Nero

3.7.2007 Nero lähti kissaenkeliksi

On pitänyt jo pitkään kirjoittaa kuulumisia meidän ihanasta pojasta. Nyt joudun aloittamaan surullisilla uutisilla. 3. heinäkuuta Nero nukkui pois täysin odottamatta. Parvekkeen ikkuna oli jäänyt hetkeksi auki, ja Nero oli tällä kertaa liian utelias. Olinkin ollut ikkunoiden kanssa erityisen varovainen, koska Nero tapasi tunkea joka paikkaan, mihin vain ehti ja pääsi. Heti kun avautui ovi jännittävään paikkaan, kissa vain vilahti jalkojen ohi.

Nero muutti meille joulukuussa 2006 vaikka tuntuu, että hän olisi ollut täällä aina. Selvisimme tänä aikana nielutulehduksesta, korvapunkeista ja erittäin sitkeästä sieni-infektiosta. Nero oli äärimmäisen persoonallinen kissaherra. Touhusi ja oli kovin aktiivinen, osallistui kotitöihinkin. Oppi nopeasti uusia temppuja, joita olisi ollut niin paljon lisää opittavaksi. Ihmiset olivat syliä ja hellimistä varten, tuli usein kainaloon kehräämään ja nukkui mieluusti vieressä.

Ruoka maittoi hyvin, etenkin punainen liha. Nero olisi mielellään syönyt osan Miska-kissankin ruuista. Loppuvaiheessa ruokailivat kuitenkin sulassa sovussa ja vaihtelivat kuppeja. Miska oli myös mieluisa painikaveri, ja yhteisiä pesuhetkiäkin saimme seurata. Nero oli valoisa, mutta itsepäinen eli ei-sanaa ei millään suostunut kuuntelemaan. Ruokatasoilla oli mukava kävellä, ja vesi maistui paremmalta tiskialtaassa ja suihkukaivossa kuin kupissa. Raapimapuuksi sopi yhtä hyvin tapetit. Aivan valloittava poika kaikenkaikkiaan. Yhtä paljon jäimme kaipaamaan sitä kovaäänistä moottoria kuin tapettien repijääkin. Hirmuisesti ikävöiden. Marja, Marko ja Miska

***

12/2006 Nero muutti omaan kotiin

***

Urospentu, noin 2kk (syyskuussa 2006) HUOM! luovutusikä 3kk

Nero sekä sisaruksensa Afrodite ja Galigula ovat tällä hetkellä kotihoidossa Tallinnassa: “3 viikkoset pennut hylatty puistoon suorastaan maahan, eivat osaneet itse syoda, kavelitkiin epavarmasti. Ruokitti 2 viikkoa pullosta, nyt syovat jo itse, ovat reippaat ja iloiset, ystavalliset pennut.”