Kirp (nyk. Fleur)

18.1.2011 Fleurista tuli koiraenkeli tammikuussa 2011.

“Rakkaista rakkain koiramme Fleur on nyt poissa. Saimme viettää joulun ja kaikki koiruliinillemme rakkaat tapasivat vielä jo uneliaan mummelimme. Kaunis, suloinen ja taitava vanha lady nukkuu nyt. Pientä ei palele enää.” Fleurin perhe

***

17.12.2008 Kirp sai kodin Helsingistä.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

20.12.2010 Fleur vielä tarpoo itseään korkeammassa lumessa. Kotona peiton alla on ihan mukavaa. Laiskuus ja huono kuulo vähentävät iloa vahtikoirana olemisesta. Rankan, kuuman kesän jälkeen tuli vähän pirteämpi syksy, mutta pakkanen on taas vienyt veronsa.

Oikein ihanaa Joulua ja Uutta Vuotta kaikille rekkulaisille, erityisesti Tanjalle sekä myös kaikille virolaisille hoitotädeille ja -sedille!

toivottaa, Fleur ja perhe

17.10.2010 Fleur on virallisesti tullut vanhaksi. Ikäähän arvellaan nyt jo jopa 14 vuodeksi, mutta muutos on suurin siinä, että ihmiset todella huomaavatkin sen. Joku saattaa välittömästi huomauttaa “On siinä todella vanha koira”, kun vielä vähän yli puoli vuotta sitten sitä saatettiin kokonsa ja korviensa vuoksi luulla pennuksi. Se ei ole pelkästään harmaa vaan se on myös käynti ja asento on muuttunut. Kesä oli todella raskas ja luulimmekin Fleurin jo monta kertaa menehtyvän. Kylmiä pyyhkeitä kiikutettiin kaiken aikaa ja tuuletin surrasi vieressä täysillä. Mutta heti kun kuumasta selvittiin, tulikin koiralle kylmä. Nyt Fleur vaatii peittoa päällensä ja makaa sohvalla lämpimässä. Enää ei oikein leikki maistu. Pidätyskyky on varsin heikko ja olemmekin neljän maton menetyksen jälkeen aika lailla luopuneet matoista. Joskus voimat ovat ehtyä myös kävelyllä ja kotiin pitää kantaa. Mutta hyviä päiviä on vielä… Ja silloin leikkikin maistuu. Ohessa kuitenkin kuva sohvatorkuista.

lämpimin terveisin sinne teille kaikille, Outi ja Jyrki ja Fleur

20.6.2010 Olemme olleet kovin onnellisia Fleurista, joka käyttäytyy suurimman osan aikaa erittäin hyvin. Fleurilla on uusi hoitopaikka koirien päivähoitolassa, ja siellä harjoiteltuaan muutaman kuukauden aikan päiviä saatoimme käydä viikon lomamatkallakin. Koirahoitolassa Fleurilla on “vakikavereita”, joiden kanssa se oikeasti temmeltää, vaikka koirapuistoissa “mamma” vain pakenee. Kahden keskenhän Fleur on aina tullut koirien kanssa toimeen, mutta ei ole uskaltautunut kovin paljon rajumpiin leikkeihin. Sehän on toisaalta ymmärrettävää, kun Fleurin on meille lääkärissä arveltu olevan jo kolmetoistavuotias.

Kotona Fleur kyllä nykyään lähinnä vain makoilee. Oheisen kuvan mukaiset leikit ovat harvinaista herkkua. Edes kohdunpoistoleikkaus ei ruokahalua valitettavasti parantanut. Välillä tuntuu, etteivät edes “keesarit” kelpaa. Herkkujen perään Fleur on edelleenkin valmis tekemään temppuja. Vanhetessa lapset ja vanhukset ovat tulleet vanhalle rouvallemme entistä rakkaammiksi. Käsien nuoleminen on lempipuuhaa.

Silmät, korvat ja ikenet vaivaavat edelleen, mutta muuten perusterveys vaikuttaa hyvältä, ellei väsymystä oteta huomioon. Kauppakeskuksessa asiointi ja ulkonäkökehujen kerääminen on jatkuvasti onni vanhuksellemme. Suhtaudumme siten, että nautimme jokaisesta päivästä Fleurin kanssa, vaikka emme ole varmoja, kuinka paljon niitä on jäljellä. Hyvällä tuurilla pikkukoira voi elää muutaman vuoden lisää, mutta kuten lääkäritkin sanovat, että kun koiruuden historiasta ei tiedä, on kaikki mahdollista.

