Inai (nyk. Iina)

05/2014 Iinasta on tullut koiraenkeli.

Iinalla oli todennäköisesti joko vatsakasvain tai pitkälle edennyt vatsahaava. Hän alkoi oksentamaan päivittäin verta ja muuttui tosi väsyneeksi. Oireita yritettiin hoitaa erilaisin vatsalääkkein, mutta kovin hyviä tuloksia ei saatu. Lopulta edessä olisi ollut vatsan tähystys, koepalojen otto ja mahdollisesti leikkaus, joiden hinta-arvio oli noin 2000 euron luokkaa. Eläinlääkäri ei kuitenkaan antanut mitään takuita enää, että näistä operaatioista olisi Iinalle välttämättä ollut apua. Jos vatsassa oli kasvain, ne ovat eläinlääkärin mukaan usein iäkkäillä koirilla pahanlaatuisia. Iina oli myös pitkään saanut kipulääkkeitä nivelrikon hoitoon, minkä uskon vaikuttaneen vatsan limakalvoon, joten vatsahaavakin oli mahdollinen. Nivelkipuja oli kuitenkin pakko hoitaa.

Edellisenä keväänä 2013 Iinaa puri kyy ja pelkäsin jo silloin menettäväni hänet. Silloin jo tuntui, että Iina sai ihmeen kaupalla hieman lisäaikaa lämälle. Kyyn myrkky on koiran munuaisille erittäin haitallista ja silloin jouduimme miettimään eläinlääkärin kanssa Iinan kipulääkitystä uudelleen. Useat lääkkeet kun kulkevat munuaisten kautta. Päätös ei ollut helppo, mutta emme ieheni kanssa halunneet enää, että Iina joutuisi kokemaan ison leikkauksen. Iinalla oli kuitenkin ikää jo yli 10 vuotta ja Iinan vointi oli jo aika heikko. Hän ei enää juuri jaksanut lenkillekään lähteä. 50 metriä oli Iinan mielestä sopiva aamulenkki… Uskon ja toivon, että teimme oikean päätöksen.

Iina oli minulle enemmän kuin paras ystävä. Ilman Iinaa ei minuakaan enää olisi. Sairastuin itse vaikeaan masennukseen pian sen jälkeen, kun Iina oli muuttanut meille ja hän oli ainoa, joka sai minut nousemaan aamulla sängystä ylös. Ilman Iinaa minulla ei olisi ollut mitään syytä itsellä jäädä tähän maailman. En voinut lähteä ja jättää Iinaa yksin nyt kun hän oli vihdoinkin saanut oman kodin. Iina oli paras, ihanin ja viisain koira, jonka olen koskaan tavannut. Kaksi päivää Iinan lähdön jälkeen huomasin olevani raskaana. Elämä on ihmeellistä, samalla kertaa voi menettää ja saada niin paljon. Iina lähti suojelusenkeliksi meidän pienelle pojalle.

Kiitos Rekku Rescuelle, että löysin teidän kauttanne parhaan ystäväni. Saimme kuitenkin lähes 8 yhteistä vuotta.

***

23.9.2006 Inai muutti omaan kotiin Tampereelle

***

Kuulumisia kodista:

25.11.2008 Iinalle kuuluu oikeen hyvää. Sterilointi sujui hyvin helmikuussa. Tokon alkeita ollaan käyty treenamassa ja päästiin Tamskin (Tampereen seudun koirakerho) Koiranleukalehteenkin syksyllä. :)

28.1.2008 Ajattelinpa kertoa Iinan kuulumisia pitkästä aikaa. Pääasiassa meillä on menny hyvin täällä. Iina on tosi fiksu koira ja oppii kaiken todella nopeasti, meinaa olla vähän vaikeuksia keksiä neidille lisää tekemistä. Ydinluut ja puruluut on meillä kyllä kovassa käytössä.

Ensi viikolla olis edessä sterilointi, saa nähdä miten käy. Nyt jännätään et ei
kerkeis juoksut alkaa ennen sitä. Joudutaan muuten perumaan. Maksaahan tuo mutta onhan siinä monta hyvää puolta.

Kesällä ostettiin auto ja Iinakin pääsi tietysti kokeilemaan autoilua. Ei menny
ensimmäiset kilometrit kovin mallikaasti. Iinalla on tosi voimakas pahoinvointi
autossa ja se pelkäs ensin itse hypätä autoon. Onneks saadaan nyt hallittua tota pahoinvointia pienellä paastolla ja lääkkeillä, eikä tarvi enää neitiä pakottaa autoon. Ei se siitä vieläkään nauti mutta nyt pärjätään.

