rekku Rescue ry:n sekä Petsin yhteistyön kautta.