Massimo (nyk. Hukka)

31.5.2013 Hukasta tuli enkeli.

Hukka lähti viimeiselle matkalleen ja nukahti rauhallisesti. Oli kyllä viimeiset päivät todella kipeä ja stressaantunut, joten näin on kyllä parempi. Harmittaa todella, ettei Hukka saanut edes mahdollisuutta parempaan elämään. Kyllä se olisi ansainnut onnellisen lopun. Ö-luokan lonkat, nivelrikko ja luupiikki kahden vuoden iässä ei antanut mahdollisuutta koiran arvoiseen elämään, joten omistaja joutui raskain mielin tekemään päätöksen Hukan päästämisestä “Sateenkaarisillalle”

***

21.5.2013 Hukka ei etsi uutta kotia.

***

Kastroitu uros, noin 2v.

24.3.2013 Massimo nyk. Hukka etsii uutta kotia omistajan vaikean sairauden vuoksi.

Omistajan mietteitä: Hukka ansaitsee niin paljon parempaa, kuin mitä pystyn sille tarjoamaan tällä hetkellä. Se ansaitsee jonkun, joka osaa opettaa sille hihnakäyttäytymistä ja jolla on paljon enemmän aikaa kuin minulla. Se on niin hieno ja mahtava koira, että sen tulisi saada olla paikassa, jossa sillä olisi hyvä olla ja se saisi toteuttaa sisäistä paimenkoiraansa mahdollisimman paljon.

Hukka kaipaa todella paljon liikuntaa ja aktiviteetteja (muuten purkautuu pahantekona, erityisenä bravuurina kaikkien verhojen alas vetäminen ja silppuaminen), enkä minä pysty tarjomaan sille niin paljon sitä kaikkea. Käytän sitä tosiaan lyhyillä lenkeillä useasti päivässä, pitkällä (noin tunnin-kaksi) irtiriehumislenkillä metsässä kerran. Lisäksi se tulee välillä töihin mukaan, sillä on paljon aktivointipelejä ja leluja, luita jne. Välillä olemme vetäneet rengastakin, mutta Hukka ei oikein pidä siitä. Uimisesta tykkäsi kamalasti, mutta autokyydin puuttuessa sekin on vähän jäänyt. Eikä se puolen tunnin allasvuorokaan oikein tuntunut riittävän. Talliltakin tullessaan vielä olisi kierroksia. Hukka painaa noin 40kg ja on 70cm korkea. Hukka on tottunut matkustamaan julkisilla kulkuneuvoilla, eikä pelkää mitään meteleitä (esim. uudenvuodenraketteja, imuria, työmaita, isoja autoteitä). Kaikki hoitotoimenpiteetkin menevät mutkattomasti, varsinkin kynsien leikkaaminen. Hukka haluaa aina olla kaikessa mukana ja mahdollisimman lähellä ihmistä.

Kaikki ei ole vain huonoa, Hukassa on niin paljon hyvääkin. Se on niin sellainen sylivauva, maailman ihanin ja kiltein ja ehdottomasti hölmöin koira. Mikään ei ole ihanempaa kuin kölliä sängyssä sen kanssa aamutuimaan. Kaikki sen tavanneet rakastavat sitä. Tämä tekee tietenkin siitä luopumisesta erittäin vaikeaa. Uskon kuitenkin tehneeni ihan oikean päätöksen tämän asian suhteen. Haluaisin vielä painottaa, että Hukka tulee toimeen muiden koirien kanssa sukupuolesta tai koosta riippumatta, ainoastaan remmissä haukkuu toisille. Koskaan ei ole tappeluun tms joutunut, ollaan kierrelty sen kanssa Rajasaaret ja koirametsät ja monet muut koirapaikat. Uuden koiran ilmestymisen ilmoittaa haukkumalla, mutta menee sitten tervehtimään. Se on tottunut myös hevosiin, mutta kissoja tahtoisi vähän leikkimielellä jahdata. Riistaviettiä sillä ei ole. Hukka pysyy myös irti hyvin, kunhan lähistöllä ei ole muita koiria joita tarvisi mennä moikkaamaan. Esim. metsässä voi huoletta pitää vapaana, pysyy aina näköetäisyydellä ja tulee heti kutsuttaessa luokse.

Rajut leikit sillä on (sekä toisten koirien kanssa, että ihmisten) ja tuntuu olevan hyvin kömpelö ja ns “tietämätön kehostaan”, eli en suosittelisi perheeseen missä on pieniä lapsia, koska varmasti halaa ne kumoon samantien. Eroahdistusta ei ole, mutta jos liikunta & tekeminen jää vähemmälle päiväksikin niin voi olla varma, että töistä kotiin tultua on vedetty verhot alas ja mahdollisesti silputtu jotain irtaimistoakin. Hukka vartioi jonkun verran. Me asumme kuitenkin kerrostalossa täysin ongelmitta, se lähinnä päästelee matalia ja hiljaisia “buh” – äännähdyksiä jos joku erityisen kovasti kolistelee rapussa. Eli ei kuulu naapuriin. Jos joku tulee terassille tai soittaa ovikelloa saattaa haukahtaa muutaman kerran. Muutenkin se on myös hirveän verbaalinen, eli vinkuu ja äännähtelee koko ajan. Yksin ollessaan ei hauku, olen sitä äänittänytkin aina välillä varmuuden vuoksi.

Hukka on melko hidas oppimaan uusia asioita, vaikka kovasti yrittääkin ja on helppo motivoida herkuilla. Uudella omistajalla pitäisi kuitenkin olla todella pitkä pinna ja äärimmäisen hyvä huumorintaju. Ei ole todellakaan mikään tiukkapipon koira, vaikka rajoja tarvitseekin. Hukalla on myös todella herkkä vatsa. Se kestää hyvin harvaa nappulaa (lähinnä viljattomia) ja raakaruuastakin osa on sopimatonta (esim. broilerinsisäelinseos, broilerin sydän). Saa siis ripulin. Myös anturoiden välit ovat välillä olleet ruvella. Tällä hetkellä syö Taste of the Wildiä ja raakaa kalkkunaa pääasiassa ja tassut on taas paremman näköiset.

Kodin vaihtaja koiran kulukorvaus on 100 €, Koirasta tehdään Rekku Rescue ry:n luovutussopimus. Hukkaa voi mennä katsomaan sopimuksen mukaan Helsinkiin.

***

7.1.2012 Massimo sai kodin Helsingistä.

***

27.11.2011 Massimo on noin 3 kuukauden ikäinen urospentu Raplan tarhalla. Massimosta arvellaan kasvavan noin 55-60 cm komistus. Massimoa ei suositella ensimmäiseksi koiraksi. Massimo on tuotu tarhalle 10.11.2011. Massimo on rokotusten puolesta valmis matkustamaan Suomeen 6.1.2012 jälkeen.

Luovutusmaksu pennusta on 200 e, mikä sisältää EU-passin, mikrosirun, rokotukset, loishäädöt sekä traces-tarkastuksen. Uusi omistaja noutaa koiran Tallinnastaja. Koira tulee Suomeen kaupallisen tuonnin vaatimuksia noudattaen ja tuonnista tehdään ilmoitus Eviralle.