Kaveri
Lisätty sivulle: 2007-07-24
Sukupuoli: uros
Alkuperä: Viro

Kaveri-kissan kunto huononi hiljalleen eikä ruokakaan enää maistunut. Kaveria käytettiin pariinkin kertaan eläinlääkärissä, mutta mitään selvää vaivaa ei löytynyt. Omistaja syötti ja hoivasi Kaveria viimeiseen asti.
“Kaveri-kissa kuoli tänään 23.5.2010 klo 13.30 mun vierelle, nukkui niin rauhassa pois etten edes huomannu tarkkaa hetkeä milloin se tapahtui. Kiitos Rekku Rescuelle maailman ihanimman kissan pelastamisesta ja hoitamisesta mulle korvaamattomaksi ystäväksi ja tueksi vaikeina aikoina. Simo Silmu jää edelleen pitämään mulle seuraa ja suunnitelmissa on ottaa pentu Simolle kaveriks jossain vaiheessa.”
***
2.5.2008 Kaveri muutti omaan kotiin Helsinkiin
***
Kuulumisia kodista:
20.10.2009 Kaveri on ollut mulla jo melkein puoltoista vuotta, mutta nyt vasta saan aikaseks kirjottaa tänne mitä Kaverille kuuluu.
Tullessaan Kaveri oli ekan päivän vessan nurkassa piilossa ja ekan yön mun sängyn alla, mutta jo toisena päivänä arasti eka yritti uskaltaa syliin ja jo toisella yrittämällä uskalsi. Siitä lähtien Kaveri on ollut mun sylivauva. Maailman ihanin kissa ja täytyy sanoa, että viime vuoden kesän pelastus oli tuo suloinen otus. Rakastan Kaveria ihan sairaasti <3.
Kaveri on viihtynyt mun kanssa hyvin, mutta tämän vuoden kesällä rupesi huomaamaan, etten jaksa leikkiä niin paljon kuin se olisi tarvinnut, joten rupesin tosissaan miettimään toista kissaa. Aika nopeasti päädyin Simo Silmuun, joka vei mun sydämen surullisella tarinallaan (niinkuin aikoinaan Kaverikin). Simo oli eka viikon omassa huoneessaan ja Kaveri mun huoneessa. Simo tuli puskemaan jo ekana päivänä ja oli kovast hellyydenkipeä. Mutta syliin ei oikein tahtonut. Kaveri selvästi halusi koko ajan päästä tutustumaan uuteen asukkiin ja jo ekan viikon aikana he pääsivät välillä nuuhkimaan toisiaan, mutta Simon arkuuden vuoksi pidin ne tapaamiset lyhyinä. Alle viikon jälkeen Simo rupesi avaamaan huoneensa ovea ja pääsi tutustumaan paremmin paikkohin.
Viikon jälkeen kissat olivat jo ihan veljeksiä, leikkivät joka päivä, tai paremminkin painivat rajusti :P, Kaveri nuolee Simoa ja välillä he vain makoilevat vierekkäin. Simo alkaa pikkuhiljaa tottua myös syliin, mutta vielä ainakaan ei nuku vieressä. Kaveri on uskollisesti lähes joka yö nukkunut mun jaloissa, vieressä tai välillä pään vieressä(tai melkein päällä). On ollut ilo nähdä miten onnellinen Kaveri on ollut Simon saavuttua.
Joten en voi sanoa muutakuin kiitos näistä ihanista lapsistani. Kummankin hankinta on ollut ihania asioita. Kaverin kanssa ollaan jouduttu muuttamaan tosi paljon, mutta se ei ole tuntunut haittaavan. Uudet kämppikset hän on vastaanottanut hyvin ja viihtynyt sylissä, ja kämppikset ovat aina rakastuneet Kaverin. Se on kyllä kova hurmuri ;) Mutta nyt onneksi muutot ovat takana ja nykyisessä omakotitalossa aiotaan viihtyä pitempään kissojen ja kämppisteni kanssa. Ja kuvista voi päätellä kuinka hyvin kissat ovat viihtyneet.
T. Mika, Kaverin ja Simo Silmun onnellinen iskä :)”
***
Leikattu uros, noin 5,5v (talvella 2008)
27.2.2008 Lisätty Kaverista uusi kuva. Missä on Kaverin koti, sillä tässähän olisi aivan mainio kissakaveri:)
28.11.2007 Kuulumiset kotihoidosta: “Katsokaa kuinka komea ja hyväkuntoinen kissaherra Kaverista on tullut: Luiseva ruumis on pyöristynyt, uusi tummaruskea turkki on tiheä ja kiiltävä, silmät ovat iloiset ja kirkkaat- se on heittänyt harteiltaan vaikeat vuodet ja nuortunut. Se on oppinut nauttimaan kotikissan elämää ja elää ihan kuin haluaisi korvata kaikki aiemmin hukattu.