20.2.2010 Päivitys Fleurin tilanteeseen. Pelästyimme valtavasti, kun eläinhammaslääkäri soitti, että Fleurin suusta oli löytynyt kasvain. Jännitys on ollutkin hurja, kun lähes kuukauden odottelimme patologin tuloksia, mutta onneksi kasvain oli hyvälaatuinen! Harmiksemme vain juurihoitoja ei voitukaan tehdä vaan koiruliinilta poistettiin kaksitoista hammasta. Mummeli on kuitenkin niin monitaitoinen, että tekee kaikkea mitä ennenkin: kantaa ja vetää hampaillaan ja pureskelee purulelujansa innolla. Koirilla on onneksi niin paljon hampaita. (Kuonon epämuodostumakin paljastui näin kasvaimeksi eikä vammaksi ja koira senkun kaunistui.)

Viimeiset puoli vuotta on ollut vaihtelevaa, välillä on tullut takapakkeja. Yhden suuremmista aiheutti orava. :) Fleur pelästyi pikkuisen hampaita niin, että näki painajaisia ja pelkäsi kaikkea liikkuvaa muutaman viikon. Nyt jo taas juostaan ?saaliin? perässä. Lumi on kovasti mieleen, mutta pahimmilla pakkasilla takajalat tahtovat jäätyä toimimattomiksi. Pääsääntöisesti ladymme hurmaa kaikki ja on suurena ilonamme. Kuva uudesta mieluisesta lelusta (huom. uusi kuono).

12.12.2009 Tässä muutamia Fleurin kuvia. Hän on yhtä leikkisä kuin aina, pikkuisen harmaampi vaan :), kirjoitan kunnolla alkuvuodesta. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta toivotellen, Outi (ja Jyrki ja Fleur)

1.9.2009 Fleurin kesä sujui mukavasti. Fleur on kovasti reipastunut ja ottaa aktiivisesti kontaktia muihin koiriin. Kanien ja oravien perään tekisi myös kovasti päästä. Erityinen kesäilo on ollut veneet. Huomasimme jo keväällä Fleurin haikailevan rannalla kajakkien perään. Lähes kuukauden kesämökkeilyaikana Fleur sitten nautti olosta monenlaisissa veneissä. Kesän harmina on ollut kuitenkin vanhuus. Fleur ei kuumassa jaksa paljoakaan vaan huohottaa varjossa. Plussan puolelle Fleurin kesä on kuitenkin ollut. Ihanin näky hän oli perhonen nenässä (kuvaa ei valitettavasti saatu.) Hyvää syksyn jatkoa teille kaikille siellä! Erityisesti Tanjalle!!! Ystävällisesti, Outi

24.5.2009 Fleur on viihtynyt uudessa kodissamme yllättävän hyvin. Yöhaukkuminen on tässä asunnossa loppunut, koska ovelle on matkaa. Tilaa leikeille on myös runsaasti, esimerkiksi 10 metrin “juoksurata”, jossa Fleur ottaa usein ylimääräisiä spurtteja noutoleikkien (kuva) lisäksi. Aktiivisuus on lisääntynyt, koska asumme ihan puiston laidassa ja Fleur pystyy näkemään ulos ja istumaan myös puistoon antavalla parvekkeella (kuva). Yksin jäämisen opettelu uudessa paikassa oli lähes yhtä suuri prosessi kuin alkuaikanakin, mutta nyt Fleur on jo pari tuntia yksinään. Hän on hoidossa pitemmät ajat. Fleurin ruokahalu on varsin vaihteleva ja olemme huomanneet ruoka-astiaan liittyvän kaikenlaisia ongelmia, nykyään Fleur syö silloin tällöin voipaperin päältä, silloin ruokailu sujuu täysin ongelmitta. Uuden asunnon luona on todella paljon eläimiä ja toisia koiria, joten virikettä riittää. Kuvia myös puistosta ja herkkuhetkistä.

1.3.2009 Fleur (ent. Kirppu) on vihdoin oppinut olemaan yksin kotona! Olimme varovaisia ja koska olen kotona päivät, meillä oli mahdollisuus odottaa kunnes Fleurin olo tuntui turvalliselta. Muutenkin haukkuminen on vähentynyt ja naapurit saavat tulla humalassakin kotiin. Valeraskaus on ollut vaikea ja mutta siitäkin on selvitty. Fleurilla on taipumusta myös silmätulehduksiin ja se on tosi säälittävä yrittäessään tassuillaan puhdistaa silmiään. Mutta suurin osa ajasta on silti ollut ihanaa. Fleur juoksee flexissä edellä innokkaasti kohtaamaan uusia maisemia eikä enää pelkää käytännössä ketään. Sillä on sekä ihailijoita niin koirissa kuin ihmisissä että uusia ystäviä molemmissa. Nykyään se haluaisi aina shoppailemaan, koska sai kerran eläinkaupasta itse valitsemansa vinkulelun. Kuvissa Fleur “pentunsa” kanssa sekä kahvilassa arvokkaana.