Laitoin tuohon liitteeksi hyvän kuvan Iinasta. Kuva on otettu viime kesänä 2007
Tampereen Onkiniemessä. Iina fiilistelee kesää auringonlaskussa. =)

24.2.2007 Hyvin täällä on mennyt Iina on ollut pääasiassa terve. Hieman on ollut tässä syksyllä kuumeessa ja yskäkin oli välillä mutta ne meni ihan itsestään ohi lepäilemällä. Lokakuussa käytiin eläinlääkärissä viimeksi ja sen mielestä Iina oli ihan terve. Rokotuksia ei tarvittu nyt, mutta ens syksynä käydään ottamassa tehosteet. Madotuksen olen antanu syksyllä Flubenol- purutablettina. Iinan mielestä ne oli niin hyviä että se kerjäsi niitä jopa lisää! :)

Nyt Iinalla on menossa ensimmäinen juoksu kun se on täällä meillä. Hyvin on menny, vaikkakin Iinalla on hieman ylimääräistä virtaa tällä hetkellä. Hieman neidillä hormoonit hyrrää niin mielialakin vähän vaihtelee:). Housut joudutaan laittaan sisällä Iinalle, mut ei se ole niistä kauheesti edes välittäny. Yllättävän helposti on sekin mennyt.

Iina on kyllä ollut uskomattoman kiltti ja ihana tapaus. Tänne kerrostaloonkin on sopeutunut hyvin, Iinalla ei ole edes tapana haukkua sisällä. Hieman saattaa jäädä vinkumaan joskus kun töihin lähtee, mutta yleensä jää vain leikkimään itsekseen.Tuolla se on nytkin lempipuuhassaan jyrsimässä luutansa.:) Iina on kova pureskelemaan kaikkea et parasta on ollu kun jättää sille luita kaluttavaksi. Välillä jätän sille myös sanomalehtiä olohuoneen pöydälle kun se tykkää niitä sit repiä. Miuluummin niitä sanomalehtiä kuin jotain arvokkaampaa!:)

Muihin koiriin Iina on suhtautunut myös tosi hyvin, tulee oikeastaan kaikkien kanssa toimeen. Parasta Iinan mielestä on se kun käydään koirapuistossa leikkimässä ja juoksemassa toisten koirien kanssa. Monta koirakaveria on jo löytynyt tuosta lenkkireittien varrelta ja on sieltä mullekin löytynyt monta uutta tuttua. :)

Vaikka kaikki on mennyt yllättävän hyvin ja Iina on ollut todella helppo koira monessakin asiassa, niin kyllä siitä silti huomaa että se ei ole aina kohdannut niin hyviä asioita elämässä. Kaikkeen uusiin ja outoihin paikkoihin Iina suhtautuu aina tosi varauksella. Esimerkiksi koirapuistoon Iina ei halunnut ensimmäisellä kerralla mennä ollenkaan. Jäätiin sitten sillä kerralla vaan haistelemaan sitä aitausta ja ihmettelemään hetkeksi. Seuraavalla kerralla Iina suostu jo menemään sinne sisälle kun menin ensin itse portista. Nyt Iina jo sitten meneekin sinne sellaista vauhtia etten meinaa itse perässä pysyä.:)

Suurin ongelma Iinan kanssa on ehkä ollut se kun sillä on ikävä tapa hyökkiä autojen kimppuun lenkillä ja välillä Iina menee niin innokaasti tutustumaan ja
haistelemaan ihmisiä että joku saattaa siitä välillä vähän säikähtää kun Iinalla on kuitenkin tuota kokoa. Monella on kyllä säikähdys muuttunut sitten hymyksi. :) Ei Iina ihmisille ole ollut vihainen, intoa vaan tahtoo piisata. Onneksi näihinkin tilanteisiin osaa jo itse varautua ja ottaa Iina remmin avulla lähemmäksi itseä.

Lenkeillä käydään ahkerasti aamulla tunti ja heti kun pääsen töistä niin toinen tunti. Jos olen päivällä kotona, saatetaan käydä pissalenkillä sillonkin. Illalla käydään vielä ennen nukkumaanmenoa pieni kierros ulkona. Iinalle on ainakin näyttänyt sopivan tämä järjestely. Kovasti olen nyt miettinyt et jos lähtisi Iinan kanssa yhdessä harrastamaan jotakin, mutta ihan vielä ei olla päästy päätökseen et mitä. Keväällä ainakin alkaisi uusi arkitottelevaisuus kurssi tuossa läheisessä puistossa, sinne voitaisiin ainakin mennä kun oli hintakin kohdallaan.:) Tällaista meille kuuluu. Ohessa hyvä kuva Iinasta. -Laura, Hannu ja Iina-hauva-

