Malla

12.10.2006 Malla lähti enkeliksi. Malla sai viettää viimeiset aikansa hoitokodin turvassa.

Mallan kanssa käytiin tänään iltapäivällä köpöttelemässä metsässä viimeinen lenkki ja sitten mentiin puoli kuudeksi eläinlääkärille. Siellä Malla nukahti ikiuneen. Olin vierellä viimeiseen saakka ja loppu oli rauhallinen. Ell sanoi heti pelkästään Mallan nähtyään että oikea päätös. Ihmetteli kovasti miksi tätä päätöstä ei oltu tehty jo keväällä, jos koira oli jo löydettäessä silloin VIELÄKIN huonommassa kunnossa. Ell tutki Mallan päällisin puolin, kuunteli sydämen ja tutki päällisin puolin mahan jne. takapäähan ei koskenut (jos kipuja) koska sen näki päältäkin päin kuinka huonossa kunnossa se oli. Hampaat olivat aivan hammaskiven peitossa ja todella kuluneet, niinkuin tiesinkin. Mummin ahdistuksesta oli erityisen vahvasti sitä mieltä että ei missään näin huonokuntoista enää saisi raahata uuteen paikkaan, jos koira ei kuule eikä näe oikeastaan mitään on tosi rankkaa totutella uusiin ympyröihin. Korosti moneen kertaan että tämä oli ehdottoman oikea päätös, mikä helpottaa jonkin verran surua ja hiukan omantunnontuskiakin. Sanoi että vastuutonta on ollut pitää siinä kunnossa olevaa koiraa hengissä viimeiset puolikin vuotta.

***

23.9.2006 Malla on elämää nähnyt iäkäs narttukoira. Tällä hetkellä Oulussa. 29.9.2006 lähtien hoitopaikka on pääkaupunkiseudulla. Malla on ollut nykyisessä paikassa ulkokoirana, myös nukkunut ulkona joten sille etsitään kotia jossa oma piha, mielellään omakotitalosta tai vastaavasta jossa se voi viettää paljon aikaa pihalla omaa reviiriä halliten. Ei kuitenkaan anneta täysin ulkokoiraksi! Tulee toimeen hyvin ihmisten kanssa, myös lasten, mutta miehiä hiukan pelkää. Koira on ns. alfa-narttu, joka tulee toimeen nuorempien koirien kanssa mutta ei suositella ainakaan vanhempien narttujen kanssa samaan talouteen. Vaikka koira näyttää tosi vanhalta, se voi osaltaan johtua luonnollisesta värityksestä. Sillä myös alkoivat juoksut viime kesänä ja ell on todennut sen vasta terveeksi. Hampaat ovat hyvässä kunnossa, turkin kunto hyvä ja ruokahalu hiukan liiankin hyvä, nykyisessä paikassa lihonut jonkin verran liikaakin.. ?

Koira on siis suomalainen löytökoira ja on löydettäessä viime keväänä ollut todella huonossa kunnossa, laiha, pelännyt ihmisiä ja muita eläimiä sekä kaulan ympärillä ollut karvaton kohta pannan jäljiltä eli ollut todennäköisesti ns. ketjukoirana. Nyt kuitenkin kuntoutunut todella hyvin, sosiaalistunut, reipastunut, saanut painoa lisää ja kasvattanut hienon huskyn kesäturkin tyyppisen karvan itselleen. Tämä mummo etsii nyt paikkaa viettää eläkeläispäiviä =)