Heti kun istuu tuolilla, se hypähtää syliin, ihan liimautuu rintakehälle, katsoo silmiin ja puskee päätä naamaan, sitten pistää nenänsä kaulan alle ja alkaa hiljaa-hiljaa kehrätä ja vatkata. Vapaa käsi pitä aina olla kisun päällä ja rapsuttaa, ja silittää. Se haluiasi elää sylissä eikä vapaehtoisesti koskaan menee pois.
Huomio! Tämä kolli on kokenut kovia ja pelkää korotetty ääntä ja kohotetty kättä- koska se selvästi odottaa iskua. Se voi hermostua ja siksi pitäisi olla tarkkavainen. Aluksi se puraisi kättä pari kertaa mutta ensin se aina katsoi silmiin ihan kuin varoitti minua. Puremisen jälkeen se sattui paniikkiin, odotti rangaistusta ja oli pelossa- fiksu kissa se on.
Kaveri on aivan penttumainen ja leikkisä, sisäsiisti ja hyvin käyttäytyä (kukkaruukut ei kiinnosta). Kissaseuralaisia se kaipaa ja rakastaa, menee heti tutustumaan, pennua käy aina pesemässä ja isoille osoittaa kunnioitusta.
Nyt sillä on vielä ainoa toivomus- ikioma rakastava koti.”
2.10.2007 Kaverin hoitopaikassa on todettu kalikki/herppes virus, joten eläinlääkärit suosittelivat, että saman hoitopaikan kissat muuttavat joko ainoiksi kissoiksi tai saman hoitopaikan kissojen kanssa yhdessä. Ei ole tappava virus, korkeintaa ikävä ja saattaa puhjeta stressistä (kuten ihmisenkin herpes). Herppeksen oireina silmätulehdusta ja rohisevaa hengitystä/ yskää. Kumpikaan ei siis vaarallinen ja suurinosa jää vain kantajiksi, joten mitään oireitakaan ei välttämättä koskaan edes tule.
Samassa hoitopaikassa ovat: Pilkku, Iines, Inka, Kaveri, Kisu, Nanda, Nando, Nappula, Nasse, Nate, Olwi ja Simo Silmu.
Lisätietoja löytyy netistä esim. http://www.clinivet.fi/artikkelit/kissa_artikkelit/artikkeli_15.html
***
24.7.2007 Tallinnan kotihoitajan kertomus Kaveri-kissasta: KAVERI on Noin 5v leikattu uros, isopäinen vihreäsilmäinen ruskea tiikeri. Katukissojen ruokapaikkaan lähestyi horjuen uusikko. Iso punainen dominoiva uros nosti päänsä ja katsoi sillä silmällä: Kolautanko päähän? Ei, tämä putoa itsekin! Ja se putosikin ja jäi lesimään.
Menimme katsomaan. Surkeassa kunnossa tämä uros oli, laihtunut niin kovin että oli jäänyt vain nahka ja sekin oli melkein paljas, iso pääkallo, nenä räkässä, silmät sameat ja värittämätöt, yritti syöda mutta enää ei jaksanut. Otimme kotihoidoon ja päätimme aamulla mennä lääkäriin.
Kotona se alkoi juoda polvillan kupin edessä se joi ihan kun hevonen, sitten oksensi ja uudellen joi. Ajan kuluttuessa se tietenkin meni hiekkalaatikkoon, mutta pissa ei tullut. Raukka yritti vielä ja vielä kerran, mutta ei mitään.
Vatsa oli jopa kun pallo, tila huonontui ja kissa oli niin heikko, että pelkäsimme pahempaa. Onneksi löydettiin Furosemid, piste tehosi ja aamuksi hiekkalaatikko oli täynnä. Aamulla menimme lopuksi lääkäriin.
Paino oli 2,8kg, munuaiset suurentunut. Taudinmääritykseen oli pakko tehdä verenkokeet. Pistetti neula laskimoon mutta vertä ei tullut yhtään. Uudelleen- ei mitään. Aloitettiin puristaa käpälää, saimme muutaman tilkan ja teimme FeLV ja FIV-testit. Neulalla otettiin vatsasta virtsakoe. Onneksi kissamme oli puhdas ja meni viikoksi tiputukseen. Kiltti poika, kesti hyvin vaikean tutkinnan!
Melkein 2 kk on kulunnut ja kaikki raskaat kärsimykset ovat takana. Selkäranka ei törröttä, lihakset ovat kasvaneet ja painoa on jopa 5 kg, kasvoi uusi lyhyt turkki. Isossa (todella isossa!) päässä aukenivat kauniit isot vihreät silmät.
KULUKORVAUS kissasta on 100€. Kulukorvauksella kissa on saanut matolääkkeet, ulkoloishäädön, rabiesrokotuksen, perusrokotukset ja tunnistemikrosirun sekä sille on tehty sienitesti. Yli 6kk ikäiselle kissalle on tehty lisäksi myös FeLV- ja FIV-testit. Kissalla on oma virallinen EU-passi, josta toimenpiteet käyvät ilmi.