2.2.2009 Fleur on elänyt monipuolisen kuukauden. Kuukauteen on mahtunut hyvää ja huonoa. Fleurin mielestä varmaan juoksuaika on ollut kyllä enemmän hyväksi luokiteltava asia. Fleur on merkkaillut puoli lähiötä. Ja on juostu jokaisen poikakoiran perässä, joka on löytynyt parin kilometrin säteellä. On ollut aika työ pitää koira aisoissa vaikka se on pienikokoinen. Yöt koira on vaellellut levottomana etsimässä paikkaa, josta pääsisi tapaamaan sulhasia. Vanhalla rouvalla on ilmeisesti kokemusta. Ja sen huomaa. Kuukauden aikana on toisaalta opittu varsin mainiosti olemaan hoidossa ja tottelemaan monia käskyjä. Eroahdistus on vähentynyt, vaikka jaksojen pituus on vielä pieni. Ulinaa ei enää juurikaan ole, haukkumista vain. Ja kotiin tulijoita Fleur osaa tervehtiä itseään hilliten arvokkaasti. Lääkekuurit ovat kesken ja ne väsyttävät Fleuria. Yksi hammas vielä lohkesi ja oli tosi surullista katsoa kivuliasta koiraa. Lääkintätoimenpiteitä on niin paljon tällä hetkellä, että haluamme antaa vanhalle rouvalle aikaa rauhoittua ennen hammasremonttia. Nyt näyttää vielä tulevan valeraskaus.

Ulkona Fleur unohtaa kaikki kipunsa ja on aivan valtavan reipas. Kunto on noussut niin, että jaksaisi kolme puolentoista kilometrin lenkkiä päivässä. Kiireisimpinä päivinä emme itse ole jaksaa pysyä Fleurin vauhdissa. Vanha rouva juokseekin useita satoja metrejä. Juoksuaika vähensi sisäleikkien kiinnostusta. Silti Fleur käy päivittäin pari kertaa lelulaatikolla ja tarkkaan valikoi lelunsa. Se on jotenkin jännä piirre kun näkee rouvan ikään kuin pohtivan ja valikoivan mitä ottaisi (kuva). Jännä piirre myös ehkä tanssimisen ohella on etutassujen käyttö. Niillä siirretään tavaroita ja työnnetään ja ne toimivat aivan käsien tapaan. Fleur on myös kova järjestelemään tavaroita kantamalla niitä toisiin paikkoihin. Puuhat ovat hauskannäköisiä. Olemme nykyään aivan valtavan kiintyneitä Fleuriin ja puhumme sille lakkaamatta. Fleur on myös sukulaisten ja ystävien lemmikki. On vaikea muistaa aikaa ilman Fleuria.

10.1.2009 Fleurin elämään on jo tullut kotiutumiseen viittaavaa rytmiä. Joulu- ja uusivuosi sekä eläinlääkärikäynti sotkivat sen verran rytmiä, että eroharjoittelussa ei ole kovin päästy eteenpäin, mutta muuten elämä on mallillaan. Fleur nukkuu paljon mutta leikkii ja ulkoilee myös runsaasti. Tällä hetkellä Fleurin lempileikki on hakeminen. Kun vanha rouva sai koirille tarkoitetun siililelun, se selvästi kolahti. Fleur lienee tappanut rottia tai hiiriä, koska tämä leikki toi “koti- ja sirkuskoirasta” uuden roolin esiin. Kun siilirottaa heitetään, Fleur juoksee perään ja hakee sen valtavalla vimmalla, sitten haetaan siilirotan niskakohta ja naksautetaan. Kun rotta vinkaisee (tapahtuu vain yhdestä kohdasta puraisemalla), Fleur tulee esittelemään saalistansa. Kun Fleur sai vielä keittiön pöydän alle uuden pesän patjasta, oli todellinen “susiFleur” syntynyt. Tämä tapahtuma on sen verran vauhdikas, että oheen liitetyt kuvat (alla) ovat kaikki epätarkkoja, koska terävää ei niin nopeista liikkeistä saa aikaan. Saman päivän aikana voi tämä susiFleur hetken päästä olla oikea “puudeliFleur”, ja istua emännän sylissä kakkukahveilla sivistyneesti käyttäytyen ilman kerjäämistä. Juuri nuo Fleurin useat roolit ovat hämmentäviä, se kertonee pitkästä historiasta. Isännälle Fleur onnistuu olemaan ihan kunnollista lenkkiseuraakin, joskin varovainen joutuu olemaan. Mutta Fleur on vielä kunnossa. Eläinlääkäri teki perusteellisen tarkastuksen verikokeita myöten ja peruskunto on hyvä. Nyt annetaan Fleurin hetki parannella oletettua nenäpunkkia (pihinä) ja sitten mennään hammaslääkäriin. Vain pari eläinlääkärikeskusta pääkaupunkiseudulla tekee Fleurin hampaisiin tarvittavia remontteja ja ehkä jokin hampaista voitaisiin jopa paikata. Paikka voisi kestää, kun Fleur syö vain seniorien pehmoruokaa ja nuolee purukenkänsäkin pehmeäksi ennen puremista.