11/2006 Tässä ois kolme uutta kuvaa Iinasta. :) Turkki on jo ihan erinomaisessa kunnossa ja ihanan pehmeä. Käytiin tänään eläinlääkärissä tervystarkastuksessa. Iina oli ihan terve ja saatiin paljon kehuja puhtaista korvista ja hampaista. :) Iina on niin kova pureskelemaan luita et hampaat kyllä pysyy terveinä! Eläinlääkäri leikkasi Iinalta kynnet ja samalla saatiin opastusta et miten onnistutaan siinä jatkossa kotona. :) Sirukin testattiin ja se toimi hyvin! Tuossa tuo nyt häärää pallon kimpussa, kun laitoin sen sisään hk:n sinistä. :D Nyt Iina on ollut kaksi viikkoa sisäsiisti, mutta tässä vaiheessa täytyykin sitten koputtaa puuta et ei sattus vahinkoa… Lumesta Iina on tykänny niin paljon et en meinaa saada sitä sisälle kun käydään lenkillä.

Onneksi koirapuistosta on löytynyt uusia kavereita joiden kanssa on saanut pelmuta lumessa sydämensä kyllyydestä. :) Eihän täällä kaikki ole täydellisesti mennyt, mutta ollaan kuitenkin pärjätty. Lenkillä Iinalla on paha tapa hyppiä kaikkia liikkuvia autoja kohti ja melkein kaikkia ihmisiä kohti. Hieman ollaan saatu kitkettyä tätä tapaa pois, mutta kyllä se vielä työtä vaatii. Kiellot menee ihan kuuroille korville, paremmin on auttanut rauhoitteleminen ja sitten kehuminen kun tilanne on mennyt hyvin. :) Nyt Iinalla on menossa joku kausi et se testaa missä rajat kulkee. Se yrittää kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Ei auta kuin pysyä jämäkkänä ja näyttää kuka talossa määrää. :) Tälläista siis tänne. Vaikka välissä on vaikeaa, niin on Iina myös saanut meidät monesti nauramaan tempauksillaan ja on se aina innokkaana kaverina osallistumassa kaikkeen mitä ikinä yrittääkin tehdä! Siivouspäivistä varsinkin on tullut Iinan myötä harvinaisen hauskoja! Talvisin terveisin Laura, Hannu ja Iina.

10/2006 Heipä Hei! Hieman kesti vastaaminen, kun on ollut tässä vilinää ja vilskettä. :) Iina on todellakin sama koira kuin Inai. Iina-nimi sopi meidän suuhun paremmin. Se on meidän oma rakas IinaPiinaSantasapiina ja näitä hellittely nimiä kyllä riittää. :) Iina on ollut viime päivät oikein rauhallinen, näyttäisi että se on jo kuin kotonaan täällä meillä. :) Ollaan opeteltu pikkuhiljaa uusia käskyjä kuten istu, mahaan ja tänne. Ne sujuvatkin jo varsin hyvin ainakin makupaloilla autettuna.:) Vielä Iina on pari kertaa tehnyt pissat ja ikävä kyllä kakatkin sisälle mutta sillä taisi olla ressukalla vatsa sekaisin. -Laura, Hannu ja Iina-

***

Narttukoira, noin 3v.

16.9.2006 Inai on kotihoidossa Suomessa.

3.9.2006 Inain kanssa lähdettiin lenkille pentulauman keskeltä. Inain pennut ovat luovutusiässä ja ne olivat repineet Inain nisät verille. Inai lähti lenkille reippaasti ja käveli nätisti. Toisia koiria pelkäsi, eikä halunnut mennä tutustumaan, joten paras koti Inaille olisi ainoana koirana. Rasavilleihin pentuihin suhtautui kärsivällisesti. Muuten oli hiljaa, mutta haukkui ohi menevälle koiralle, joka tuli Inain mielestä liian lähelle pentuhäkkiä. Loppupäivästä Inai pääsi opettelemaan eloa omaan häkkiin, ilman pentuja. Piti kovasti ihmisen seurasta ja odottaa edelleen omaa kotia. Ystävällinen koira, jonka turkki ei tällä hetkellä ole parhaimmassa mahdollisessa kunnossa.

17.8.2006 Kiltti narttu kuuden pennun kanssa. Toinen silmä ruskea ja toinen vaaleansininen. Ikä n. 3v, korkeus n. 45-50 cm. Loomade Hoiupaikin reg.nro. 2500.