29.12.2008 Kirp (Kirb, Kirbuke, Fleur) tuli taloon myöhään torstai-iltana. Alku meni yllättävän hyvin, sillä Kirp söi ja leikki heti tultuaan. Ensimmäiseksi vanha rouva kyllä halusi nähdä, että kerrostalosta pääsee uloskin. Ensimmäisenä yönä käytiin ulkona kolme kertaa.Hissi oli todella pelottava ja sinne piti nostaa alussa. Hissiin meno sujuu jo mainiosti ja portaitakin on kuljettu. Tarpeiden tekopaikan suhteen Kirp on erittäin tarkka, ei saa olla liian pitkää ruohoa eikä savea. Nyt on jo runsaasti sopivia paikkoja löytynyt. Vanha rouva on osoittautunut oikeaksi vainukoiraksi ja erityisen mieleen on haistella erästä talonkulmaa ja haaveilla vainu sulhasehdokkaan kotiin päin.

Alkuun Kirpille sopi kotona sohvalla makuu ja jatkuva rapsuttelu, mutta sitten huomattiin, että jotain puuttui. Televisio oli eräs keino rentoutua; ilmeisesti vanha rouva on tottunut vähän äänekkäämpään eloon kuin kahden aikuisen taloudessa. Lelut ovat myös erittäin ahkerassa käytössä. Jännittävää Kirpissä on se pitkä historia, joka tulee esiin eritavoin. Väliin keksitään jokin leikki, joka on selvästi osattu jo aiemmin. Esimerkkinä tästä on vaikka juokseminen yhdessä, pysähtyminen kesken ja spurtti ihmisen syliin. Hauskoja on myös tavaroiden heittely ja takajaloilla tanssiminen. Mutta historia tulee esiin myös pelkoina käsittämättömiin kohteisiin, kuten lapsiin vaunuissa tai tummiin takkeihin. Ikä tuntuu välillä määritellyltä 8 vuodelta, kun leikitään tai mennään vipattaen lenkillä. Tai sitten se tuntuu määritellyltä 10 vuodelta, kun läähätetään pienestä ja hengitys vinkuu. Välillä tuntuu, ettei sydän kestä jännitystä.

Eroahdistus on myös sydäntäsärkevää ja eroa on alettu opetella minuutista ja nyt on päästy kymmeneen minuuttiin. Vähitellen on käynyt ilmi, että Kirp haukkuu yksin ollessaan ja nyt olemmekin jättäneet yhden kännykän kotiin puhelinyhteyteen kaiuttimella saadaksemme selvän tilanteesta. Uskomme hitaaseen, mutta varmaan edistymiseen. Pikkukoira on todella ihastuttava ja täytyykin suojella vanhaa rouvaa ihmisten innolta. Kirpiä luullaan selvästi pennuksi. Tasapainon löytäminen leikin ja levon välillä, ulkoilulenkkien sopiva pituus tai ruoan oikea koostumus ovat vielä hakusella ja sitä varten tehdään kovasti työtä. Vanha rouva näyttää mieltymyksensä erittäin selkeästi ja se auttaa. Tosin Kirp ei ole oikein kuullut terveysvalistuksia niin että ei ole ihme, että hampaat ovat huonossa kunnossa. :-)

***

Narttu, noin 8-10v.

28.11.2008 Kirp eli Kirppu on arviolta noin 8-10-vuotias todella pienikokoinen narttukoira Pärnun tarhalla. Kirppu ja sen koirakaveri Aslan on huostaanotettu edellisestä kodista, koska koirista ei lainkaan huolehdittu.

Kirppu on kutakuinkin chihuahuan kokoinen tyttö, juuri sellainen syliin napattava pakkaus. :) Kirppu on rauhallinen koira, ja se arvostaa kovasti lämpöistä petiä ja ihmisen läheisyyttä. Kirppu sopisikin hyvin vaikkapa vanhemman ihmisen kaveriksi. Kirppu sai tuliaisiksi Suomesta yhden lahjoitetuista takeista ja tyytyväisen oloisena tyttö kantoikin tätä lämpöistä takkia päällään. :)

Kirpun hampaista muutama on huonokuntoisia, mutta muuten Kirppu vaikuttaa vielä ikäisekseen hyväkuntoiselta koiralta.

Kirppu luovutetaan uuteen kotiin rokotettuna, loishäädettynä ja mikrosirutettuna. Lisäksi sillä on eu-lemmikkipassi josta toimenpiteet käyvät ilmi.
Kulukorvaus 100 euroa.